haluttomuus masentaa

Ongelmasi on hankala, ymmärrän oikein hyvin sillä minä olen juuri tuollainen nainen jolla oli noin pari vuotta hormonihoitoja ja menetin haluni kokonaan, olin siis todellakin lähes täysin kylmä omaa seksuaalisuuttani kohtaan. Olemme mieheni kanssa erittäin onnellinen pari ja rakastamme toisiamme suuresti ja seksielämämme oli alkuun varsinkin hyvin runsasta ja antoisaa. Vakiinnuttuaankin olimme melko viriilipari. Olemme lapsettomia ja harrastamme aika pljon yhdessä asioita eli olemme myös hyvät kaverit keskenään siltikään ei asioista puhuminen ole niin helppoa kun se asia ei itsellekään ole selvillä niinkuin minulla tuo tilanne oli.

Huomasin että mieheni lopetti aloitteiden teon kun olin jo useasti kieltäytynyt ja vaikka hän ei tietenkään ollut minulle mitenkään vihainen tai syytellyt/syyllistänyt tiesin että asia koski häntä. Olin täysin neuvoton. Toki minuunkin koski ja olin onneton.
Kunnes ilmeisesti rakkauden voimalla minä ajattelin asain näin. Kumpikaan emme tilanteelle voineet mitään mutta mikä tärkeintä oli se että jos joskus tilanne palaisi ennalleen ja minä taas haluaisin miestäni minun tuli turvata se että meidän liitto kestäisi tämän vaiheen.
Enkä voisi antaa rakastamani miehen "riutua" haluissaan koska hänellähän ne halutu tosiaan olivat kaiketi ihan normaalit. Asiasta juteltiin ja sanoinkin hänelle että katsele pornoa yms jos hän haluaa äläkä koe syyllisyyttä koska tilanne oli mikä oli. Kuitenkin minä ilmeisesti rakastan miestäni niin paljon että ajattelin juuri tuota mistä sinäkin mainitsit että itsetyydytyksellähän saa paineita kyllä purettua mutta ei se korvaa toisen ihmisen läheisyyttä ja kosketusta. Niimpä minä aloin pitää miestäni hyvänä käsin ja suulla jotta hän saisi edes jonkinlaista seksiä MINULTA jolta hän varmasti sitä odottikin.
Vaikka minä en vielä silloinkaan kyennyt rakastelemaan tai en siis halunnut ( joskus kyllä senkin toki tein jo ihan kokeillakseni itseäni siinä samalla että eikö haluja ole olemassa).

Minusta ei siis saa pois sulkea toisen ihmisen antamaa läheisyyttä ja hellyyttä sen merkitystä vaikka ei aina loppuun asti menisikään itse, tässä tapauksessa sinun vaimosi. Minä en halunnut että mieheni ja minun välini menisivät piloille ja tein varmasti juuri sen rakkauden tähden joka ei saisi olla itsekäs. Eikä mieheni todellakaan ollut minulle vastenmielinen vaan itse rakasteluun ei löytynyt minulta haluja. Kun puhuimme asina että minä olin se joka tavallaan määräsin mihin asti mennään oli minultakin se paine pois että ei tarvinnut tehdä mitään muuta kuin sen mihin olin halukas, pieni uhraus minulta mutta uskoakseni iso ilo miehelleni että sai edes osan sitä takasin josta jo oltiin hetken ilman.

Nyt on tuosta aikaa jo jokusia vuosia ja kerron sinulle että pikkuhiljaa, hyvin hitaasti minä aloin taas haluta oikeasti miestäni ja voi sitä riemua ja rakkautta mitä se on tuonut tullessaan. Mutta paineita ei saa laittaa puolin eikä toisin se on paha halujen karkoittaja varsinkin silloin jos niitä ei ole aivan normaalissa mitassa.Huumoria ei saisi kanssa unohtaa sillä sen varjolla kipeistäkin ja sellaisista asioista joista ei osaa itsekään puhua voi toiselle ne tuoda julki sillä yksi paha vika meissä ihmisissä vissiin kanssa on, on se että kuvittelemme että toinen on ajatustenlukija, siitä syntyykin sitten väärinkäsityksiä ja ristiriitoja.


Tärkein oivallus oli minulla varmasti se että minähän rakastan tuota miestä ja haluan pitää hänet, asia jolle en voi mitään on vain kestettävä mutta osaanhan minä muullakin tavalla osoittaa rakkauteni häneen ja en saa olla itsekäs ja vaatia sitä että minunkin tulisi aina saada jos annan.Sitä niin helposti käpertyy yksinään ja sulkee kaikki muut ulkopuolella kun itsekin on hämmentynyt ja peloissaan tulevasta.

Toivottavasti asianne selviää sillä tuntuu että sinä halauat olla vaimosi kanssa ja olla uskollinen. Puhu vielä hänen kanssaan ja näytä vaikka hänellä tämä viesti joka voisi avata uuden näkökulman hänelle sillä en tiedä miten itse tämän oivalsin vaikka olimme menossa juuri tuohon suuntaan että yhteistä seksiä ei ollut ollenkaan.Uskaltaudu kertomaan myös muista haluistasi jos vaikka löytäisitte siitä keinon jolla hän voisi tuottaa iloa sinulle
jos toista rakastaa voi pienellä uhrauksella varmistaa että rakkautenne säilyy ja vahvistuu.Eihän hän ole syyllinen nykyiseen tilaansa vaan se on teitä yhdessä kohdannut ongelma joka on voitettavissa. Eikö se rakkaus juuri ole kauneimmillaan pyyteetön ja toisen huomioiva. Voi kun me ihmiset muistaisimme niinkin yksinkertaisen asian että miettisimme itsemme siihen toisen asemaan se kertoisi jo meille todella paljon.

Toivon teille kaikkea hyvää ja puhukaa asioista.

Vaimosi saa olla onnellinen siitä, kun on noin hieno ,ymmärtäväinen ja rakastava mies! Toivon teille kummallekkin hyvää . Voimia =)Älkää päästäkö toisistanne irti.