Olisiko nyt aika tehdä kansallinen aloite siitä, että maataloustukiaiset lopetetaan, heti kansallisilta osiltaan, yrityksiltä ja sivutoimisilta viljelijöiltä. Lisäksi tukiaisiin on rakennettava tukiaiskatto ja tarveharkinta.
Sama politiikka on otettava kansalliseksi tavoitteeksi EU:ssa. Yritykset ja kuninkaalliset on saatava sivuun veronmaksajien rahasateesta.
Samalla voidaan ottaa kehitysyhteistyön tavoitteeksi maatalouden tukiaisten ja tullimuurein pienentäminen. Näin suoranaisen kehitysavun tarve lakkaisi ja saisimme moninkertaisen tervehdyttävän vaikutuksen kansainvälisessä taloudessa ja huiman nousun köyhien ja kärsivien kehitysmaiden viljelijöiden asemassa.
Sama politiikka on otettava kansalliseksi tavoitteeksi EU:ssa. Yritykset ja kuninkaalliset on saatava sivuun veronmaksajien rahasateesta.
Samalla voidaan ottaa kehitysyhteistyön tavoitteeksi maatalouden tukiaisten ja tullimuurein pienentäminen. Näin suoranaisen kehitysavun tarve lakkaisi ja saisimme moninkertaisen tervehdyttävän vaikutuksen kansainvälisessä taloudessa ja huiman nousun köyhien ja kärsivien kehitysmaiden viljelijöiden asemassa.
Vastaukset 36
Vanhimmat
Jos heti voi todeta, että tuki on kaikille tarpeen, niin eikö silloin voi ohittaa tarveharkinnan.
Kehitysmailla on runsaasti tuotteita, joita voivat tuoda ilman suurempia rajoituksia. Jostain syystä tänne halutaan kuitenkin viedä niiltä viimeisetkin ruuat. Viktorian järven kaloja tuodaan tänne ja paikalliset syövät perkeitä. Ei siis tullimuureja, mutta paikalliset eivät silti rikastu, tai saa hyvää ruokaa. Pitää myös muistaa että paikallisen hallinnon kelvottomuuden takia kaikki kannattava vientituotanto siirtyy suuryrityksille, jotka eivät piittaa paikallisten elinoloista.
Huomattava ongelma afrikalle on myös se, että euroopasta vietävät elintarvikkeet ovat paljon halvempia kuin paikallinen tuotanto. Paradoksaalisesti kuitenkin paikallisilla on riittävästi varoja ostaa ulkomaisia tuotteita, jolloin oma tuotanto näivettyy.
"Huomattava ongelma afrikalle on myös se, että euroopasta vietävät elintarvikkeet ovat paljon halvempia kuin paikallinen tuotanto. Paradoksaalisesti kuitenkin paikallisilla on riittävästi varoja ostaa ulkomaisia tuotteita, jolloin oma tuotanto näivettyy. "
Juuri näin. Eurooppalaiset ja varsinkin suomalaiset maataloustuottajat saavat niin järjettömän suuria tukiaisia, että he pystyvät dumppaamaan tuotteita mihin hyvänsä. Juuri näin tuhotaan paikaillisten ja tukiaismijoonia vailla olevien KÖYHIEN tuottajien markkinat ja talous.
Kuvasit naulan kantaan tukiaisiin perustuvan maatalouspolitiikan vaikutuksia köyhille maille.
viedä ruokaa maasta ,kun siellä ei pystytä ruokkimaan omaakaan väestöä? Vai meinaatko,että saavat rahaa sitä kautta ja jatkavat sotimista?
Afrikka tarvitsee meitä.Jos ne Afrikkaliset saisivat tavaransa myytyä Eurooppaan ja meille järkevään hintaan niin vuodessa siellä säästyisi paljon ihmishenkiä, kun siellä saataisiin heille töitä talous kuntoon.Eihän sielläkään kukaan pysty ilmaiseksi muita ruokkimaan.
Vain tällä palstalla voi saada tuollaisen kommentin!
Miksi afrikkalaisten pitäisi saada käydä kauppaa tuotteillaan? Ehkä he haluaisivat vaihtaa tavaraansa vaikkapa koneisiin ja tekiikkaan kehittääkseen tuotantoaan? Aseta tuo kysymys omalle kohdallesi.
Oikea kysymys kuuluu: Miksi rikkaat maatalouden harrastajat saavat, veronmaksajilta kerätyin tukiaisvaroin, dumpata tuotoksiaan köyhiin maihin niin halvalla, ettei köyhillä ole varaa vastata kilpailuun.
Miksi maatalouden harrastajat saavat tullimuurien takaa ja riskittömällä "yrittämisellä" käydä kauppaa kehitysmaiden kustannuksella?
ostamaan länsimaisia kallita lannoitteita,eikä niillä ole vara hankkia kallista länsimaista konsulttiapua,eikä niillä ole vara tehdä mitään koska länsimaissa kaikki on niin kallista ,kiitos palkkojen.
Miten näet monikansallisten elintarvike- ja tuotantopanosjättien ( esim Monsanto) osuuden Afrikan maiden maataloustuotannon ongelmiin?
Jostain syystä afrikkaan kuitenkin viedään lopputuotteita, eikä alkutuotanto ole osallinen vientiin.
Afrikassa se jolla on ruokaa, ei ole köyhä. Kuitenkin on vaikea nähdä miten siellä paikallinen pienviljelijä jäisi ilman ruokaa jollei kykene myymään sitä muille. Kehittymättömien talouksien perusta on aina ollut omavaraistalous ja vain hyvin harvoja tuotteita on jouduttu ostamaan tilan ulkopuolelta.
Meilläkin vielä pari sataa vuotta sitten ostettiin lähinnä vain suolaa, ruutia ja perusmetalleja.
Afrikassa on runsaasti luonnonvaroja, eikä voida olettaa että se ikinä rikastuisi maatalousviennillä kun sen suurimmat mahdollisuudet taloudessa ovat työvoimassa ja teollisuuden raaka-aineissa (öljy, timantit ja metallit). Siitä huolimatta että Mantereelta viedään valtavasti tuotteita ja niistä saadaan maailmanmarkkinoilta asianmukainen hinta, häviävät rahat jonnekin. Valtiot käyttävät tulonsa oman yhteiskuntansa kannalta haitallisesti ja yhteiskunnan kehitystä tukevat perusinvestoinnit jäävät tekemättä (koulutus, terveydenhuolto, vesi ja viemärit, liikenneyhteydet). Ennenkaikkea kehitysyhteistyönä tehtyjen investointien jatko ulkomaisten asiantuntijoiden lähdettyä, on katastrofaalinen. Eräs kotimainen satamahanke tuhottiin huollon puutteella ja huonolla hallinnolla parissa vuodessa.
Sitten pitäisi vielä tarkastella sitä miten käy jos afrikka päättää lähteä kehittämään vientitulojaan maataloustuotteiden perustalle. Nykyinen tuotanto on kaikkialla ajamassa pienviljelijät markkinoilta, eikä edes kehitysmaan kannata pitää ylimääräisiä ihmisiä tuotannossa. Kehitys on looginen: suuryritykset hankkivat maat ja pientilalliset ajetaan kurjuuteen. Koska maaseutu on sen jälkeen ihmisille huonoin vaihtoehto, siirtyvät massat kaupunkeihin. Investointien puute ja matala koulutus ei luo tarvittavia työpaikkoja ja kurjistuminen jatkuu.
Mistä muuten johtuu, että Afrikalla on kyllä varaa hankkia aseita ja etuja johtajilleen, mutta muuten kansa pidetään kurjuudessa.
kansainvälisen kaupan ja maatalouden protektionismin heijastuvan kehitysmaiden taloudessa ja kansainvälisten elintarvikeyriysten strategioissa. Sinulla kun on nimimerkistä päätellen merkittävä toimi ja paljon sisäpiirinkin tietoa. Ehkäpä valaiset samalla kansallista maatatlouspolitiikkaa suhteessa kehitysmaiden talouksiin ja EU:ssa asiasta käytävää keskustelua?
Sinunhan pitäisi osallistua aktiivisesti ja ennakolta kontriboiden keskusteluihin, jotka ovat erikoisalaasi.
täyttä totta.
Etelä-amerikka tuottaa lihaa vientiin, eikä sillä ole ongelmia tuontisuojan suhteen. Maailmanmarkkinahinnatkaan eivät haittaa kotimaista tuotantoa. Miten näin voi olla, jos maataloustuki haittaa Afrikkaa?
Päätelmä: Afrikan ongelmat eivät johdu maataloustuesta, tai teollisuusmaisten tulleista.
...Suomessa se jolla on ruokaa, ei ole köyhä. Kuitenkin on vaikea nähdä miten siellä paikallinen pienviljelijä jäisi ilman ruokaa jollei kykene myymään sitä muille. Kehittymättömien talouksien perusta on aina ollut omavaraistalous ja vain hyvin harvoja tuotteita on jouduttu ostamaan tilan ulkopuolelta.
Nimimerkki tarkoittaa näitä tavallisia tukilappujen täyttäjä-avustajia, ihan tavallinen perusviljelijä olen, agrologin tutkinto toki. Ominta alaani on siis nuo numeeriset(perustuki)hakemukset, maatalousverotus ja visut, ei tosiaan globaalinen maataloustuotanto ja -kauppa.
Mitään todellista sisäpiirin salaista tietoa ei ole, hieman pikaisesti noita juttuja olen netistä (googlen avulla ) lueskellut ja yrittänyt suodattaa lukemaani.
Sehän on selvää, että EU on suojannut maataloutensa tehokkaasti. Järjestelmä on hyvin byrokraattinen ja kallis. Toimiiko se sitten tavoitteidensa mukaisesti ja miten hyvin kansalaisten kannalta eri osa-alueilla, on semmoinen kysymys, etten osaa tyhjentävää vastausta antaa!
Alkuperäist tavoiteet ja jatkotavoitteet löytyvät mm täältä:
http://europa.eu/scadplus/leg/fi/lvb/l04000.htm
Se ero ainakin on, että kansainväliset jätit saavat toimia kehitysmaissa melko vapaasti, EU:ssa niiden toimintaa yritetään rajoittaa?
EU:ssa yritetään kaiten huomioida sekä tuottaja ( esim taloudellisesti ) että kuluttaja (esim terveydellisesti) maatalous- sekä elintarviketuotannossa. Monsantoa ei varmaan kummankaan kohtalo kiinnosta kuin rahastusautomaattina? Tullimuurien lisäksi lienee noiden jättien toiminta jopa vahingollisempaa kehitysmaiden (maa)taloudelle?
Jotain tämän tapaista:
http://www.rauhanpuolustajat.fi/kulutaharkiten/maailmantalous.html
Vastaavia googlella monsanto afrikka yms.
Mitä asiaa et vastauksessani ymmärtänyt?
Om "vastauksesi" ei siis mitenkää edistänyt asiasta keskustelua, tai tuonut selkoa omista ajatuksistasi. Jos ei ole sanottavaa, niin kannatta yleensä pysyä hiljaa ja kuunnella muita.
Sinänsä omavaraistalous toimisi meillä vieläkin, ja todellisuudessa eräät kansalaisemme ovat aika lähellä sitä. Vaikka Linkolalaisuus on lähtökohdiltaan väärää, niin silti se todistaa olkoisten panosten minimoimisen mahdolliseksi. Kansantalouden kannalta tämä ei kuitenkaan ole kannatettavaa, sillä työpanoksen kasvaessa tuotettua yksikköä kohti, kokonaistuotanto pienenee.
Ekä voisit kuitenkin kokeilla tuota systeemiä. Omavaraistalous ei juuri maksa veroja ja näin säästyisit myös noiden tukien maksulta, joista ilmeisesti et siis pidä.
Omavaraistalous vaatii kuitenkin henkistä pääomaa, sillä yksilön täytyy kyetä kaikkiin töihin. Yhteiskunnan kehityksen myötä vaain harvoilla on riittävän laaja osaamistausta selvitäkseen ilman ostettuja tuotteita tai palveluita.
...jaaha, rauhanpuolustajat... todella yllättävä viite agrologin käytössä... Niin, onhan MTK:lla ollut yllättäviä yhteyksiä "rauhanpuolustajien" ja globalisaation vastustajien mielenosoituksia myöten juuri, kun on ollut kyse maailmankaupan esteiden madaltamisesta.
Oletetaan, että kaikki tuntevat suurin piirtein rauhanpuolustajien lähtömaan, taustan ja tavoitteet sekä ohjausmekanismin, joten ei puututa siihen?
En ole harrastanut nonikansallisten maatalousyritysten strategioiden arviointia, mutta tuosta rauhanpuolustajien tekstistä sen verran, että tietysti monikansalliset yritykset ovat osakkeenomistajiensa palveluksessa. Olisiko niin, että kehityismaissa toimivista vain suuret monikansalliset yritykset saattavat murtautua esim. EU:n tullimuurien lävitse?
Onko protektionismi ja alkupääomien puute vieneet kehitysmaiden tavallisilta maatalouden toimijoilta toimintaedellytykset, mahdollista pienimittaista kotitarvetuotantoa lukuun ottamatta?
Eikö EU:n kollektivisoitu ja tukiaisin ylläpidetty ja yhtenäistetty maatalouspolitiikka ole suurin mahdollinen monikansallinen korporaatio?
En usko, että Euroopassa monikansalliset yritykset olisivat uhka maatalouden harjoittamiselle, monesta eri syystä. Ilmeinen vaiva ne kuitenkin olisivat nykyisille toimijoille, sillä kilpailu lisääntyisi. Arvattavasti tässä MTK:n ja rauhanpuolustajien edut yhtyvät. rauhanpuolustajat vastustaa monikansallisia yrityksiä (suuressa ja mahtavasssa isänmaassa on toistaiseksi vain kansallisia suuryrityksiä, jotka kilpailevat monikansallisten kanssa) ja EU:n maatalouden harrastajat vastustavat kilpailua ja markkinoiden avaamista.
Kas, et ymmärtänyt omaa esitystäsi?
Suosittelet omavaraistaloutta Afrikkaan, mutta entäpä jos sen paikka olisi afrikkalaisen mielestä pikemminkin Suomessa? Eikö olisi afrikkalaisen vuoro saada tukia ja rakentaa tullimuuri ympärilleen?
On aivan totta, että omavaraistalous on taloudelle ja perheille erittäin tärkeä.
Suomen maatalous on kuitenkin viimeinen puhumaan omavaraistaloudesta, sillä koneita, lannoitteita jne, käytetään siinä mitassa suhteessa tuotokseen, että ollaan pakkasen puolella. Eikö juuri meille sopisi tuotannon supistaminen, työvaltaistaminen ja keskittyminen siihen mitä itse tarvitaan tai edes siihen mitä markkinat haluavat? Sanot: ulkoisten panosten vähentäminen.
Maatalouden osalta tämä olisi kaikkein kannatettavin asia kansantalouden kannalta - johtuen tappioista.
Tässäkö on mahdollisuus vai pullonkaula?
"...Omavaraistalous vaatii kuitenkin henkistä pääomaa, sillä yksilön täytyy kyetä kaikkiin töihin. Yhteiskunnan kehityksen myötä vaain harvoilla on riittävän laaja osaamistausta selvitäkseen ilman ostettuja tuotteita tai palveluita..."
Kiitoksia vain, sitten suosittelet omavaraistaloutta myös minulle, vaikka en ole - usko pois - Afrikassa. Ehdimmekin näin molemmat suositella omavaraistaloutta tosillemme.
Älä sotke ollenkaan MTK:ta tai mitään muutakaan järjestöä sekaan, noilla hyvinkin erisisältöisillä viitteillä toin lähinnä esille sitä, että yritän -ainakin joskus- lueskella hieman epävirallisempiakin lähteitä ja juttuja. Ja kerroin jo, että YRITÄN suodattaa pahimmat fanaattisuudet pois ja muodostaa edes jonkinmoisen kuvan asioista. Noista monikansallisista jäteistä kehitysmaissa kirjoittavat lähinnä vain moiset järjestöt.
Jos sanon että a c on appelsiineja afrikassa, niin miten se muuttuisi automaattisesti muotoon a c on appelsiineja täällä. Aloituksesi on niin kummallinen, etten kykene vastaamaan siihen paremmin.
Afrikka saa vapaasti suojata omaa tuotantoaan ja tukea mitä tuotannonalaa haluaa; ja itseasiassa se olisi sille eduksi. Millään valtiolla ei ole absoluuttista velvollisuutta osallistua maailmankaupan vapauttamiseen pelkästään omalla kustannuksellaan.
Täkäläisen maatalouden ulkoiset panokset ovat kustannusten paineessa laskeneet jatkuvasti, eikä tuo kehitys voi jatkua ikuisesti. Koko oma taloutemme perustuu lisäksi erikoistumiseen ja ulkoisten panosten hyödyntämiseen, joten olisi omituista mikäli tietty ala eristettäisiin vallitsevasta systeemistä. Meillä ei olisi edes keinoja työvaltaistamiseen, sillä työntekijöiden määrän kasvattaminen vähentää työpanosta yhteiskunnan muilla alueilla. Joka tapauksessa joudumme lähiaikoina hankkimaan runsaasti ulkoista työvaimaa.
Lannoitteeet ovat sikäli ongelma, että mikäli kaupungit kuitenkin halutaan pitää asuttuina, pitää menetetyt ravinteet korvata jollakin.
Konepanokset ovat muuten siitä kummallisia, että lähes kaikki maassamme aikanaan käyttöön tulleet traktorit ovat edelleen käytössä. Jokaisella kehitysaskeleella vaatimus tehdystä työsaavutuksesta on kasvanut tehtyä tuntia kohden ja koneinvestoinnit ovat olleet vaatimusten mukaisia. Yhtä hyvin voitaisiin tarkastella väestö siirtojen aiheuttamia rakennusinvestointeja. Ensin väestö siirrettin kuntakeskuksiin ja sitten lähikaupunkiin. Seuraava etappi on ollut pääkaupunkiseutu ja muutama muu keskittymä. Osa on jo muuttamassa pysyvästi ulkomaille. Jokaisessa näistä portaista on rakennettu väestön tarvetta vastaa asuntokanta ja hylätty se seuraavassa. Tarve on kuitenkin ollut investointihetkellä määräävä tekijä.
Viittaus maatalouden tappioihin on muuten epäselvä: maatalous ei tuota tappiota koska sen tuotteilla ruokitaan valtaosa kansastamme. Hallinnollisten ratkaisujen aiheuttama kannattavuusharha pitää katsoa kokonaisuuden kannalta. Mikäli kannattavuutta välttämättä halutaan tarkastella tuolla eräiden käyttämällä systeemillä, pitäisi meidän myös lakkauttaa yksityinen hammashoito ja muut vastaavat terveyspalvelut yhtä kannattamattomina.
Minä muuten maksinoin oman omavaraisuuteni, sillä en vielä ole löytänyt montaakaan alaa jolla en pärjäisi (suurin osa töistä on kuitenkin aika nopeasti opittavissa).
Meillä ei muuten vieläkään olisi varaa tuoda kaikkia elintarvikkeita ulkomailta.
tässä on jotakin sellaista, että voisiko maatalouden tullimuurien madaltaminen ja muiden kaupan esteiden, kuten tukiaistenkin, vähentäminen auttaa kehitysmaiden viljelijöitä pääsemään laajemmille markkinoille ja saamaan tuotantonsa monipuolistumaan ja muutenkin kehittymään.
Nyt he ovat - esityksesi mukaan - monikansallisten yritysten varassa.
Lie tuohon "pakko" vastata, että kyllä!
Mutta riittääkö pelkästään tullimuurien ja tukiaistaen madaltaminen parantamaan merkittävästi afrikkalaista "hevosilla kyntävää" pienviljelijää? Tuskin? Luulisin, että silloin suurimpia -ellei ainoita ?- hyötyjiä olisivat elintarvikejätit, jotka vähät välittäisivät viljelijästä, tuotantotavoista tai kyseisen maan infrastruktuurin parantamisesta. Ryöstökauppa vain lisääntyisi?? Jos jotenkin kehitys sekä tuotannossa että jalostuksessa/kaupassa lähtisi maiden "sisältä päin" vaikkapa jonkinmoisen osuustoiminta-aatteen mukaisesti, niin tilanne saattaisi nopestikin parantua? Joku 15-20 vuotta. Mutta taitaa olla vaikeaa se alkuunlähtö? Kuka omistaa maat, kellä on tietotaito, tuotantopanokset, millainen on kehitysmaan viljelijän "yrityskulttuuri" tms "henkinen valmius"? Jotenkin mulla on semmoinen mielikuva, että ei Afrikan valtioiden johdoilla ole todellista haluakaan pyrkiä parantamaan kansojen elinolosuhteita. Pikku siivu kauppavoitoista kansainvälisiltä jäteiltä valtionjohdolle, ja homma jatkuu entisen laisena?
Vähän epäilen sitä logiikkaa, että Afrikkaan tulisi onni ja autuus, jos siitä tehtäisiin rikkaiden maiden ruuankasvattaja. Aina siitä lähtien kun valkoinen mies on Afrikkaan sekaantunut on seurauksena ollut yleensä sekasortoa ja kurjuutta. Siirtomaavallan aikaan Afrikka oli tosiaankin eurooppalaisille raaka-aineiden lähde, halutaanko siihen palata uudelleen? Markkinavoimat veisi siihen tilanteeseen, että paikallisesta työvoimaa alettaisiin riistää suurempien voittojen toivossa, ruoka myytäisiin ulkomaille ja oma väki jäisi ilman. Ja voitit käärisi pieni eliitti.
mistään kehitysmaiden auttamisesta.Tämänkin kirjoittajan tarkoituksena on saada puolitettua viljelijän tulotaso ja sen kautta saa itselle aina vain lisää rahaa .Kehitysmaita käytetään vain keppihevosena.
valtaosa tukiaisista menee pienelle osalle viljelijöistä. Tukien piti turvata suomalainen maatalous ja maaseutu. Nyt tuet menevät pääasiassa ökyisäntien bisneksiin. Miljoonan liikevaihtoa pyörittävä viljelijä ottaa toiminnastaan tuloa samanverran kuin sadantonnin liikevaihdolla toimiva viljelijä, se osoittaa että tuotanto isoissa yksiköissä on mahdollista ilman tukiakin.
Korkeintaan päivärahan tasoinen tuki viljelijöille ja toimeentulon turvaamiseksi. Bisnestä harjoittakoon kukin omilla panoksillaan.
vievät suurimmat palkkatulot.Onko oikein,että miljoonan liikevaihtoa pyörittävä pomo saa saman tulon kuin sadantonnin likevaihtoa pyörittävä ?Yrityksien pomoille vain peruspäivärahan suuruinen palkka loi iso tai pieni yritys.
isot pomot tienaavat palkkansa itse, eivät saa tukiaisia. Siis nostavat kannattavasta toiminnasta isoa palkkaa, josta maksavat isoa veroa, palkka on eri juttu kuin tuet, tajuutko?
euroa kuussa tienaavien duunarien luopua palkankorotuksista? Perustelut: eivät tarvitse elämiseen niin paljon kiitos halvan ruoan ja toisena perusteluna : suuret palkat näivettävät kehitysmaiden talouden.
Palkat ja duunarit eivät liity tähän mitenkään.
Maataloustuet ovat kohtuuttomat ja valtaosa niistä päätyy muutaman sadan bisnesmiehen kartanoon.
duunari tyytyy työpanoksensa edellyttämään palkkaan ja palkan korotukseen, ne eivät liity mitenkään ökyisäntien ylisuuriin tukipotteihin.
200-300 tuhatta tukia saava tuottaja maksaa veroja saman verran kuin 20-30 tuhatta tukia saava tuottaja, normaalin kulutusmenon edellyttämän määrän. Jokin ei täsmää tässä systeemissä.
Maanviljelijöille riittäisi peruspäiväraha. Harjoittakoon kannattavaa tai kannattamatonta tuotantoa kukin omilla pääomillaan resurssiensa mukaan.
Maataloustuki on hehtaaripohjainen,joten iso tila saa luonnollisesti isommat tuet.Jos joku tekee osa-aikaista työtä niin eihän sillekään makseta samaa korvausta kuin täyttä päivää tekevälle.Verotettavaa tuloa ei jää ,koska tilaa on voimakkaasti laajennettu EU:n vaatimusten mukaisesti ja velkaa on paljon.On laajennettu peltoalaa,metsäalaa,suurennettu tuotantorakennuksia ja koneita,ei se ilmaista ole.Pienet lopettavat tilat eivät investoi kuin välttämättömään.Palkankorotukset lisäävät entisestään maatalouden korkeita kustannuksia,joten kyllä palkat vaikuttavat kannattavuuteen.
Se asia on juurikin noin, miten mainitsit. Suomessa on muutama sata bluffaajaa, jotka pyrkivät tukien maksimointiin ihan bisnesmielessä. Tuotannolla ei niinkään merkitystä.
Pahimpia kuppaajia ovat yhtiömuotoiset broilerikasvattamot. Tukea saadaan runsaanpuoleisesti, vaikka tuotanto itsessään on jo kannattavaa.
Tuet kuuluvat niille tuotantosuunnille jotka sen tarvitsevat, eli vilja- ja maitotiloille.
Jos systeemi johtaa ongelmiin kun toimitaan niin kuin systeemin laatija haluaa, niin olisikohan se kuitenkin sen systeemin laatijan vika.
Ja jos jollain alalla sattuu tilapäisesti menemään hyvin, niin onhan se vähän hassua kääntää byrokratian mannerlaattaa jokaisen taloussuhdanteen värähdyksen mukaan.
Ilmeisesti kuitenkin on yhteiskuntamme kannalta suurempi ongelma se, että on eräillä toimilla luotu tilanne jossa joidenkin työttömien ei kannata taloudellista syistä ottaa työtä vastaan. Nämäkin työttömät toimivat tulonsa optimoidessaan oikein, mutta yhteiskunnan kannalta se on haitallista ja ehkäpä asialle voisi tehdä jotain.
Ajatushan on kaunis,mutta se tyssää heti
tämän saitin ulkopuolella.Se on ihme ,että
se ei vaan mene perille että meillä on
yhteinen eu-n maatalouspolitiikka.
Muutosten saaminen siihen on täyttä
utopiaa.
valtaosa tuista on ihan kotimaista perua, pelkkä cap/tilatuki riittää viljelyyn.
Kerron tässä kylmän totuuden.
Suomen vaikutusmahdollisuudet mm
unionin maatalouspolitiikkaan
ovat tasan tarkaan yhtäsuuret
kuin oli entisen sosialistisen
eestin neuvostotasavallan vaikutus
mahdollisuudet entisen neuvostoliiton
korkeimassa neuvostossa.
Ei se tilatuki ihan riitä viljelyyn.
Tilatuki ei velvoita viljelyyn eli
se maksetaan joka tapauksessa.
Muutuvat kustanukset ylittävät
tuoteista saatavan hinnan.
Aikanaan ne kävivät Moskovassa haukuttavana, kun eivät kyenneet nostamaan tuotantoaan yhtä monta prosenttia kuin jossain ulko-kirgiisiassa tai missälie. Moskovassa ei ymmärretty että jos tuotanto läheneen maksimia, niin vaikea on nostaa enää montaa prosenttia. Entinen kolhoosinjohtaja oli vieläkin katkera.
Mitenkähän tuo tuettomuuden toitotus kuulostaa samalta kuin se propaganda jolla tuolla itäpuolella vaadittiin viljelijöitä liittymään kolhooseihin. Silläkin opilla oli lopullinen totuus hallussa. Täällä ei tietysti kannatusta tuolle tuettomuudelle ole kuin näillä muutamalla asiota ymmärtämättömällä.