Ohjeita Yrittäjän eläkelain mukaisen vakuutuksen ottamista varten.
YEL-vakuutuksen ottaminen on pakollista verkostoijalle, jos yrittäjätoiminta on jatkuvaa (4 kk yritystoiminnan aloittamisesta) eikä yrittäjä ole eläkkeellä.
Lisäksi täytyy täyttyä se, että jos yritystoimintaan palkkaisi ulkopuolisen työntekijän, tälle maksettava palkka olisi vähintään YEL-velvollisuuden täyttämiseen vaadittava vähimmäistyötulo (laskennallinen työtulo). Eläketurvakeskuksella on kuitenkin ohjeistukset myös tilanteita varten joissa tuota ei voi arvioida.
Vähimmäistyötulo on vuonna 2006 noin 5800 euroa. Jos työtulo alittaa sen, ei YEL-vakuutusta täydy ottaa.
Siis, yritystoiminnan tulot voivat olla enemmän kuin tuo raja, oleellista on se, että täyttääkö Yrittäjien eläkelaissa tarkoitettu työtulo vähimmäisrajan.
Miten sitten välttyä tuolta ylimääräiseksi veroksi laskettavissa olevasta "yel-verosta":
Jos saat Eläketurvakeskuksesta kehotuksen ottaa YEL-vakuutus, ja elinkeinotoiminnasta tullut verotettava tulo on alle vähimmäisrajan, vastaa, että liiketoimintasi on niin sivutoimista, ettei työtuloksi voi vahvistaa vähimmäisrajan suuruista työtuloa, joten valitset vapaaehtoisesti ettet ota eläkevakuutusta.
Jos taas verotettava tulo on yli vähimmäisrajan, ei se tarkoita sitä että Yrittäjien eläkelaissa tarkoitettu työtulo olisi vähimmäisrajan suuruinen tai suurempi.
Verkostoijille ja muille suoramyyjille ei ole Eläketurvakeskuksen ohjeistusta työtulon suuruudeksi.
Myynnin ammattilaisille on, mutta se koskee lähinnä päätoimisesti työskenteleviä, ja kuten 28500 työtulorajasta näkyy, ei se sovellu kuin pienelle osalle suoramyyjiä.
Vähittäiskaupalle on rajat, esimerkiksi luontaistuotekauppiaan työtuloksi Eläketurvakeskus suosittaa 12.000 - 18.000 euroa, mikäli liikevaihto on alle 200.000 euroa vuodessa. Suurimmalla osalla verkostoijia tämä täyttyy.
Jos esimerkiksi toimintaa tarkastellaan luontaistuotekauppiaiden näkökulmasta (eli siis lisäravinnekauppiaat), on Eläketurvakeskuksen suositus että työtulo asetetaan 12.000 - 18.000 euroon.
Luontaistuotekauppiaat tekevät toimintaansa tyypillisesti täysipäiväisesti. Erittäin harvalla on työntekijöitä. Työajaksi voidaan kohtuullisesti siis arvioida 10 tuntia päivässä 5 - 6 päivänä viikossa, 50 - 52 viikkoa vuodessa. Esimerkiksi 10 * 5,5 * 50 = 2750 tuntia vuodessa.
Tällöin siis 12.000 euron vuosityötulo jaettuna 2750 tunnilla on 4,36 euroa tuntia kohden.
Vähimmäistyötulo YEL-pakko varten on 5800 euroa. Kun se jaetaan lisäravinnealan laskennallisella tuntiansiolla, päädytään 1330 tuntiin vuodessa, eli noin 25 tuntiin viikossa.
Jos arvioidaan että kauppias tekee vain 8 tuntia päivässä 52 kuukautta vuodessa, on tunteja reilu 2000 vuodessa ja silloin keskituntityötulo noin 6 euroa tuntia kohden. YEL-pakon raja silloin toteutuisi reilu 18 tunnilla viikossa.
Siis, voidaan todeta ja todistaa osa-aikaisen edustajan kannalta, että mikäli verkostoija työskentelee enintään noin 18 - 25 tuntia viikossa ei YEL-pakko täyty.
Lisäksi on muistettava, että tuohan koskee suurta joukkoa myös niitä, jotka eivät muuta työtä teekään kuin verkostointia, sillä hyvin harva edustaja toteuttaa viikossa 18 - 25 aktiivista työtuntia.
Kirjoitan tämän siksi, että tätä palstaa lukee myös jotkut verkostoijat, ja haluan informoida teitä, että ette maksa ylimääräisiä veronkaltaisia maksuja luullen, että ne on pakko maksaa.
"YEL-veron" välttämistä kannattaa harjoittaa myös siksi, ettei laita rahojaan hukkaan. Kannattaa muistaa, että paremman tuoton ja suojan saa hankittua halvemmalla sijoittamalla YEL:iin tuhlautuvien rahojen sijaan verojen jälkeen summa korkorahastoihin, obligaatioihin tai vastaaviin matalan tuoton ja riskin kohteisiin, tai isomman tuoton matalariskisiin kohteisiin kuten asunto-osakkeisiin tai kiinteistöihin, ja ottamalla työkyvyttömyyttä varten suojan vapaaehtoisin vakuutuksin.
Siinä vaiheessa kun sitten liiketoiminnan tuotto yltää reippaasti yli vähimmäistyötulon suuruisen rajan (voi siis olla kymmenien tuhansien vuositulot, mutta vähennysten jälkeen jää vain suuruusluokkaa vähimmäistyötuloraja) tai kun todellisten oikeasti työtä tehtyjen tuntien määrä ylittää tuon 18 - 25 tuntia, niin YEL on pakko ottaa.
Mutta jos ei ota, on todennäköistä, että saa vältyttyä yel-verolta, kun kertoo Eläketurvakeskukselle että arvioitu työtulo (ei liity todellisiin ansioihin) jää alle vähimmäistyötulorajan, mutta tämä kannattaa varmistaa sitten.
Kuitenkin, muistakaa, että ette ota turhan päiten turhia riskejä YEL-verosta. Senkin vähintään lähes satasen kuussa voi käyttää tuottavammin ja paremmin liiketoiminnasta aiheutuvien kulujen täysimääräiseenkin peittämiseen.
YEL ja verkostomarkkinoija
10
1061
Vastaukset
- Sakarias Hirrenveistäjä
"Vähimmäistyötulo on vuonna 2006 noin 5800 euroa. Jos työtulo alittaa sen, ei YEL-vakuutusta täydy ottaa."
Eli käytännössä koko YEL-problematiikka ei todellakaan voisi vähempää koskea tavallista verkostomarkkinoijaa! Niitä kun pitää laittaa vähintään neljä pakettiin, että tuo raja paukkuu, ja silloinkin puhutaan vasta liikevaihdosta.
"Miten sitten välttyä tuolta ylimääräiseksi veroksi laskettavissa olevasta "yel-verosta":"
Hehheh. Onhan se kauheaa, kun pitää pieni siivu yrityksen tuloksesta pistää systeemiin, jota kautta se sitten aikanaan kartuttaa omaa eläkettä.
"Myynnin ammattilaisille on, mutta se koskee lähinnä päätoimisesti työskenteleviä, ja kuten 28500 työtulorajasta näkyy, ei se sovellu kuin pienelle osalle suoramyyjiä."
Duoda duoda. Kun tosissaan tunkkaava tekee vm-duunia sen 30-50h viikossa, niin etteikö ole silloin myynnin ammattilainen? No, tuo tuloraja ei todellakaan sovi kovin monelle vm-jannulle.
"Siis, voidaan todeta ja todistaa osa-aikaisen edustajan kannalta, että mikäli verkostoija työskentelee enintään noin 18 - 25 tuntia viikossa ei YEL-pakko täyty."
Loogisesti johdettu, ei siinä mitään. Mutta entäs kun koulutuksissa painotetaan sitä, että aluksi pitää tehdä lujasti töitä, tunteja laskematta. Tarkoittaa varmaan enempi kuin 25 h viikossa. Toki tulojahan siitä ei kerry.
""YEL-veron" välttämistä kannattaa harjoittaa myös siksi, ettei laita rahojaan hukkaan. Kannattaa muistaa, että paremman tuoton ja suojan saa hankittua halvemmalla sijoittamalla YEL:iin tuhlautuvien rahojen sijaan verojen jälkeen summa korkorahastoihin, obligaatioihin tai vastaaviin matalan tuoton ja riskin kohteisiin, tai isomman tuoton matalariskisiin kohteisiin kuten asunto-osakkeisiin tai kiinteistöihin, ja ottamalla työkyvyttömyyttä varten suojan vapaaehtoisin vakuutuksin."
Ihan meinaa jo naurattaa. YEL-maksu on enintään noin viidennes työtulosta. Tuossa noin kuuden tonnin työtulon tasolla maksu on reilu tonni vuodessa. Noin mitättömillä summilla on turha kuvitella lähtevänsä sijoitustoimintaa harjoittamaan muuten kuin periaatteellisesta mielenkiinnosta. Ja kiinteistöpisneksissä nyt ei muutamalla tonnilla saa edes leimoja papereihin. YEL-maksun ja oman eläkkeen kartuttaminen tuolla rahalla on vaan jokseenkin viksua.
Koko tuo Anti-pyramidin viesti oli tavanomaisen verkostoijan kannalta kyllä turhista turhin ja sopi kuin satula sialle. Lukuunottamatta lopusta löytyvää helmeä:
"Kuitenkin, muistakaa, että ette ota turhan päiten turhia riskejä YEL-verosta. Senkin vähintään lähes satasen kuussa voi käyttää tuottavammin ja paremmin liiketoiminnasta aiheutuvien kulujen täysimääräiseenkin peittämiseen."
Jesh!!- anti-pyramid
Väität ettei antamani tieto ole tarpeellista verkostoijille. Väitteesi ei pidä paikkaansa.
Kirjoitin tarpeellista tietoa verkostoijalle, koska vakuutusyhtiöiden edustajat saattavat y-tunnuksen hankkineelle verkostoijalle yksioikoisesti väittää että heidän on pakko ottaa se vakuutus.
Tosiasia on kuitenkin, että sitä ei ole välttämättä pakko ottaa.
Suurin osa verkostoijista työskentelee sivutoimisesti, jolloin tehtyä todellista tuntimäärä kohden laskennallinen työtulo ei nouse YEL:in vähimmäisrajaan, vaikka verotettavat tulot kaikkien vähennysten jälkeen olisivatkin yli vähimmäisrajan.
Joku saattaa myöskin olla lähtemättä edustajaksi koska pelkää että joutuu ottamaan ns. yel-veron eikä sitten saakaan maksettua sitä jos toiminta ei tuotakaan. Ei tarvitse pelätä. Ei joudu.
Lisäksi, kululaskelmissa ei tarvitse siis huomioida yel-veron osuutta, koska sitä ei joudu maksamaan (paitsi siis jos laskennallinen työtulo on enemmän kuin vähimmäistyötuloraja ja samanaikaisesti elinkeinotoiminnasta saatava tulo ylittää rajan).
YEL-maksu on huono sijoituskohde. 20,8 euron vuosimaksun osuutta kohden saa 1,5 euroa - verot esim. 40 % = 0,9 euroa vuosieläkettä sitten eläkkeelle jäätyään.
Siis esim. 40 vuotta ennen eläkkeelle jäämistä maksettu 100 euroa tuottaa sitten 4,33 euron vuosieläkkeen 40 vuoden päästä.
Minimieläkemaksua maksaen eläkekertymä on niin pieni, että suosittelen mieluummin sen rahan käyttämistä liiketoiminnan rahoittamiseen. 3000 puheluminuuttia ja tekstiviestiä kuukaudessa maksaa vähemmän (n.50 euroa) kuin YEL-maksu mutta silläkin sijoitetulla rahalla saa enemmän tuottoja kuin YEL-maksulla.
Tai, maksamalla siitä vajaasta satasesta verot ja sijoittamalla se edes johonkin rahastoon, on tuottomahdollisuudet paljon suuremmat.
Eli siis, minimiyeliä ei edes kannata maksaa.
Lasketaan parempi eläkkeenhankkimistapa, oletuksena, että aikoisi hankkia normaalia palkkatuloa vastaavan eläketason.
Laskelmassa oletetaan eläkemaksun säilyvän nykyisen kokoisena, vaikka eläkemaksuprosentti onkin pitkällä tähtäimellä noussut koko ajan, ja tulee todennäköisimmin nousemaan vieläkin, koska suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle on saatava lisää eläkkeenmaksajia. Tällä hetkellä eläkemaksusta noin 85% maksetaan nykyisille eläkeläisille ja 15 % rahastoidaan tulevaisuutta varten. Täten on siis hyvin oikeutettua sanoa eläkemaksujen olevan veroluonteisia.
Laskelmassa oletetaan että tulot kehittyvät samaa tahtia kuin yleisesti palkansaajilla, samoin kuin yel-työtulo nousee indeksillä tarkistettuna vuosittain.
Normaalipalkkatulo 60.000 euroa vuodessa. 25 -vuotias henkilö, joka aikoo jäädä eläkkeelle 63-vuotiaana.
Eläke kertyy 1,5 % työtulosta / v. 18 - 52 -vuotiaana, 1,9% 53 - 63 vuotiaana.
28*1,5% 10*1,9%=61%.
Työtuloksi valittu 60.000 euroa. Eläke 36.600 euroa vuodessa - verot esim. 40 % = 21.960 euroa vuodessa.
Eläkemaksut 28*20,8%*60000 10*21,9%*60000= 480.840 euroa.
Verkostoija toimii osakeyhtiömuodossa.
480.840 - 26 % yhtiön vero = 355.821 euroa.
Tuottotavoite on tuo 21.960 euroa nettona, joka siis voidaan maksaa siten että osingot on vain kerran verotettu. Näin ollen tuottoa tarvitaan 29676 euroa vuodessa (josta pois vain yhtiövero 26 %, niin jää 21960 euroa osinkoja nettona maksettavaksi).
Esimerkiksi kiinteistö- ja asunto-osakesijoituksin voi saada nostettua pääoman isommaksi kuin tuo 355.821 euron kertynyt verotettu tuotto.
Alussa maksu on 12.480 euroa eli 2 vuodessa 24.960 euroa. Kun sitä ei laitakaan yel-veron maksuun vaan tuo 24.960 - 26 % vero = 18.470 euroa käyttää omarahoitusosuutena reilu 60.000 euron arvoisen sijoitusasunnon ostamiseen, ja hoitaa sitten loput asunnon kuluista, lyhennyksistä ja koroista vuokralaisen maksamin kustannuksin, saa hankittua parin vuoden välein sijoitusasunnon.
En laske tässä kuinka suureksi omaisuusmassa näin nousee muuta kuin esimerkinomaisesti karkein arvioin. 20 ensimmäisen vuoden aikana 10 asuntoa, joiden arvo nykyrahassa 60.000 euroa, tarkoittaa 63-vuotiaana vähintään 600.000 euron sijoitusasunto-omistuksia ja lisäksi vielä loppuajan vuokrat ja liiketoiminnan tuotot, joten suuruusluokka voi olla yli 1.000.000 euroa lisättynä arvonnousuilla, jotka oletetaan olevan vähintään elinkustannusten nousun suuruinen.
Miljoonan pääomasta voi saada 50.000 - 60.000 euroa tuottoja vuodessa vuokratuloina kulujen jälkeen, jopa enemmänkin. Mutta 5 - 6 % voidaan pitää kohtuullisena tuottona.
60.000 - 26 % vero = 44.400 euron osingot nettona.
Siis jopa kaksinkertainen tai suurempi nettotuotto.
Tuotot toki laskennalliset ja karkeat, mutta tämä siis esimerkkinä.
Voi miettiä, haluaako eläkkeelle jäätyään mieluummin nykyrahassa mitaten miljoonan euron sijoitusomaisuuden yhtiölleen, joka sitten maksaa osinkoja tuotoista todellisesti passiivisesti ja enemmän kuin eläkettä, vai tuhlaako eläkemaksuihin.
Lisäksi voi miettiä seuraavaa:
Jos saat verkostoijana tai muulla yritystoiminnalla oman työsi ohessa tehtyä noin 1000 euroa brutto kulut eli esim. 1200 euroa kuussa käyttökatetta omasta myynnistä ja organisaation palkkioista, voit tulla ihan oikeaksi miljonääriksi kun sijoitat ne järkevästi ja unohdat tuollaiset huonotuottoiset eläkevakuutushömpät. - marsu1
anti-pyramid kirjoitti:
Väität ettei antamani tieto ole tarpeellista verkostoijille. Väitteesi ei pidä paikkaansa.
Kirjoitin tarpeellista tietoa verkostoijalle, koska vakuutusyhtiöiden edustajat saattavat y-tunnuksen hankkineelle verkostoijalle yksioikoisesti väittää että heidän on pakko ottaa se vakuutus.
Tosiasia on kuitenkin, että sitä ei ole välttämättä pakko ottaa.
Suurin osa verkostoijista työskentelee sivutoimisesti, jolloin tehtyä todellista tuntimäärä kohden laskennallinen työtulo ei nouse YEL:in vähimmäisrajaan, vaikka verotettavat tulot kaikkien vähennysten jälkeen olisivatkin yli vähimmäisrajan.
Joku saattaa myöskin olla lähtemättä edustajaksi koska pelkää että joutuu ottamaan ns. yel-veron eikä sitten saakaan maksettua sitä jos toiminta ei tuotakaan. Ei tarvitse pelätä. Ei joudu.
Lisäksi, kululaskelmissa ei tarvitse siis huomioida yel-veron osuutta, koska sitä ei joudu maksamaan (paitsi siis jos laskennallinen työtulo on enemmän kuin vähimmäistyötuloraja ja samanaikaisesti elinkeinotoiminnasta saatava tulo ylittää rajan).
YEL-maksu on huono sijoituskohde. 20,8 euron vuosimaksun osuutta kohden saa 1,5 euroa - verot esim. 40 % = 0,9 euroa vuosieläkettä sitten eläkkeelle jäätyään.
Siis esim. 40 vuotta ennen eläkkeelle jäämistä maksettu 100 euroa tuottaa sitten 4,33 euron vuosieläkkeen 40 vuoden päästä.
Minimieläkemaksua maksaen eläkekertymä on niin pieni, että suosittelen mieluummin sen rahan käyttämistä liiketoiminnan rahoittamiseen. 3000 puheluminuuttia ja tekstiviestiä kuukaudessa maksaa vähemmän (n.50 euroa) kuin YEL-maksu mutta silläkin sijoitetulla rahalla saa enemmän tuottoja kuin YEL-maksulla.
Tai, maksamalla siitä vajaasta satasesta verot ja sijoittamalla se edes johonkin rahastoon, on tuottomahdollisuudet paljon suuremmat.
Eli siis, minimiyeliä ei edes kannata maksaa.
Lasketaan parempi eläkkeenhankkimistapa, oletuksena, että aikoisi hankkia normaalia palkkatuloa vastaavan eläketason.
Laskelmassa oletetaan eläkemaksun säilyvän nykyisen kokoisena, vaikka eläkemaksuprosentti onkin pitkällä tähtäimellä noussut koko ajan, ja tulee todennäköisimmin nousemaan vieläkin, koska suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle on saatava lisää eläkkeenmaksajia. Tällä hetkellä eläkemaksusta noin 85% maksetaan nykyisille eläkeläisille ja 15 % rahastoidaan tulevaisuutta varten. Täten on siis hyvin oikeutettua sanoa eläkemaksujen olevan veroluonteisia.
Laskelmassa oletetaan että tulot kehittyvät samaa tahtia kuin yleisesti palkansaajilla, samoin kuin yel-työtulo nousee indeksillä tarkistettuna vuosittain.
Normaalipalkkatulo 60.000 euroa vuodessa. 25 -vuotias henkilö, joka aikoo jäädä eläkkeelle 63-vuotiaana.
Eläke kertyy 1,5 % työtulosta / v. 18 - 52 -vuotiaana, 1,9% 53 - 63 vuotiaana.
28*1,5% 10*1,9%=61%.
Työtuloksi valittu 60.000 euroa. Eläke 36.600 euroa vuodessa - verot esim. 40 % = 21.960 euroa vuodessa.
Eläkemaksut 28*20,8%*60000 10*21,9%*60000= 480.840 euroa.
Verkostoija toimii osakeyhtiömuodossa.
480.840 - 26 % yhtiön vero = 355.821 euroa.
Tuottotavoite on tuo 21.960 euroa nettona, joka siis voidaan maksaa siten että osingot on vain kerran verotettu. Näin ollen tuottoa tarvitaan 29676 euroa vuodessa (josta pois vain yhtiövero 26 %, niin jää 21960 euroa osinkoja nettona maksettavaksi).
Esimerkiksi kiinteistö- ja asunto-osakesijoituksin voi saada nostettua pääoman isommaksi kuin tuo 355.821 euron kertynyt verotettu tuotto.
Alussa maksu on 12.480 euroa eli 2 vuodessa 24.960 euroa. Kun sitä ei laitakaan yel-veron maksuun vaan tuo 24.960 - 26 % vero = 18.470 euroa käyttää omarahoitusosuutena reilu 60.000 euron arvoisen sijoitusasunnon ostamiseen, ja hoitaa sitten loput asunnon kuluista, lyhennyksistä ja koroista vuokralaisen maksamin kustannuksin, saa hankittua parin vuoden välein sijoitusasunnon.
En laske tässä kuinka suureksi omaisuusmassa näin nousee muuta kuin esimerkinomaisesti karkein arvioin. 20 ensimmäisen vuoden aikana 10 asuntoa, joiden arvo nykyrahassa 60.000 euroa, tarkoittaa 63-vuotiaana vähintään 600.000 euron sijoitusasunto-omistuksia ja lisäksi vielä loppuajan vuokrat ja liiketoiminnan tuotot, joten suuruusluokka voi olla yli 1.000.000 euroa lisättynä arvonnousuilla, jotka oletetaan olevan vähintään elinkustannusten nousun suuruinen.
Miljoonan pääomasta voi saada 50.000 - 60.000 euroa tuottoja vuodessa vuokratuloina kulujen jälkeen, jopa enemmänkin. Mutta 5 - 6 % voidaan pitää kohtuullisena tuottona.
60.000 - 26 % vero = 44.400 euron osingot nettona.
Siis jopa kaksinkertainen tai suurempi nettotuotto.
Tuotot toki laskennalliset ja karkeat, mutta tämä siis esimerkkinä.
Voi miettiä, haluaako eläkkeelle jäätyään mieluummin nykyrahassa mitaten miljoonan euron sijoitusomaisuuden yhtiölleen, joka sitten maksaa osinkoja tuotoista todellisesti passiivisesti ja enemmän kuin eläkettä, vai tuhlaako eläkemaksuihin.
Lisäksi voi miettiä seuraavaa:
Jos saat verkostoijana tai muulla yritystoiminnalla oman työsi ohessa tehtyä noin 1000 euroa brutto kulut eli esim. 1200 euroa kuussa käyttökatetta omasta myynnistä ja organisaation palkkioista, voit tulla ihan oikeaksi miljonääriksi kun sijoitat ne järkevästi ja unohdat tuollaiset huonotuottoiset eläkevakuutushömpät.vm-bisnes perustuu huijaukseen pääsääntöisesti.
Millään laskelmilla ei ole siis mitään väliä.
EI SAA huijata vaan tienata elantonsa rehellisesti *niih* - keikuttaa
anti-pyramid kirjoitti:
Väität ettei antamani tieto ole tarpeellista verkostoijille. Väitteesi ei pidä paikkaansa.
Kirjoitin tarpeellista tietoa verkostoijalle, koska vakuutusyhtiöiden edustajat saattavat y-tunnuksen hankkineelle verkostoijalle yksioikoisesti väittää että heidän on pakko ottaa se vakuutus.
Tosiasia on kuitenkin, että sitä ei ole välttämättä pakko ottaa.
Suurin osa verkostoijista työskentelee sivutoimisesti, jolloin tehtyä todellista tuntimäärä kohden laskennallinen työtulo ei nouse YEL:in vähimmäisrajaan, vaikka verotettavat tulot kaikkien vähennysten jälkeen olisivatkin yli vähimmäisrajan.
Joku saattaa myöskin olla lähtemättä edustajaksi koska pelkää että joutuu ottamaan ns. yel-veron eikä sitten saakaan maksettua sitä jos toiminta ei tuotakaan. Ei tarvitse pelätä. Ei joudu.
Lisäksi, kululaskelmissa ei tarvitse siis huomioida yel-veron osuutta, koska sitä ei joudu maksamaan (paitsi siis jos laskennallinen työtulo on enemmän kuin vähimmäistyötuloraja ja samanaikaisesti elinkeinotoiminnasta saatava tulo ylittää rajan).
YEL-maksu on huono sijoituskohde. 20,8 euron vuosimaksun osuutta kohden saa 1,5 euroa - verot esim. 40 % = 0,9 euroa vuosieläkettä sitten eläkkeelle jäätyään.
Siis esim. 40 vuotta ennen eläkkeelle jäämistä maksettu 100 euroa tuottaa sitten 4,33 euron vuosieläkkeen 40 vuoden päästä.
Minimieläkemaksua maksaen eläkekertymä on niin pieni, että suosittelen mieluummin sen rahan käyttämistä liiketoiminnan rahoittamiseen. 3000 puheluminuuttia ja tekstiviestiä kuukaudessa maksaa vähemmän (n.50 euroa) kuin YEL-maksu mutta silläkin sijoitetulla rahalla saa enemmän tuottoja kuin YEL-maksulla.
Tai, maksamalla siitä vajaasta satasesta verot ja sijoittamalla se edes johonkin rahastoon, on tuottomahdollisuudet paljon suuremmat.
Eli siis, minimiyeliä ei edes kannata maksaa.
Lasketaan parempi eläkkeenhankkimistapa, oletuksena, että aikoisi hankkia normaalia palkkatuloa vastaavan eläketason.
Laskelmassa oletetaan eläkemaksun säilyvän nykyisen kokoisena, vaikka eläkemaksuprosentti onkin pitkällä tähtäimellä noussut koko ajan, ja tulee todennäköisimmin nousemaan vieläkin, koska suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle on saatava lisää eläkkeenmaksajia. Tällä hetkellä eläkemaksusta noin 85% maksetaan nykyisille eläkeläisille ja 15 % rahastoidaan tulevaisuutta varten. Täten on siis hyvin oikeutettua sanoa eläkemaksujen olevan veroluonteisia.
Laskelmassa oletetaan että tulot kehittyvät samaa tahtia kuin yleisesti palkansaajilla, samoin kuin yel-työtulo nousee indeksillä tarkistettuna vuosittain.
Normaalipalkkatulo 60.000 euroa vuodessa. 25 -vuotias henkilö, joka aikoo jäädä eläkkeelle 63-vuotiaana.
Eläke kertyy 1,5 % työtulosta / v. 18 - 52 -vuotiaana, 1,9% 53 - 63 vuotiaana.
28*1,5% 10*1,9%=61%.
Työtuloksi valittu 60.000 euroa. Eläke 36.600 euroa vuodessa - verot esim. 40 % = 21.960 euroa vuodessa.
Eläkemaksut 28*20,8%*60000 10*21,9%*60000= 480.840 euroa.
Verkostoija toimii osakeyhtiömuodossa.
480.840 - 26 % yhtiön vero = 355.821 euroa.
Tuottotavoite on tuo 21.960 euroa nettona, joka siis voidaan maksaa siten että osingot on vain kerran verotettu. Näin ollen tuottoa tarvitaan 29676 euroa vuodessa (josta pois vain yhtiövero 26 %, niin jää 21960 euroa osinkoja nettona maksettavaksi).
Esimerkiksi kiinteistö- ja asunto-osakesijoituksin voi saada nostettua pääoman isommaksi kuin tuo 355.821 euron kertynyt verotettu tuotto.
Alussa maksu on 12.480 euroa eli 2 vuodessa 24.960 euroa. Kun sitä ei laitakaan yel-veron maksuun vaan tuo 24.960 - 26 % vero = 18.470 euroa käyttää omarahoitusosuutena reilu 60.000 euron arvoisen sijoitusasunnon ostamiseen, ja hoitaa sitten loput asunnon kuluista, lyhennyksistä ja koroista vuokralaisen maksamin kustannuksin, saa hankittua parin vuoden välein sijoitusasunnon.
En laske tässä kuinka suureksi omaisuusmassa näin nousee muuta kuin esimerkinomaisesti karkein arvioin. 20 ensimmäisen vuoden aikana 10 asuntoa, joiden arvo nykyrahassa 60.000 euroa, tarkoittaa 63-vuotiaana vähintään 600.000 euron sijoitusasunto-omistuksia ja lisäksi vielä loppuajan vuokrat ja liiketoiminnan tuotot, joten suuruusluokka voi olla yli 1.000.000 euroa lisättynä arvonnousuilla, jotka oletetaan olevan vähintään elinkustannusten nousun suuruinen.
Miljoonan pääomasta voi saada 50.000 - 60.000 euroa tuottoja vuodessa vuokratuloina kulujen jälkeen, jopa enemmänkin. Mutta 5 - 6 % voidaan pitää kohtuullisena tuottona.
60.000 - 26 % vero = 44.400 euron osingot nettona.
Siis jopa kaksinkertainen tai suurempi nettotuotto.
Tuotot toki laskennalliset ja karkeat, mutta tämä siis esimerkkinä.
Voi miettiä, haluaako eläkkeelle jäätyään mieluummin nykyrahassa mitaten miljoonan euron sijoitusomaisuuden yhtiölleen, joka sitten maksaa osinkoja tuotoista todellisesti passiivisesti ja enemmän kuin eläkettä, vai tuhlaako eläkemaksuihin.
Lisäksi voi miettiä seuraavaa:
Jos saat verkostoijana tai muulla yritystoiminnalla oman työsi ohessa tehtyä noin 1000 euroa brutto kulut eli esim. 1200 euroa kuussa käyttökatetta omasta myynnistä ja organisaation palkkioista, voit tulla ihan oikeaksi miljonääriksi kun sijoitat ne järkevästi ja unohdat tuollaiset huonotuottoiset eläkevakuutushömpät.Niin, YEL on semmoinen köyhän yrittäjän pakkopulla ja raivon kohde, kun ei sitä rahaa nähtävästi pysty saamaan edes tyydyttävän palkkatulon verran itselleen.
Aika usein joskus palkkatyöntekijän asemassa ollut ei tajuakaan, että hänen bruttopalkkansa päälle maksetaan suoraan vielä "lisäpalkkaa eläkettä varten" sekä yleinen sosiaalivakuutus sekä merkittävä osa työttömyysturvaa (!)
Yrittäjän itse alihinnoittelema työpalkka tietenkin houkuttelee jättämään YEL:llit pois.
Olen havainnut sellaisia "yrittäjäksi" lähteneitä, jotka laskuttavat entiseltä työnantajaltaan yrittäjänä alvittomana tuntihintana saman mitä saivat bruttotuntipalkkana palkollisena. Ja siinä on silloin alihinnoittelusta kysymys.
Saahan sitä päämiehelle tällä tavalla lahjoituksia tehdä, mutta ei ylettömyys siinäkään asiassa hyvästä ole.
Tuo kiinteistöjen hankkiminen yritykseen on paljon käytetty konsti lisätä netto-omaisuutta ja näin verovapaiden osinkojen määrää. Mutta jos yritystoiminnalla aikoo elää eli nostaa palkkioita ja osinkoja _itselle_, jää sijoitusasuntojen hankkiminen väkisinkin vähemmälle, ja tulot joutuvat verokohtelun alle niin kuin muillakin.
Yrityksen tulosta ei voi sijoitusomaisuuden hankkimisella manipuloida.
Muuten osingoista, aika monella on kumma käsitys verovapaista osingoista, että ne saa kun perustaa oy:n ja sitten vaan nostamaan rahaa itselle. Pelkkä kaksi kättä ja oy ei saa juurikaan verovapaita osinkoja.
Oy:sta kun ei saa piilotettua sivuun verovapaata osinkoa kuin tuon 9% osuuden verran laskennallisesta netto-omaisuudesta, jos osinko ylittää edellä mainitun 9 %:n vuotuisen tuoton, on ylittävästä osasta osinkoa 70 % ansiotuloa ja vain 30 % verovapaatatuloa.
YEL - maksu muuten vähentää suoraan yrityksen tulosta, siinä on siis se sama veroetu kuin muillakin eläkevakuutuksilla, lisäksi se on vanhuuseläke, eli ei ole määriteltyä ajaltaan rajoitettua nostoaikaa niin kuin monilla vapaaehtoisilla eläkevakuutuksilla.
-Rolling Up The Dollar- - anti-pyramid
keikuttaa kirjoitti:
Niin, YEL on semmoinen köyhän yrittäjän pakkopulla ja raivon kohde, kun ei sitä rahaa nähtävästi pysty saamaan edes tyydyttävän palkkatulon verran itselleen.
Aika usein joskus palkkatyöntekijän asemassa ollut ei tajuakaan, että hänen bruttopalkkansa päälle maksetaan suoraan vielä "lisäpalkkaa eläkettä varten" sekä yleinen sosiaalivakuutus sekä merkittävä osa työttömyysturvaa (!)
Yrittäjän itse alihinnoittelema työpalkka tietenkin houkuttelee jättämään YEL:llit pois.
Olen havainnut sellaisia "yrittäjäksi" lähteneitä, jotka laskuttavat entiseltä työnantajaltaan yrittäjänä alvittomana tuntihintana saman mitä saivat bruttotuntipalkkana palkollisena. Ja siinä on silloin alihinnoittelusta kysymys.
Saahan sitä päämiehelle tällä tavalla lahjoituksia tehdä, mutta ei ylettömyys siinäkään asiassa hyvästä ole.
Tuo kiinteistöjen hankkiminen yritykseen on paljon käytetty konsti lisätä netto-omaisuutta ja näin verovapaiden osinkojen määrää. Mutta jos yritystoiminnalla aikoo elää eli nostaa palkkioita ja osinkoja _itselle_, jää sijoitusasuntojen hankkiminen väkisinkin vähemmälle, ja tulot joutuvat verokohtelun alle niin kuin muillakin.
Yrityksen tulosta ei voi sijoitusomaisuuden hankkimisella manipuloida.
Muuten osingoista, aika monella on kumma käsitys verovapaista osingoista, että ne saa kun perustaa oy:n ja sitten vaan nostamaan rahaa itselle. Pelkkä kaksi kättä ja oy ei saa juurikaan verovapaita osinkoja.
Oy:sta kun ei saa piilotettua sivuun verovapaata osinkoa kuin tuon 9% osuuden verran laskennallisesta netto-omaisuudesta, jos osinko ylittää edellä mainitun 9 %:n vuotuisen tuoton, on ylittävästä osasta osinkoa 70 % ansiotuloa ja vain 30 % verovapaatatuloa.
YEL - maksu muuten vähentää suoraan yrityksen tulosta, siinä on siis se sama veroetu kuin muillakin eläkevakuutuksilla, lisäksi se on vanhuuseläke, eli ei ole määriteltyä ajaltaan rajoitettua nostoaikaa niin kuin monilla vapaaehtoisilla eläkevakuutuksilla.
-Rolling Up The Dollar-YEL on huono sijoituskohde niin köyhälle yrittäjälle kuin paremmin pärjäävälle.
Kuten edellä osoitin, saa osakeyhtiö käytettyä jättämällä YEL:in ottamatta merkittävästi paremmat tuotot, toki sijoitustoiminnassa onnistuen, kuin sen ottamalla, vaikka joutuukin sijoittamaan jo verotettua rahaa.
Siis, kun jättää YEL:in ottamatta, niin silloinhan sitä rahaa säästyy niihin sijoitusasuntoihin.
Toki täytyy muistaa, että jos laskennallinen työtulo ylittää alarajan ja samalla myös liiketoiminnan tuotto ylittää sen, voi joutua pakon edestä ottamaan YEL-vakuutuksen. Tällöin on tuottoja ajatellen suositeltavaa ottaa juuri ja juuri alarajan suuruinen työtulo, jolloin maksu jää mahdollisimman pieneksi.
Sijoitusasuntojen hankkiminen yhtiölle ei ole tuloksen manipulointia vaan osa yhtiön liiketoimintaa.
Totta, monella on erikoinen käsitys verovapaista osingoista.
Etenkin kun nykyään ei ole enää verovapaita osinkoja lainkaan. Aiemmin, kun oli käytössä yhtiöveron hyvitysjärjestelmä, osingot olivat verovapaita tiettyyn rajaan saakka, mutta nykyäänhän osingoista maksetaan veroa vähintään yhtiön tuloksesta maksaman veron verran.
Nykyään siis osinkoverotus menee matalimmillaan seuraavasti: 100 euroa - vero 26 % = 74 euroa, joka voidaan maksaa ilman kaksinkertaista verotusta, tiettyjen sääntöjen mukaan (9% osingot netto-varallisuudesta, enintään 90.000 euroa).
Aiemmin sai parhaimmillaan 100 - vero 28 % = 72 euron osinko ja yhtiöveron hyvitysjärjestelmän avulla 28 takaisin, eli osinko oli verovapaa kokonaan, 100 eurosta sai 100 euroa. - työtulon tulon voi vahvistaa
keikuttaa kirjoitti:
Niin, YEL on semmoinen köyhän yrittäjän pakkopulla ja raivon kohde, kun ei sitä rahaa nähtävästi pysty saamaan edes tyydyttävän palkkatulon verran itselleen.
Aika usein joskus palkkatyöntekijän asemassa ollut ei tajuakaan, että hänen bruttopalkkansa päälle maksetaan suoraan vielä "lisäpalkkaa eläkettä varten" sekä yleinen sosiaalivakuutus sekä merkittävä osa työttömyysturvaa (!)
Yrittäjän itse alihinnoittelema työpalkka tietenkin houkuttelee jättämään YEL:llit pois.
Olen havainnut sellaisia "yrittäjäksi" lähteneitä, jotka laskuttavat entiseltä työnantajaltaan yrittäjänä alvittomana tuntihintana saman mitä saivat bruttotuntipalkkana palkollisena. Ja siinä on silloin alihinnoittelusta kysymys.
Saahan sitä päämiehelle tällä tavalla lahjoituksia tehdä, mutta ei ylettömyys siinäkään asiassa hyvästä ole.
Tuo kiinteistöjen hankkiminen yritykseen on paljon käytetty konsti lisätä netto-omaisuutta ja näin verovapaiden osinkojen määrää. Mutta jos yritystoiminnalla aikoo elää eli nostaa palkkioita ja osinkoja _itselle_, jää sijoitusasuntojen hankkiminen väkisinkin vähemmälle, ja tulot joutuvat verokohtelun alle niin kuin muillakin.
Yrityksen tulosta ei voi sijoitusomaisuuden hankkimisella manipuloida.
Muuten osingoista, aika monella on kumma käsitys verovapaista osingoista, että ne saa kun perustaa oy:n ja sitten vaan nostamaan rahaa itselle. Pelkkä kaksi kättä ja oy ei saa juurikaan verovapaita osinkoja.
Oy:sta kun ei saa piilotettua sivuun verovapaata osinkoa kuin tuon 9% osuuden verran laskennallisesta netto-omaisuudesta, jos osinko ylittää edellä mainitun 9 %:n vuotuisen tuoton, on ylittävästä osasta osinkoa 70 % ansiotuloa ja vain 30 % verovapaatatuloa.
YEL - maksu muuten vähentää suoraan yrityksen tulosta, siinä on siis se sama veroetu kuin muillakin eläkevakuutuksilla, lisäksi se on vanhuuseläke, eli ei ole määriteltyä ajaltaan rajoitettua nostoaikaa niin kuin monilla vapaaehtoisilla eläkevakuutuksilla.
-Rolling Up The Dollar-pienemmäksi kuin "oikeat" vuositulot on. Jos vaikka tienaa vuodessa 30 000 voi YEL-työtulo olla vahvistettu vain kymppitonniin. Lisäksi maksuista saa 25% alennusta muutaman ensimmäisen vuoden ajan. Esimerkiksi kympin vahvistetusta työtulosta ei tarvitse maksaa kui reilu satku kuussa eläkemaksuja. Ja verkostomarkkinoinnin kaltaisen bisneksen ollessa kyseessä tuommoinen summa ei pitäisi olla ongelma. Itse tosin en verkostomarkkionointia harrasta.
- more for us
työtulon tulon voi vahvistaa kirjoitti:
pienemmäksi kuin "oikeat" vuositulot on. Jos vaikka tienaa vuodessa 30 000 voi YEL-työtulo olla vahvistettu vain kymppitonniin. Lisäksi maksuista saa 25% alennusta muutaman ensimmäisen vuoden ajan. Esimerkiksi kympin vahvistetusta työtulosta ei tarvitse maksaa kui reilu satku kuussa eläkemaksuja. Ja verkostomarkkinoinnin kaltaisen bisneksen ollessa kyseessä tuommoinen summa ei pitäisi olla ongelma. Itse tosin en verkostomarkkionointia harrasta.
kylläpä tuli kirjoitusvirheitä
- move-007
ei tarvi ottaa mitään yel-alv-tunnusta. vaikka teet tunteja 60h viikossa niin voit vaa ilmoittaa et oot tehny 5h /viikko. eli ei oo pakollinen. se raha kannattaa vaikka käyttää kuukausostoksiin et saa palkkiot ulos. paljon järkevämpää ja tuottavampaa. ja sit voit antaa ne ostokset vaikka joululahjaks.
- phaipola
Verkostoon liittyvän on turhaa miettiä YEL-vakuutetuksi ryhtymistä. Vain yksi tuhansista tai kymmenistä tuhansista ansaitsee riittävästi ja tekee riittävän suuren liikevaihdon, jotta YEL-vakuutus on järkevää tai tarpeellista ottaa.
Sen sijaan, että miettii tuollaisia asioita, kannattaa miettiä näitä:
1) Miten firma pitää huolen siitä, ettei myyjiä ole liikaa tietyllä maantieteellisellä alueella tuotteiden kysyntään nähden?
- Tuskinpa sinä lähdet myymään tuotteita Etelä-Amerikkaan tai Aasiaan, joten suoramyyjien on tehtävä tulosta omalla paikkakunnallaan tai seudullaan, jos mielii ansaita suoramyynnillä.
- Myyjien määrää ei rajata tai valvota millään tavalla. On sattumaa, jos myyjiä ei ole liikaa tuotteiden kysyntään nähden.
- Palkkiojärjestelmät kannustavat värväämään uusia myyjiä enemmän kuin myymään suoraan tuotteita. Tämä johtaa väistämättä siihen, että myyjiä on jatkuvasti liikaa ja näin ollen kannattavan suoramyynnin harjoittaminen käy mahdottomaksi.
2) Miten kaikki "myyjät" voivat rakentaa YHTÄ AIKAA itselleen suuren alalinjan?
- Koska kannattava liiketoiminta suoramyyjänä on mahdotonta vähäisen kysynnän ja liian suuren myyjien määrän vuoksi, on ainoa keino tehdä voitokasta tulosta rakentaa itselleen suuri myyjäorganisaatio alalinjaan. Miten se voisi olla mahdollista kaikille edustajille yhtä aikaa? Ei mitenkään. Sehän on matemaattinen mahdottomuus! :) Alimmilla tasoilla on jatkuvasti yli 90 prosenttia edustajista, joiden ainoa toive saada voittoa olisi myydä tuotteita, mutta miten niitä myyt, kun myyjiä on tarkoituksella liikaa kysyntään nähden?
--
Toivottavasti huomasit, millainen sisäinen vika järjestelmässä on. Sitä ei voida korjata. Koko ala on pielessä niin kauan kuin keskitytään verkoston rakentamiseen eivätkä esittelytilaisuudet ole lähes pelkästään tuotteiden suoramyyntiä niin kuin esim. Tupperwaren kotikokouksissa pääsääntöisesti on.
--
Anti-pyramid yrittää selittää, etteivät kaikki halua itselleen suurta alalinjaa eivätkä edes yritä rakentaa sellaista. Jotkut ovat mukana vain sen vuoksi, että saavat tuotteita halvemmalla eivätkä yritä myydä niitä muille aktiivisesti. Tällaisia "passiivisia" tuotteiden käyttäjiä on verkostoissa vain vähän. Suurin osa on lähtenyt mukaan saadakseen itselleen suuren myyjäorganisaation ja voittoa ns. passiivisten tulojen kautta eli alalinjan liikevaihdon perusteella maksettavista provisioista. Koska tämä ei onnistu, on alan "myyjien" vaihtuvuus 99 prosenttia parissa vuodessa. Kun "myyjä" lopettaa "myymisen" eli käytännössä uusien "myyjien" värväämisen, lopettaa hän useimmiten myös tuotteiden tilaamisen ja käytön. Hänen asiakkaansa ovat omaisia ja kavereita, jotka ovat tilanneet tuotteita vain tukeakseen läheistään liiketoiminnassa. Kun läheinen lopettaa liiketoiminnan, lopettavat asiakkaat samalla tuotteiden tilaamisen. Näin asiakkaista vaihtuu myös liki 99 % parin vuoden välein. Tuotteita ei saataisi myydyksi siihen hintaan kuin mihin niitä nyt myydään, ellei liikeideaa markkinoitaisi harhaanjohtavalla tavalla ja käytettäisi henkilökohtaisia ihmissuhteita hyväksi tuotteiden myymisessä.
Haluatko todella kannattaa tällaista järjestelmää?- ollilind
Nämä Petterin kirjoitukset ovat huonoja, koska hän ei tiedä asiasta yhtään mitään. Tämä liikaa myyjiä on niin kaukaa teoriasta keksitty juttu, ettei sitä viitsi edes kommentoida.
Olli
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Näin kun katsoit salaa ja
Hymyilit sieltä kaukaa 😍☺️ mutta hämmennyin ja tilanne oli niin nopeaa ohi etten oikeen kerennyt mukaan 😢 säteilit ku645200Povipommi, ex-Playboy-malli Susanna Penttilä avoimena - Paljastaa suhteestaan miehiin: "Olen..."
No nyt! Susanna Penttilä on OnlyFans-vaikuttaja ja yrittäjä sekä yksi uuden Petolliset-kauden kisaajista. Onpa 53-vuoti672415- 2622362
Katu täyttyy...
Hei, oli pakko laittaa vielä tää. Huomaan että olet suuttunut. Minähän sanoin että poistun, olit paikalla. Olin pettynyt362349Korjaa toki jos...
Koet että ymmärsin sinut kuitenkin aivan väärin. Jännittäminen on täyttä puppua kun et muitakaan miehiä näköjään jännitä191634Ympäristötuhoministeri Multala: "Olin humalassa"
Ruisrockin rokkimimmi myöntää: https://www.is.fi/politiikka/art-2000011407835.html Nämä ministerikuvatukset saavat ilm2191468Taas joku junan alle
Piltolan tasoristeyksessä: https://www.tilannehuone.fi/ Uutinen Iltalehdessä, Iltasanomissa, MTV:llä, Ylellä jne. Jossai491058- 891016
Harmittaa...Lampsiinjoen sillat
Tulva vei toisen ja toinenkin hajosi. Mielellään korjaisin molemmat, mutta ei ole resursseja siihen hommaan. Ikää jo 72v13983- 66937