En ole mikään asiantuntija näissä asioissa, mutta jotain tekniikasta ymmärrän ja osaan Exceliä ja Internettiä käyttää.
Olen seurannut tätä PILP vastaan ILP LTO Vesivaraaja keskustelua jo pitkään ja siis syy siihen miksi aihe kiinnostaa on se että rakennutin justiinsa omakotitalon ja valitsin siihen Nilan VP18C PILP:n, vaikka ensin minun piti ottaa pyöriväkennoinen LTO, Panasonicin sellainen Invertteri ILP ja joku Haaton 300 litran varaaja.
Päädyin tuohon Nilaniin oikeastaan vain kahdesta syystä. Ensimmäinen syy oli sisustuksellinen, eli en halunnut sitä propellia ulkoseinään, jonka ILP olisi tuonut ja toinen oli se että en halunnut, että ILP sotkisi talon ilmastoinnin normaaleja ilmavirtoja, mikä nyt on enemmän omaa skitsofreenisuuttani kuin faktoihin perustuvaa tiedettä.
No nyt on vuoden verran asumiskokemusta takana ja voidaan sanoa, että en ihan täysin tyytyväinen ole ratkaisuuni. Tässä pitkät selitykset...
ILMANVAIHTO
IV-koneena Nilanin PILP ei ole kaikkein pätevimmillään. Viilennys on toki erittäin hieno juttu ja kyllähän se tuloilmaakin lämmittää, jos ei ole ulkona kauheasti alle nollan, mutta IV-puoli on liiaksi riippuvainen kompressorin käymisestä. Eli jos on sellainen 5 astetta keli, niin kompuraa pitää silti pyörittää 500 W:n teholla jatkuvasti tai muuten sisään aletaan puskemaan sitä 5 asteista ilmaa. Pyöriväkennoinen LTO toimisi varmaan paremmin ja pienemmällä energiankulutuksella. Kokonaan toinen juttu on sitten noiden puhaltimien käyntinopeudet, jotka siis muuttuu sen mukaan onko vedenlämmittämisen tarvetta tai millä käyrällä lauhduttimen lämpötilaa ohjataan. Ei ole kokemusta pyöriväkennoisesta LTO:sta, mutta käsitykseni mukaan kovilla pakkasilla nekin muuttaa puhaltimien nopeuksia.
LÄMMÖNTUOTTO
Jos verrataan PILP:n ja ILP:n lämmöntuottoa, niin kaikille lienee selvää, että parhaat ILP:t tuottaa lämpöä vielä -15 asteenkin lämpötiloissa yli yhden kertoimella, mutta Nilan on kyllä aivan polvillaan noilla keleillä. Tai nostaahan se toki lauhduttimen riittäväksi tuloilman lämpötilan kannalta, mutta ei sillä enää mitään lämmitetä.
KÄYTTÖVESI
Tässä Nilan loistaa... Käyttövesi todella lämpiää ikään kuin sivutuotteena ja vesi on usein todella lämmintä, jopa yli 65 asteista, kuten mainos lupaa. Olen laskeskellut, että jos Nilan olisi päällä 24 tuntia vuorokaudessa puhallinteholla 2, veisi se vajaat 7000 kWh energiaa, tuoden siis kaiken lämpimän käyttöveden ja arviolta 4000 - 6000 kWh lämpöenergiaa. Tämä lienee ihan hyvä suoritus?
LOPPUTULOS
Olen tehnyt tällaisen typerän vertailun, joka on enemmän kysymyksiä herättävä kuin niitä antava:
Omakotitalo, jonka lämpöenergiantarve 12.000 Kwh/vuosi ja lämpimän käyttöveden tarve 4000 kwh vuodessa.
LASKELMA 1. ILP LTO Vesivaraaja
LTO vie 2500 kwh ja tuo 5000 kwh lämpöenergiasta
ILP vie 2500 kwh ja tuo 5000 kwh lämpöenergiasta
Vesivaraaja vie 4000 kwh
Sähköpatterit vie 2000 kwh
Energiaa kuluu 11.000 kwh ja sillä katetaan tuo 16.000 kWh energian tarve.
LASKELMA 2. PILP
PILP vie 4000 kwh ja kattaa 5000 kwh lämpöenergiasta ja kaiken veden lämmitykseen tarvittavan energian
Sähköpatterit vie 5000 kWh
Energiaa kuluu 9000 kWh ja sillä katetaan tuo 16.000 kWh energian tarve
Noilla arvoilla siis PILP voittaisi vertailun ja erona lähinnä tuo LTO:n käyttämä energiatarve, joka siis PILP:ssä tulee mukana.
Olen seurannut tätä PILP vastaan ILP LTO Vesivaraaja keskustelua jo pitkään ja siis syy siihen miksi aihe kiinnostaa on se että rakennutin justiinsa omakotitalon ja valitsin siihen Nilan VP18C PILP:n, vaikka ensin minun piti ottaa pyöriväkennoinen LTO, Panasonicin sellainen Invertteri ILP ja joku Haaton 300 litran varaaja.
Päädyin tuohon Nilaniin oikeastaan vain kahdesta syystä. Ensimmäinen syy oli sisustuksellinen, eli en halunnut sitä propellia ulkoseinään, jonka ILP olisi tuonut ja toinen oli se että en halunnut, että ILP sotkisi talon ilmastoinnin normaaleja ilmavirtoja, mikä nyt on enemmän omaa skitsofreenisuuttani kuin faktoihin perustuvaa tiedettä.
No nyt on vuoden verran asumiskokemusta takana ja voidaan sanoa, että en ihan täysin tyytyväinen ole ratkaisuuni. Tässä pitkät selitykset...
ILMANVAIHTO
IV-koneena Nilanin PILP ei ole kaikkein pätevimmillään. Viilennys on toki erittäin hieno juttu ja kyllähän se tuloilmaakin lämmittää, jos ei ole ulkona kauheasti alle nollan, mutta IV-puoli on liiaksi riippuvainen kompressorin käymisestä. Eli jos on sellainen 5 astetta keli, niin kompuraa pitää silti pyörittää 500 W:n teholla jatkuvasti tai muuten sisään aletaan puskemaan sitä 5 asteista ilmaa. Pyöriväkennoinen LTO toimisi varmaan paremmin ja pienemmällä energiankulutuksella. Kokonaan toinen juttu on sitten noiden puhaltimien käyntinopeudet, jotka siis muuttuu sen mukaan onko vedenlämmittämisen tarvetta tai millä käyrällä lauhduttimen lämpötilaa ohjataan. Ei ole kokemusta pyöriväkennoisesta LTO:sta, mutta käsitykseni mukaan kovilla pakkasilla nekin muuttaa puhaltimien nopeuksia.
LÄMMÖNTUOTTO
Jos verrataan PILP:n ja ILP:n lämmöntuottoa, niin kaikille lienee selvää, että parhaat ILP:t tuottaa lämpöä vielä -15 asteenkin lämpötiloissa yli yhden kertoimella, mutta Nilan on kyllä aivan polvillaan noilla keleillä. Tai nostaahan se toki lauhduttimen riittäväksi tuloilman lämpötilan kannalta, mutta ei sillä enää mitään lämmitetä.
KÄYTTÖVESI
Tässä Nilan loistaa... Käyttövesi todella lämpiää ikään kuin sivutuotteena ja vesi on usein todella lämmintä, jopa yli 65 asteista, kuten mainos lupaa. Olen laskeskellut, että jos Nilan olisi päällä 24 tuntia vuorokaudessa puhallinteholla 2, veisi se vajaat 7000 kWh energiaa, tuoden siis kaiken lämpimän käyttöveden ja arviolta 4000 - 6000 kWh lämpöenergiaa. Tämä lienee ihan hyvä suoritus?
LOPPUTULOS
Olen tehnyt tällaisen typerän vertailun, joka on enemmän kysymyksiä herättävä kuin niitä antava:
Omakotitalo, jonka lämpöenergiantarve 12.000 Kwh/vuosi ja lämpimän käyttöveden tarve 4000 kwh vuodessa.
LASKELMA 1. ILP LTO Vesivaraaja
LTO vie 2500 kwh ja tuo 5000 kwh lämpöenergiasta
ILP vie 2500 kwh ja tuo 5000 kwh lämpöenergiasta
Vesivaraaja vie 4000 kwh
Sähköpatterit vie 2000 kwh
Energiaa kuluu 11.000 kwh ja sillä katetaan tuo 16.000 kWh energian tarve.
LASKELMA 2. PILP
PILP vie 4000 kwh ja kattaa 5000 kwh lämpöenergiasta ja kaiken veden lämmitykseen tarvittavan energian
Sähköpatterit vie 5000 kWh
Energiaa kuluu 9000 kWh ja sillä katetaan tuo 16.000 kWh energian tarve
Noilla arvoilla siis PILP voittaisi vertailun ja erona lähinnä tuo LTO:n käyttämä energiatarve, joka siis PILP:ssä tulee mukana.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Lipsahti hieman vääriä lukuja tuohon lopun laskelmaan... Eli Sähköpatterit vie tuossa PILP laskelmassa 7000 kwh, eikä 5000 kwh, jotta kokonaisenergian tarve olisi se 12.000 kWh.
Näin ollen PILP ja ILP LTO Vesivaraaja veisivät molemmat sen 11.000 kWh energiaa.
Koneen täytyy käydä koko ajan ympäri vuoden, jotta 4000KWh saadaan kulumaan.
Ja tuo +5 asteen tapaus. PILP:ssä se kompuran ottoteho tulee taloon sisään, eli se vähentää muuta lämmitystarvetta. Siksi se tuloilma on +5 asteessa jotain 32-40 astetta puhaltimen nopeudesta riippuen.
Hukaan menevän energian määrän saa laskettua poistoilmasta. Silloin mukana on kaikki koneen käyttämä ja ilman mukana ulos menevä lämpö. IV koneiden markkinoinnissa ei tuta tietenkään käytetä, koska silloin hyötysuhteet olisivat 20-65% luokkaa. Niissähän puhutaan kennon hyötysuhteesta ja sujuvasti jätetään mainitsematta laiteen tarvitsema energia.
Eli säästät laskelmasi mukaan joka vuosi 2000 kWh energiaa, eli noin 200 €. Jos tuo on totta, niin kannattaako sijoitus? Kuinka paljon enemmän PILP maksoi?
"Näin ollen PILP ja ILP LTO Vesivaraaja veisivät molemmat sen 11.000 kWh energiaa."
Uskoisin että totuus ei ole kovin kaukana esitetyistä luvuista.
Kannattavuus riippuu laitteiden hinnoista ja muista asioista.
meillä päin ROm2 maksaa tonnin, joten niitä ei kannata konehuoneeseen hassata.
Laskelmassasi on kaikki lähtöarvot päin p:tä.
Kun lähtöarvot ovat hihasta niin tuloksetkin on hihasta...
Täyttä paskaa siis, mutta senhän jo tiesitkin.
Tämä on niin surkea tekele, ettei sitä kannata korjailla, koska uuden tekeminen on helpompaa.
Jusa
uusi ja parempi tai mene muualle viisastelemaan!
Rehelliset lähtöarvot:
- ilmavirta
- jäteilman lämpötila eri ulkolämpötiloilla
- kompuran teho ja COP
Tuossa pari otsikkoa alempana laskin ettei 400m3 talon normi-ilmanvaihdosta saa enempää kuin 1,2kW tehoa ja sekin menee alle -4 asteen ulkolämpötilassa täysin tuloilman lämmittämiseen. Karkeana nyrkkisääntönä:
Alle 0 asteen ulkolämpötiloilla PILP ei tuota mitään muuta kuin sopivan lämmintä tuloilmaa. Yhtään kilowattia ei saada lämpimään käyttöveteen tai lämmitykseen. Kaikki tehdään siis SUORALLA SÄHKÖLLÄ.
Jos joku viitsii mitata sen PILP:n jäteilman lämpötilan niin lasken mielelläni watin tarkkuudella mitä saadaan ja mitä ei.
Kun ei PILP:n omistajilla taida kantti kestää mitata jäteilman lämpötilaa...on kivempi KUVITELLA tehneensä hyvän ja energiatehokkaan ratkaisun. Vähän naurattaisi, ellei kokisi niin voimakasta myötähäpeetä kusetettujen kanssarakentajien puolesta.
Tuloilma +67 l/sek
Poistoilma -76 l/sek
Jäteilman lämpötila +2 astetta
Kompressorin teho 500 W
COP Tüv:n testien mukaan hieman alle 4
Saman Tüv:n testin mukaan lämmityskauden hyötysuhde on ollut 114%. Varmaan eteläsaksalaisilla lämpötiloilla, eli Suomessa ei päästä edes 100%
Mutta kun tuo ei olekaan se pointti, vaan pointti on tämä...
Se Nilan vie maksimissaankin 4000 kWh energiaa vuodessa ja silloin se jo käy vähän hemmetin monta sellaistakin tuntia, jolloin sen ei tarvitsisi käydä, eli viikkokellon ohjelmoinnilla saa optimoitua tuota käyntijaksoa.
No tuo 3000 - 4000 kWh on saman verran mitä normaali lämminvesivaraaja vie nelihenkisessä perheessä vuodessa.
Eli sillä hinnalla, millä lämmität normaalisti veden, saat "kaupan päälle"
- Ilmanvaihdon
- Ilmastoinnin
- Esilämmitetyn tuloilman, joka alentaa lämmityskustannuksia
Nilan maksaa 5600 euroa
Haato 700 euroa
LTO 1700 euroa
Hyvä ILP asennettuna 2000 euroa
Yhteensä siis 4400 euroa.
Maksoin siis 1200 euroa siitä, että energiatehokkuuteni on yhtä hyvä kuin LTO, ILP ja varaaja taloudessa, mutta minulla ei ole sitä potkuria seinässä ja siitä olen valmis maksamaan sen 1200 euroa.
Lopuksi haluan korjata yhden virheesi omassa kirjoituksessasi...
Nilanin VP18C käyttää sähkövastusta vain, jos olet määritellyt sille jonkun päällemenoarvon veden lämpötilan mukaan. Muuten sitä vettä lämmitetään tasan ja vain sillä 500 w kompuralla ja siis COP on yli 3,5. Tämä ei ole riippuvainen ulkolämpötilasta millään tavalla, koska ulkoa ei oteta sisään yhtään ilmaa, kun vettä lämmitetään.
Nyt varmaan joku sanoo että talo alipaineistuu, kun näin tehdään, mutta ihan samalla se LTO alipaineistaa taloa, jos ulkona on riittävän kylmä. Kun vesi on lämmintä, niin ulkoa otetaan taas ilmaa ja ehkä jossain -12 asteessa tulee kipukynnys, eli Nilan tuottaa 500 w kompuralla "vain" 21 asteista tuloilmaa.
Poistoilmasta talteenotettu energiasisältö:
- sisäilma 22
- jäteilma 2
- 76l/s
Poistoilmasta saatu teho:1839 wattia
Tuloilman lämmitys:
- 67 l/s
- venttiilistä tulevan ilman lämpötila 16
Lämmitykseen ja käyttöveteen käytettävissä oleva teho:
5 0 -5 -10
948W 542W 137W -268W
Huomaamme että Etelä-Ruotsin olosuhteissa (suojakeleillä) homma toimii kohtuullisesti, mutta heti pakkasten tultua hyöty romahtaa.
Mikäli lämpöä siirtyy käytöveteen tai lämmitykseen pakkaskeleillä, niin se tapahtuu kompressorin hukkalämmön (suora sähkö) tai sähkövastuksen (suora sähkö) avulla.
Tuloilman lämmitys vie siis pakkasella lähes kaiken PILP:n poistoilmasta ottaman tehon.
Teho voi olla suurempi tietyissä olosuhteissa (saunan lämmitys, ilman kosteus jne.), mutta ne ihmiset jotka kuvittelevat ottavansa takan lämmön talteen PILP:llä, pitävät sisälämpötilan joko korkeammalla kuin 22 astetta tai tinkivät tuloilman lämmityksestä, jolloin käyttöveteen tai lämmitykseen jää enemmän lämpöä. Nämä keinot taas ovat pitkälti hölmöläisten hommaa.
Tuosta laskelmasta selviää myöskin harvinaisen selvästi miksi PILP:ssä käytetään yleisesti räppänöitä, eikä lämmitetä tuloilmaa.
Huomatkaa ettei laskelmassa ole otettu kantaa kompressorin kulutukseen, vuosihyötysuhteeseen eikä oikeastaan muuhunkaan "epäolennaiseen", vaan siihen tosiasiaan ettei poistoilmasta ole saatavissa riittävästi energiaa.
taitaa markkinoilla olla tasan yksi malli jossa tuloilma on räppänöiden kautta.
Huomaa myös, että vuotavassa puutalossa syntyy säästöä siitä, että lämpöotetaan talteen esim: veteen.
Lopuksi todettakoon, että eihän näitä vekottimia edes myydä sillä perusteella, että ne sinällää lämmittäisivät talon kun lämpötila putoaa alle nollan. Sitä vartenhan niissä ne vastukset ovat.
Mutta kun verrataan pigviiniä ja Nilania, niin Nilanin hyötysuhde on pigviiniä parempi (poistoilmasta mitattuna) aina 7 asteen pakkaseen saakka. Eteläsuomessa on viimeisen 30 vuodena aikana ollut tammi helmikuussa keskimäärin 4 astetta pakkasta. Se onkin sitten toinen juttu, että haukkuuko se kokaan hintaansa.
Nilan vp 18 c: Ulkoilman ja sisääntulevaa ilmaa olen mittaillu mittarilla. Karkeasti ottaen PILP lämmittää tuloilman 30 astetta ulkoilmaa lämpimäksi. Ulkona oli eilen -8 astetta ja tuloilma velttiilin päässä oli 23 astetta. Katselin viime talvisia arvoja. 25 asteen pakkaselle sisälle tuli (venttiilin päällä) 4-6 asteista ilmaa.