En ole kertaakaan elämässäni nähnyt näkyjä mutta silti pelkään, varsinkin yöllä, että näkisin näkyjä. En siis usko mihinkään kummituksiin, mutta pelkään silti että voisin nähdä jonkun tyypin asunnossani. Siis tyypin joka ei oikeasti ole siinä.
Oon huomannu että psykoosilääkkeeni zyprexa auttaa tähän vaivaan. Alkoholi poistaa ongelman täysin, mutta en koskaan juo sen takia kuitenkaan (itseasiassa juon muutenkin tosi harvoin).
Olen kuullut kaiken maailman fobioista mutten koskaan tämmösestä mikä mulla on. Senpä takia kysyn: löytyykö muitakin ihmisiä jotka pelkää näkyjä vaikka eivät ole koskaan semmosia nähneet? Kiitos etukäteen vastauksista, vaikka niitä tuskin paljon tulee.
Oon huomannu että psykoosilääkkeeni zyprexa auttaa tähän vaivaan. Alkoholi poistaa ongelman täysin, mutta en koskaan juo sen takia kuitenkaan (itseasiassa juon muutenkin tosi harvoin).
Olen kuullut kaiken maailman fobioista mutten koskaan tämmösestä mikä mulla on. Senpä takia kysyn: löytyykö muitakin ihmisiä jotka pelkää näkyjä vaikka eivät ole koskaan semmosia nähneet? Kiitos etukäteen vastauksista, vaikka niitä tuskin paljon tulee.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kautta aikain ihmiset ovat pelänneet Jumalaa,vaikka kukaan ei ole koskaan nähnyt.Niin,että ei se pelkosi mitenkään ihmeellinen ole.Pelkää vain ja vedä Zyprexaa.Ainakaan lääketehdäs ei pelkää sua :-)
Yksi juttu mua kyllä jäi pelottamaan:pelkään ettei kirjoituksesi liittynyt mitenkää lentomatkailuun.Sitä nyt todella pelkään.
Tämä on perusongelmani! :) Pelkään näkeväni jotain kauheaa. Jotain, mikä ei ole vältämättä edes totta. Luulen, että olen joskus nähnyt näkyjä, mutta en ole siitä ihan varma, koska olin kuitenkin aika lapsi silloin vielä, joten ne voivat olla mielikuvitustakin. Mutta tämä ongelma vaivaa minua erittäin suuresti! :O
minä taas pelkään ääniä. varsinki yöllä pelkään että kuulen jotain outoa. sitten sitä helposti tulee oman mielikuvituksen kautta kuultua jos mitä.
Minäkin pelkään aina öisin varsinkin että saattaisin nähdä jotain... On niin helppoa kuvitella että esimerkiski kun katsoo pieliin näkisi yhtäkkiä jonkiun toien siellä, tai että kun avaa oven joku seisoisi siellä... Nyt olen kyllä viime aikoina kaikest eniten pelännyt että Kayako The Grudge 2st jotenkin ilmestyisi sinne.. Eikä auta vaikka kuinka yrittää uskotella itselleen että se ei ole todellista, ja että ei tule ikinä tapahtumaan että näkisi jotain mitä ei ole olemassa...
Mäkin pelkään tota että peilistä näkyis joku tyyppi. Mutta tän viestin otsikko sen takia että mäkin oon pelännyt The Grudgen Kayakoa ja Toshio-poikaa, nimenomaan niitä. Siis vasta pari kuukautta sitten pääsin tosta pelosta, ja The Grudge 1:n kävin katsomassa täällä Tukholmassa missä asun ainakin puoltoista vuotta sitten. Pelkäsin jopa päiväsaikaan näkeväni jommankumman näistä japanilaisista, ja se todella haittasi elämääni, siis todella. Sitä pelottavaa, vaikeastikuvailtavaa ääntäkin mikä niissä the grudge-leffoissa on pelkäsin että saattaisin kuulla, tosin se pelko hävis jossain vaiheessa. Kaikesta huolimatta kävin katsomassa kakkososankin kun se tuli, ja pelko vaan paheni siitä. Nyt viime aikoina en ole enää pelännyt näkeväni Kayakoa tai Toshio'ta mutta en ole kuitenkaan päässyt tästä näkyjennäkemisfobiasta vieläkään, vaikkakin se on lieventynyt huomattavasti.
Mä luulin että olin maailman ainoa ihminen jonka mielestä The Grudge-leffat ovat helvetin pelottavia. Siellä leffateatterissa ne lapselliset pilallehemmotellut teinit vaan nauro ja matki leffan repliikkejä koko vitun ajan ja pilasivat leffakokemuksen lähes täysin. Mun mutsikin vaan nauro leffan aikana. Mun mielestä The Grudget ovat tuhat kertaa pelottavampia kuin jotkut vitun jenkkikauhuleffat, joita mä en nykyään suostu kattomaan ollenkaan. Makunsa kullakin, mutta kyllä leffateatterissa pitäisi osata olla hieman hiljempaa. No joo, tää ei liittynyt itse asiaan mitenkään, mutta tulipahan sanottua.
Ikävä että on muitakin jotka kärsivät tästä fobiasta, mutta toisaalta onpahan sitten ihmisiä jotka ymmärtävät minuakin. Hyvää joulua sulle!
Kuinka kummassa saan kaikkien kirjoituksesta käsityksen, että halveksivat ja vähättelevät sua...
No ehkä se on oma vainoharhaisuuteni.
Musta tuntuu, että tosi moni ihminen oikeesti näkee jonkun sortin näkyjä ja hallusinaatioita, vaikka he olisitvat henkisesti täysin terveitä. Esim. minä näen pimeässä iltaisin välillä jonkun tumman hahmon seisomassa huoneessani keskellä lattiaa. Se on hiema pelottavaa vaikka tietää ettei siinä kukaan ole. Se näyttää vaan niin kovin aidolta. On tosi hämäävää, että mistä sellainen "näky" aina tulee.
Monet mun tutut ja kaverit voivat kuvailla omia tilanteitaan samoin, joten se on ihan normaali. Mutta mä en oikein tiedä mitä mun pitäsi tohohn sun juttuun sanoa, koska pelkäät näkeväsi näkyjä vaikka et näekään.
Jaksamista! Hyvää joulun odotusta!
"Anything that happens in the exalted condition is far more impressive and penetrating than anything that happens on the conventional or physical level. I don´t know exactly what the reasons are, but if you ask people what they consider the most important event in their lives, if they are not confined to common sense only, they usually tell you particular experiences which clearly indicate an exalted condition. Therefore it has often been said that nothing matters but the union with God, or heaven, or something of the sort. And so the relationship on the exalted level reaches into greater depths, it is unforgettable, it burns itself into flesh."
-C.G. Jung, Visions (notes of the seminar given in 1930-1934)
Noin lyhyesti, vaikka voisin toki kirjoittaa pitkään ja paatoksellisesti, mikään ei ole ollut samanaikaisesti niin kiehtovaa ja kauhistuttavaa kuin nähdä Näkyjä - tuntea numinoosin läsnäolo.
-M
pelkään myös että näkisin näkyjä,vaikken ole koskaan nähnyt. pelkään myös pimeää, illalla jopa omassa kodissa pelottaa kulkea huoneesta toiseen vaikka laittaakin valot päälle,ulkona on kuitenkin tähän aikaan vuodesta pimeää. yleensä nukkumaan mennessäni en uskalla katsoa huoneeni pimeyteen, vaan hautaudun peiton alle vaikka yövalokin olisi päällä. pelkään näkeväni jotain tms.
Minä en ole ikinä uskaltanumennä peiton alle piiloon enkä ymmärrä miten toiset pystyy siihen, koska pelkään että sitten kun on pakko kuitenkin jossain vaihees tulla pois sieltä, niin näkisin jonkun sängyn vieressä...
On paljon ihmisiä, jotka tiedostavat kuvaamallasi tavalla jonkun asian olemassaolon. On ihmisiä, jotka ovat kyllin herkkiä tietääkseen, että on olemassa erilaisia energiatasoja. Se on sitten jo toinen ihmetyksen aihe, mikä tekee toiset dimensiot ja kokemukset niistä niin pelottaviksi ja miksi niihin suhtaudutaan melkein aina kielteisesti. Yleisin ryhmähän kovaäänisimpiä ovat ne jotka pokkana väittää, ettei moisia dimensioita ole olemassakaan. Sellaiset ovatkin valmiita ilkkumaan itseään herkempiä. Heillä on fysiikka kunnossa eli ei heilahteluita siihen suuntaan, että alkaisi edes miettimään moisia. Olkoot onnekkaita he, jotka eivät pelkää ja ajattele mitään. Olkoot myös hiton tylsiä. Sillä sellainen torjuva typerä kielteisyys on myös tyhmyyden ja yksinkertaisuuden merkki, sorry vaan.
Ylimääräinen herkkyys ja pelko taas kertovat siitä, että aistit ovat herkemmät ja voimakkaammat tietyllä tavalla syystä tai toisesta, eli luontaisesti tai jostakin syystä aktivoituneena. Aivon sähköinen toiminta on ihmisillä yksilöllistä ja se aikaansaa monia yksilöllisiä muutoksia ajatuskuvioissa ja jopa koko elämässä.
Meitä on erilaisia, miksi sellaiset ihmiset pitäisi jotenkin tuomita, jotka osaavat ajatella muutenkin kuin pinnallisesti? Kyky ajatella ympäristöä myös eri tavoin, kunnioittaen, kertoo ihmisen luomiskyvystä ja muista piilevistä lahjoista.