Mitä vaateita on purjeveneen moottorilla.
Kun noita meridieseleiden hintoja katsoo, niin päätä huimaa.
Onko estettä laitta esim Volvo tdi moottoria?
130 hp 320 NM?
Miten mitoittaa vaihteisto/potkuri koneen kierrosten, väännön sekä veneen painon mukaan?
Näppärä metallimieshän, kuten minä, rakentaa kyllä jäähdytysjärjestelmän mottorille.
Kun noita meridieseleiden hintoja katsoo, niin päätä huimaa.
Onko estettä laitta esim Volvo tdi moottoria?
130 hp 320 NM?
Miten mitoittaa vaihteisto/potkuri koneen kierrosten, väännön sekä veneen painon mukaan?
Näppärä metallimieshän, kuten minä, rakentaa kyllä jäähdytysjärjestelmän mottorille.
Vastaukset 20
Vanhimmat
ajaa plaania purkkarilla vai onko paino
luokkaa 10 ton? Vai onko provo?
Miksi purjeveneessä pitäisi olla 130 hv moottori? Alle 10 tonnin purkkareissa on tyypillisesti max. 30-35 hevosvoiman koneita. 20-tonninen teräsketsikin pärjää loistavasti jollain sataheppaisella. Okei, siinä kokoluokassa tuo ajatuksesi saattaa jo muuttua taloudellisesti järkeväksi, mutta mainitsin esimerkin siksi, että hahmoittaisit olevasi todennäköisesti ihan vääränlaisen koneen perässä.
Hiukan mielestäni alakanttiin sanot jos väität että 10 t ja max. 30-35 hv. Itsellä on 9.2 t vene jossa 40 hv ja kyllä se itse asiassa hyvin voisi olla pykälää isompikin. Eräs kippari oli vaihtanut 10 t veneeseen 55 hv koneen ja oli sitä mieltä että se oli juurikin oikea koko hänen veneeseensä. Eikös britit väitä että sopiva koko on 5 hv tonnille kuormattuna. 130 hv on silti ihan naurettava luku.
...olisi voinut muotoilla ilmausta vähän tarkemmin, tarkoitus oli sanoa, että tuota mainitsemaani isommat moottorit ovat jo epätavallisia. Ei nyt ehkä ihan Ilmatieteenlaitoksen määrittelemällä tavalla (että poikkeuksellisia ovat vain jakauman laitimmaiset 3% kummallakin reunalla), mutta kuitenkin selvästi vähemmistönä.
Kun alkuperäinen kysyjä tarkensi kertomalla veneensä koon, niin sanoisin, ettei 130 hv enää varsinaisesti ylisuuri ole. Oletin alunperin, että puhutaan tavanomaisempaa kokoluokkaa olevasta eli ennemmin alle kuin yli 10 tonnin veneestä :) Mutta ongelmaksi tulee, onko turbokone enää järkevä uppoumaveneeseen? Se on paremmin sijoillaan nopeassa veneessä. Mutta ehkäpä turbon voisi riisua pois ja saada passelin paketin sitä kautta?
on 5 hv/tn, vähintäin. Suositus ei ole keksintöni, vaan löytyy useista julkaisuista ja kirjoista. Ehkä suositus löytyy internetistäkin. "Normaali" matkavene on usein varustettu koneella, jonka teho on 3 hv uppouman tonnia kohti. Konetehosta päätellen veneesi saattaisi olla valtamerikäyttöön rakennettu teräsvene.
Jos koneteho on reilusti yli tarpeen, saadaanko mitään lisähyötyä? Pelivaraa pitää tietysti olla vasta-aallokkoon ja vuorovesivirtoihin. Onko dieselmoottorille kuitenkaan hyväksi, jos sitä ajetaan jatkuvasti vain hiukan yli tyhjäkäyntikierrosten?
Vene on 17 tn. teräsvene.
Ja tarkoitus on käyttää avomeriolosuhteissa.
On varmasti järkevämpää ylimitoittaa kone kuin alimitoittaa.
Oikein. Uppouman mukaan konetehon minimi olisi siten 85 hv. Eiköhän aikomasi kone ole sopiva. Omassa teräsveneessäni on alimittainen kone. Harmittaa. Kokeilen vielä erilaisella potkurilla ennenkuin päätän isomman koneen hankkimisesta. Muutaman kerran on ollut ongelmia satamaan menossa kovassa vastavirrassa ja vasta-aallokossa.
Jonka välitys 3 mieluummin 4 ja halkaisija sen mukaan, siinä vähän suuntaa aluksi.
Veneesi oli 17 tonnia? Oikea teho on n. 100-120 hv. Oikea valinta matalakierroksinen moottori.
Marinoinnin voi tehdä itse, mutta hanki kunnon komponentit.
Puhe on ollut kokoajan Auton Tdi koneesta.
Pahoittelen jos se jäi alussa mainitsematta.
Purjeet näyttää nykyään olevan enempi koristeita jotenka mahdollisimman iso mylly tietty, UGH olen puhunut! (ja kolmio mastoon please)
Laitanko sen laivurilipun ylä- vai alapuolelle?
Kyselemässä tältä palstalta tuommoisia ohjeita vai pidätkö tietokilpailua.Toivottavasti jälkimmäinen!
Asiallisesta vastauksesta.
Jos sinulla on tietoa antaa kyseiseen kysymykseen, niin miksi et tee sitä.
Kaikki ei välttämättä ole seppiä joka alalla.
taas teitä. Yksi hänen idioottimaisia harrastuksiaan on typerien keskustelujen aloittaminen...
Katso hollanin pojan moottoriprojektia.
thttp://www.fram.nl/workshop/engine/smartengine.htm
t
mrv
Veneen ja auton moottorien tehon vertaaminen ontuu. Tällöin unohdetaan, että auton moottori joutuu toimimaan lähelläkään maksimitehoaan vain muutamien sekuntien kiihdytyksissä, kun taas veneen moottoria pidetään tasakierroksilla tunti- tai päiväkausia. Esim. erään Perkins-dieselin käyttöohje ilmoitti tehoksi 45 hv, mutta merikäytössä 33 hv.
Yleensä merimoottorit on aika matalaviritteisiä, esimerkiksi Volvon D2-sarjan 2,2 litrainen kone antaa vain 55 hv (on siitä turboversiokin, 75 hv, sekin aika vähän 2,2 l koneelle).
Jos olen oikein ymmärtänyt, varsinaisten merimoottoreiden laakerit ovat myös automoottoreita järeämmät.
Taitaa sekin lisätä moottorin käyttöikää, että merimoottorit on aika matalakierroksisia, tuon Volvon moottorin max kierrokset vain hiukan yli 3000.
Kyllä auton moottorin marinoinnilla varmaan ihan hyvän merimoottorin saa, mutta autokäytön huipputehoihin ja kierroksiin ei ehkä kannata mennä.
Olen luullut, että useimmat merimoottorien valmistajat itse asiassa käyttävätkin samoja koneita kuin autoissa. Ne, usein japanilaiset koneet, vain marinoidaan eikä samoja kierroksia ja tehoja oteta ulos kuin autokäytössä. Miksei saman voisi tehdä itsekin - jos osaa.
Sole on tehty Mitsun runkoon ja V-P:n 6-pyttyinen 3,6 -litrainen on sama runko kuin kuorkeissa on käytetty. Esim Volvon mallissa FL6 (tjsp) on tuo sama mylly. Ainakin Isot pojat laiturilla on kertonu.
Itse kun ostan Soleen/Soleeseen? öljynsuodattimen, se on muistaakseni sama kuin Pajerossa. Vai mitä sanoo Rauno?