Miten teillä arki on alkanut sujumaan kun eron jälkeen olette alkaneet seurustelemaan ja lapset ovat esim. joka viikonloppu luonasi? Miten lapset ovat sopeutuneet, entä sinä itse, entä nykyinen seurustelukumppani? Se ei varmaan ole helppoa kenellekkään ainakaan aluksi. Itse voin sanoa kokemuksesta että edelleenkään (4 vuoden jälkeen)ei kovin helppoa ole, tunnepuolella. Rakastan miestäni kovasti ja lapset ihania, mutta aika useasti tulee tunne että kuinka ihanaa olisikaan kun olisi "normaali" perhe. Olen siis lapseton. Mieheni vielä usein sanoo että hänelläkään ei helppoa ole.
Eronneet isät
tytti
221313
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Kun minä perustin uusioperheen lapsettomana, niin ei meillä siinä mitään vaikeutta ollut ettei lapsi ollut minun. Hyvin tultiin kaikki toimeen.
Muutaman vuoden päästä tuli sitten yhteinenkin lapsi, mutta silloin meni kai jotain vikaan :(
Joka tapauksessa se entisen lapsi käy vieläkin toinaan luonani, viimeksi männäviikonloppuna.
Eikä häntä haitannut että naisystäväni oli mukana. Hauskaa oli kaikilla; minulla, lapsellani, exän lapsella ja uudehkolla ystävälläni ja onpa välillä ollut mukana vielä hänenkin lapsensa.
Miksi asioista täytyy tehdä niin vaikeita?
Hyvin. Lapset tykkäävät uudesta naisesta. Johtuu varmaan siitä että hänellä itsellään on myös lapsia. Ja hänen lapsensa tulevat minun kanssa juttuun.
Oikeasti luulen, että aika hyvin. Lapset ovat joka vkl kanssani, mutta ei se riitä, ikävä muksuja tulee. Seurusteluun ei oikein tunnu löytyvän aikaa, sillä en halua esitellä lapsia mahdolliselle naisystävälle, ennen kuin olen aivan varma, että meistä voi jotain tulla. Monella on aivan päinvastainen tilanne eli ainoa mahdollisuus tapaamiseen on juuri vlk:sin.
Helppoa ei nämä parisuhdekuviot ole kai ikinä. Uusioperhe-elämä vaatii pitkään pinnaa, paljon rakkautta ja kykyä puhumiseen. Noilla eväillä varmasti pääsee, ainakin hyvään alkuun.
Ikävä lasta kohtaan myös vaikka luonani väh. 1vrk/viiko joskus iltoja viikolla...syyllisyys siitä että ei päässyt poika kasvamaan normaalissa kodissa kuin 4-vuotiaaksi..isän osa on vaikea tälläisessä tilanteessa kun rakastaa kauheasti lastaan tietty.
on mennyt tähän asti tosi hyvin. Lapset meilä joka toinen vkonloppu ja puhelimessa puhutaan usein. Rakastan nyxääni aivan mielettömästi.
Siis nykyinen naisesi?..Miten eikö lapsiasi oikeasti ikävä?..Mulla ainakin vaikka näkisin joka toinen päivä..jotenkin paskalta ja masentavalta tuntuu kun on oikean perheen menettänyt.. :(
kuinlapsiasi?
kaikki joilla lapsia tietää että rakkaus lapseen ja aikuiseen on erilaista. Aikuiseen se on todella huumaava tunne juurirakastuneilla. Mielestäni typerä kysymys.
mun rakkauteni lapseeni tuntuu huumavalta vastarakastuneen hullaantumiselta joka päivä voimakkaammin ja jos pitäis valita kenen kanssa vietän valtaosan ajastani, valinta olisi HELPPO! sellaista on äidinrakkaus,, anteeksi tunkeutuminen tänne.
sitten koskaan ollut todella rakastunut aikuiseen...
olenpahan vain just lähdössä tallinnaan, sieltä saa kuulemani perusteella kunnon tavaraa, eli ensi yö menee kivasti nuoren liukkaan tytön kanssa touhuillessa. Perjantaina kerron lisää.
normaali äiti, koska äidinrakkaus on suurempaa kuin mikään muu rakkaus päällä maan, ja onko ilmeisesti niin ettei isät sitä voi käsittää?
äidinrakkaus suurta mutta jos noin ajattelet kaiken aikaa eikä aikaa jää muulle, olet aina riippuvainen lapsestasi. Tulevaisuutesi tulee olemaan aika yksinäinen.
niinpä. moni äiti luulee olevansa liiankin tärkeä lapselleen. hyvähän se on että huolehtivat lapsistaan, mutta mutta. isille ei anneta mitän arvoa. vaikuttaa maanisuudelta, suhteellisuuden taju näytttää katoavan. ollaan ikäänkuin pilvessä.
mun lapsi on vielä kovin pieni ja oon päättänyt että elämä naköjaan menee painollaan ja alapsi kasvaa huimaa vauhtia. että kyllä se siitä
mutta ei kohdallani ole mistääm sairaasta riippuvuudesta kyse, vaikka äiti-lapsi suhde halutaan usein niin nähdä, se koetaan se lapsen ja äidin yhteys ilmeisesti joetnkin uhkaavaksi, kun se on niin voimakas,
ja unohdin sen että aina haluaa joku aikansa kuluksi kärjistää asioita.
olen jollain tavalla riippuvainen alle 3 vuotiaasta lapsesta, se on selittämätön alkukantainen tunne että lapsi on aina päällimmäisenä mielessä ja sen turva (paitsi kun on omaa vapaa aikaa) ja se tuntuu hyvin luonnoliselta.
ja lapseni on luonnollisesti minusta riippuvainen, olenhan hänet synnyttänyt ja imettänyt äiti.
piste
sellaiseksi on luonto ja evoluutio äitiyden säätänyt ja muokannut!
että äiti pitäisi lapsestaan huolen. ja se on ihanaa!
mutta rajansa kaikella....
ja miksei sellaisia perätä ikinä äideiltä jotka VALITSEVAT turhamaisuuttaan imettämättömyyden?
ei sitä edes pitäisi vertailla. Lapsia rakastaa mahdottoman paljon, vaimoaan ja sydämensä valittua rakastaa myös mahdottoman paljon.
niin että jättää lapsensa ja rikkoo niiden perheen naisen takia, sekä ei ole kammottavaa???
eikö han silloin juuri ole vertaillut ja todennut että viettää elämänsä mieluummin jonkun muun kuin lapsensa kanssa? ei kai ole liian vaikea yhtälö ja synteesi tajuta vähän lahjattomammankin?
ihmettelet tätä että isä jättää lapset? Ei kai isä lapsiaan jätä, tapaahan isä lapsiaan. Uskoisin näin että äidit ovat saaneet päähänsä että isä jättää lapset kun ovat niin katkeria kun isä on löytänyt toisen naisen. Älkää hyvät äidit vain estäkö isää tapaamasta lasta vaikka kuinka tuntuisi katkeralta. Siitä ei hyvää seuraa myöhemmin. Älkääkä vanhemmat koskaan haukkuko ex-puolisoa! Yrittäkää olla fiksuja aikuisia, eikö niin?
Topi mielestäni sanoi:
"Meillä on mennyt tähän asti tosi hyvin. Lapset meilä joka toinen vkonloppu ja puhelimessa puhutaan usein. Rakastan nyxääni aivan mielettömästi."
Missä kohtaan hän sanoi, että olisi pettänyt entisessä liitossaan? Jos tämä samainen henkilö on puhunut joskus pettäneensä ja hänen nyx on joskus ollut hänen toinen nainen, niin näytä linkki. Se, että menee hyvin, puhuu lapsensa kanssa puhelimessa ja näkee joka toinen viikonloppu (joka on aika yleinen kuvio yh-perheissä) tai että hän rakastaa kumppaniaan mielettömästi EI tarkoita etteikö hän voisi rakastaa lastaankin mielettömästi.
Mistä tiedät vaikka Topin ex-vaimo olisi ollut juuri se pettäjä ja lähtijä? Olisi kivaa jos täällä kunnioitetaan toisia sen verran ettei päätetä heidän puolestaan mitä he sanovat ja mitä eivät.