Hei.
Minä olen parikymppinen naisen alku ja nyt minulla on todettu iskias. Kivut on jatkuneet heinäkuust asti mutta ehkä pari viikkoa on ollut niin sitämätöntä,että en ole voinut liikkua.
Minulla on tähän lääkitys. Syön tulehduskipulääkkeitä ja särkylääkkeitä. Olen syönyt niitä nyt viikon ja kyllä ne auttavat mutta liikkuminen on vaikeaa vieläkin, koska vasen jalka puutuu.
Nyt kysyisinkin teiltä, joilla on ollut iskias, että milloin tämä kipu alkaa helpottamaan ja milloin minä voin taas kävellä vai voinko enää ikinä?
Nyt tuntuu hirveän lohduttomalta ja tuntuu siltä, kuin en enää koskaan voisi kävellä..
Kipu on vaan niin sietämätöntä.
Olen hyvin kiitollinen kaikille, jotka jaksavat vastat minulle ja samalla antaa ehkä hitusen toivoa =)
Hyvää joulua kaikille!
Minä olen parikymppinen naisen alku ja nyt minulla on todettu iskias. Kivut on jatkuneet heinäkuust asti mutta ehkä pari viikkoa on ollut niin sitämätöntä,että en ole voinut liikkua.
Minulla on tähän lääkitys. Syön tulehduskipulääkkeitä ja särkylääkkeitä. Olen syönyt niitä nyt viikon ja kyllä ne auttavat mutta liikkuminen on vaikeaa vieläkin, koska vasen jalka puutuu.
Nyt kysyisinkin teiltä, joilla on ollut iskias, että milloin tämä kipu alkaa helpottamaan ja milloin minä voin taas kävellä vai voinko enää ikinä?
Nyt tuntuu hirveän lohduttomalta ja tuntuu siltä, kuin en enää koskaan voisi kävellä..
Kipu on vaan niin sietämätöntä.
Olen hyvin kiitollinen kaikille, jotka jaksavat vastat minulle ja samalla antaa ehkä hitusen toivoa =)
Hyvää joulua kaikille!
Vastaukset 13
Vanhimmat
Nii in,mitähän tohon arvais sanoa ;)))
Mulla sitkeä,tod kivulias,hankala,invaliidisoiva ja KALLIS sairastaminen takana...
Kaduin tammikuussa,maaliskuussa selkä oli jos iinä mallissa että saikkuliin oli jäätävä ja sillä saikulla ollaan edelleen. Sva on nyt kirjoitettu ad 31.3-07 asti ja kuntoutustuella jatkan 1.4 lähtien, kuntoutustutkimukset alkuvuoesta edessä,sairaanhoitajantyöt voin unohtaa!!!
Lanneselän alaosassa kahdessa kohtaa repeämää,2 pullistumaa...näistä johtuen kovaa hermosärkyä lanneselän alaosassa,vasemmassa pakarassa,vasemmassa jalassa, tunnottomuutta jne jne.
Uutena alkoivat pissa/ulosteongelmat...kikki nämä selästä johtuvaa,olinhan ennen tammikuuta töysin terve selkäinen nainen!
kaikki kipulääkkeet kokeiltu...ei apua hermosärkyyn.
Lyrica(epilepsialääke) nostettiin max annokseen...ei apua.
Voimia jaksamiseen aloitettiin Cymbalta...en huomaa apua olleen.
Gabrion nyt max annoksella ja se mulle parhaimman avun tuonut!!!
Vesijumppaan,käyn fysik hoidoissa (meinaavat vain pahentaa)
Menen huomenna toisenkerran Omt fysioterapeutille että selän lukkoja auotaan, viikko sitten auottiin yläselkä ja nyt huomenna alaselkään siirrytään...
Lääkekatto (620e) tuli täyteen jo elokuunlopussa,et rahaa palaa hirveästi!!! Hain viidenviikon lääkkeet just apteekista =268e
Tulot on puonneet puoleen sairastamisen myötä...
Jatkuvaa yliopistollisessa hyppäämistä,polimaksuja 200e edestä on mennyt,matkoja polikäynneille suunta aina 120km,kallista on!
Yksityislääkärimaksuja,B-lausunnot yksityiseltä aina 95 e kpl...et silleen!!!
Ei kymppitonni riitä tähän vuoteen ku palkanalennukset huomioidaan,ELÄMÄ ON KALLISTA ;))) eikä minkään sortin vakuutusta sattunut olemaan!
Uudelleen kouluttautuminen edessä,hermolääkkeiden syöntiä,yövalvomisia jne...sasentavaa...
Koitahan jaksaa,ei kaikilla ota näin lujille...tämä oli vain yksi tarina!!!
Ei vaivuta synkkyyteen. Itse olin 2 vk sairaslomalla syöden särky ja tulehduskipulääkkeitä. Urheluhieroja hieroi. Sen 2vk sairaslomanjälkeen töihin. Pikkasen oli kankeeta touhua mutta kyllä se siittä asettuu.
Nyt kulunut rapiat kuukausi ja vielä on kulku vähän "ontuvaa" voimat eivät ole ihan täysin palautuneet vasempaan jalkaan. Mutta voisin vaikka juosta jos haluaisin. Mutta pikku hienosäätöä kävelyyn, tuppaa jalkapohja virheasennosta ja liiallisesta varomisesta kipeytyä. Enään en syö särky tai mitään isciakseen tarvittavia lääkkeitä. Jumppailen välillä ja käyn hierojalla jatkossa 1 x kk.
Paranee se hitaasti mutta varmasti : )
Koita vaan kestää. Ja zemppiä
Voi kun oli kiva kuulla tällänen viesti ton ensimmäisen vastauksen jälkeen. Ehdin jo pelästyä =)
Toivottavasti tämä menee minullakin ohi ja pystyn elämään tämän kanssa...
Kiitos vielä paljon, tuo kannusti todella paljon!
"Paranee se hitaasti mutta varmasti"
Suurin osa iskiaksista uusii jossakin vaiheessa jollei iskiaskivun syytä korjata. Ja moni jää krooniseksikin jollei kivun syytä korjata. Muistaakseni lääkäreiden mukaan 7% kroonistuu. Mun mielestä luku on suurempikin...
Asiasta voidaan olla montaa mieltä.
" jollei iskiaskivun syytä korjata "
Taas päästiin si-niveleen. Kun perhana se selkä kipu ei aina johdu si-nivelestä. Vaan selkäsärky voi hoitua ja usemmiten hoituukin särky/tulehduskipulääkkein. Unohtamatta lihashuoltoa, ym....
"korjata" ei vika ole aina rakenteellinen.
"Muistaakseni lääkäreiden mukaan 7% kroonistuu. Mun mielestä luku on suurempikin..."
Se 7 % on kohtuu vähän. Mun mielestäni jutut voi jättää omaan arvoon.
Että se siittä.
Joten alkuperäiselle. Kyllä se paranee ; )
etkö ole huomannut,ettei hoidettu tajua sitä tosiasiaa että joillekin nämä selkä ja si-vaivat tulevat erilaisten onnettomuuksien tuomana.Traumalla saadut vaivat ja viat eivät varmasti parane ilman alaan erikoistuneita lääkäreitä,eikä sekään aina auta
-Vielä 80-luvulla puhuttiin että si-vaiva esim, on vain naisten vaiva,ja sekin vain synnyttäneillä.
-Nyt tuntuu että vaikka sulla on niska kipeä ,niin hoidetun diaknoosi on ,että johtuu si-nivelistä ,käväseppä jollakin kirolla ,tms niin johan elämä helpottaa. hyvää joulua sinulle .
-toivottavasti kivutonta sellaista
Ketjun aloittajalle voimia ja piiitkää pinnaa kuin myös jouluja.
"etkö ole huomannut,ettei hoidettu tajua sitä tosiasiaa että joillekin nämä selkä ja si-vaivat tulevat erilaisten onnettomuuksien tuomana."
Suurin osa SI-vaivoista johtuu traumasta, jollei jopa kaikki. Eihän se itsestään vinksahda, varsinkaan miehillä.
"Traumalla saadut vaivat ja viat eivät varmasti parane ilman alaan erikoistuneita lääkäreitä,eikä sekään aina auta"
Riippuu siitä kuinka paha tilanne on. Mulla ainakin parani, ja monella muullakin on parantunut. Ja lääkäreiltä ei mitään apua ole moni saanut...
Viljamillakin meni SI:t pahoinpitelyssä, sekä tuli nikaman siirtymä. Traumahan se pahoinpitelykin on? Ja Suomen huippuortopedi sanoi, että ei voi auttaa, sorry. Elele kipunesi...
http://personal.inet.fi/koti/pallo/Selkasivut/viljami/viljami.html
Onneksi apu löytyi, tosin vasta 18 vuotta myöhemmin. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan...
Itelläni on ollut lievää iskiaskipua puoli vuotta. Tuntuu ettei tämä parane kun odottelen ja odottelen vaan :(. Varmaan se auttais jos sais jotain just hoitoa fysioterapiassa tms., mutta miten sitä ite osaa tietää että mihin kannattaa mennä. Ortopedillä olen käynyt, mutta ei se antanut mitään hoito-ohjeita, sanoi vaan n. 3kk sitten et kyllä se varmaan itestään ohi menee... Eipä oo mennyt ei, alkaa huolestuttaa että tää jää krooniseksi, mikä ei olisi hyvä juttu kun olen vasta 21-vuotias
mulla kesti 6 viikkoa ja se oli kyllä melko sietämätöntä aikaa, hyvä ku sängystä vessaan pääs:)Nyt siitä on vuosi ja ei oo ONNEKS vaivannu paljoakaan.Mun mielestä siihen ei oikein auttanu mikään, ei lääkkeet eikä hoidot. (tramal ja OMT/kiro).Se vaan meni sit ittellään ohi.
nyt jo melkein seitsemän vuotta. Mutta älä vaivu synkkyyteen. Suurimman osan ajasta selkä on vain väsynyt. Silloin tällöin kipu vie jalat alta, mutta kun siitä selviää lääkkeiden avulla niin kaikki taas hyvin. On sitä opittu nyt elämään tämän selän kanssa vaikka se elämää jonkin verran rajoittaakin.
Olen 24-vuotias sos. ja terveysalalla toimiva mies. Itelläni iskiaskipu alkoi 11kk sitten. Syyskuussa selkäkipu helpotti mutta lokakuussa hölmöyksissäni satutin sen uudestaan.
Nyt alkaa taas olla lähes kivuton, toinen päivä taas ilman särkylääkkeitä. Alkuun söin 4-6 panacodia päivässä, nyt enää puolikas 600mg burana tarvittaessa. Miullakin oli välillä sietämätöntä kipua, oikean jalan (varsinkin kantapään) puutumista ja liikkuminen lähes mahdotonta ilman lääkkeitä.
Ymmärrän erittäin hyvin miltä siusta tuntuu. Mutta usko pois, vielä ne kivut helpottaa. Hitaasti mutta varmasti. Itelläni tuli kanssa jossain vaiheessa paha epätoivon kausi, mutta sen yli pääsi.
Jos haluat, voin kertoa vaikka mailin välityksellä oman tarinani vähän tarkemmin.
Mutta tsemppiä!!! Tulee huonoja päiviä, mutta myös hyviä päiviä. Välillä vituttaa ja välillä herää taas toivo. Kunhan jaksat uskoa ja luottaa paranemiseen ni kaikki menee hyvin.
Hyvää joulua myös siulle!! =)
Ite kärsin aikoinaan vuoden iskiaskivusta. Kävin lääkärillä ja fysikaalisessa. Niistä ei ollut apua.
Sitten menin kiropraktikolle joka laittoi minut röntgeniin. Minulla oli oikea jalka 1.5cm pidempi kun vasen, jolloin aloin käyttämään koroketta kengänpohjassa. Tämän jälkeen kävin kuukauden pari, samaisella kiropraktikolla joka käsitteli nikamat ja "pumppas" selkää sillälailla, että jotkin nesteet nikamista väheni tai jotain sinneppäin. Sen jälkeen selkä parani.
Nyt olen taas kärsinyt pari viikkoa iskiaskivusta. Kävin jo kiropraktikolla joka laittoi nikamat paikoilleen. Muutama päivä oli aivan sietämätöntä kipua mutta nyt on alkanut helpottamaan. Oikea jalka vaan on varpaista ja pohkeesta ihan puutunut.
Ei muuta kun tsemppiä vaan. Kyllä se siitä lähtee vielä. Suosittelen käymään asiansa osaavalla kiropraktikolla. Ite totesin, että muualta ei apua saa, vaikka lääkärit ei kiropraktikolla käynitä suosittelekkaan.
Sitä piti vielä sanoa, että harmittaa kun ihmiset kärsivät iskiaskivusta, kun perimmäistä syytä ei korjata.
Kipuhan johtuu siitä, kun nikama pullahtaa välilevyn välistä sivulle ja painaa iskiashermoa. Kun nikama painaa hermoa jonkin aikaa, niin hermo tulehtuu ja kipeytyy.
Se on tietysti jokaisen oma asia mennäkkö kiropraktikolle mutta sen olen itse todennut, että muualta ei niin nopeaa apua saa. Lääkärithän ei koskaan suosittele kiropraktikolle menoa, ainakaan omalla kohdalla.