Tietääkö joku hyvää kirjallisuutta/artikkeleita liittyen venesähköihin? Kielenä mielellään suomi tai englanti. Olen yrittänyt etsiskellä, mutta ei oikein ole tullut vastaan. Joillain sähkölaitteiden valmistajilla tosin on hyviä ohjeita, mutta ne tuppaa tietysti olemaan "viimeisen päälle" ja haluaisin toisenkin mielipiteen asioista.
Lähinnä kiinnostaa laturin, keulapotkurin ja invertterin kytkennät, kaapelien mitoitukset, pääkytkimet, ym.
Lähinnä kiinnostaa laturin, keulapotkurin ja invertterin kytkennät, kaapelien mitoitukset, pääkytkimet, ym.
Vastaukset 20
Vanhimmat
John C. Payne: "The Marine Electrical and Electronics Bible" on tunnettu kirja. Ainakin yleistietoa, kytkentäohjeita ja kaapelien paksuuksia siitä selviää. Ei ole mikään täydellinen kirja, mutta parempaakaan en ole nähnyt.
Oletko kysynyt Alfameriltä?
Sieltähän löytyy jos jonkinnaköistä opasta.
http://www.imps.fi/kotisatama/Venesähkt.PDF
.. ja tämän olinkin jo löytänyt. Tosin ihan viimeisimpiä tekniikoita ei tuostakaan löydy.
Ja sitten ihan yhtenä perusjuttuna jäin miettimään sitä, että tuossa ohjeessa on (verkkovirta) akkulaturit kytketty pääkytkimien taakse. Mastervoltin ohjeessa taas suoraan akulle ohi pääkytkimen. En ole vielä keksinyt onko näillä merkittävää eroa ja jos on, niin kumpi on parempi. Talvella kuvittelisin että suora kytkentä akuille on kätevämpi, kun voi katkaista virrat pääkytkimestä mutta jättää silti laturit lataamaan. Toisaalta jäi epäilyttämään purkaako laturi tässä suorassa kytkennässä akkuja kesällä jos vene ei ole maasähköissä kiinni.
Ja muitakin vastaavia pieniä juttuja on jäänyt vaivaamaan. Mistään en esimerkiksi ole löytänyt tietoa siitä miten ison invertterin voi kytkeä johonkin tietynkokoiseen akkuun. Osaan toki laskea kauanko virtaa riittää, mutta en tiedä miten invertterin koko vaikuttaa akun kestoikään.
...onko se kaikkivoipainen sääntö tai oliko myyjä oikeassa, mutta minulle on väitetty, että nuo verkkovirtalaturit eivät purkaisi akkuja missään tilanteessa. Periaatteessa sen kai täytyy näin ollakin: lukion lyhyellä sähköopilla ajateltuna laturin täytyy osata suunnata akkuun menevä sähkö kulkemaan "oikein päin" ja "vastavirtaan" ei saa kulkea mitään. Mutta tietysti varma osaajan tieto olisi tervetullut :)
Kytkisin suoraan akulle pääkytkimen ohi ainakin silloin, kun akkuja ladataan ja vene jätetään yksin pidemmäksi aikaa. Minulla on muutamat kytkimet sähkötaulussa lähes aina on-asennossa. Pääkytkimestä nämä sammuvat kerralla. Minusta on myös hyvä, ettei sähköä kulje edes taululle veneen ollessa yksin. Akkulaturi ei pura akkua, koska sähkö ei pääse diodien läpi väärään suuntaan.
Tätä seuranneena ja asioita itsekin usein ihmetellyt, heräsi minullekin vielä hieman uusia ajatuksia.
Nuo kommentit tuntuvat olevan hyvin perusteltuja ja asiantuntevia, joten kiitos niistä. (Valitettavan harvinaista täällä.)
Olen itse aina noudattanut ohjetta, että akut ladataan syksyllä täyteen, ja kaapelit irroitetaan akuista. (Varmaankin tyhjentymistä välttääkseen.)
Talvella pitäisi sitten välillä käydä lataamassa uudelleen.
Tämä on sitten kuitenkin vaivalloista, kun vene on paketissa ja pressujen alla, ja pitäsi päästä veneeseen sisälle kytkemään akut uudelleen.
Jos akut voi turvallisesti jättää kytkettyinä, mutta pääkatkaisin tietenkin pois, ja varsinkin kun laturi ja aurinkopaneli on kytketty suoraan akuille (BatteryMaten, diodin tms kautta), niin talvella lataaminenkin olisi helpompaa.
Johdon voi vain jättää istumalaatikkoon, josta käy välillä kytkemässä sähkötolppaan.
Silloin aurinkopanelikin lataisi ainakin hieman, kun jokin valonkajastus lopputalvesta osuisi.
Eli, pitänee käydä kytkemässä akut takaisin kiinni, ja samalla voi taas ladata ne täyteen.
Nyt kun talvikin on ollut näin lämmin, niin akkujen itsepurkautuvuuskin on ymmärtääkseni ollut suurempi?
Minusta talvilatausta on syytä kontrolloida ja käydä pressun alla toteamassa, että lataaminen onnistui ja kaikki on muutenkin kunnossa. Jos hupiakkuja on useampia rinnakkain, kytkisin ne irti toisistaan talveksi. Viallinen akku purkaa rinnakkaiset akut, jotka ovat helposti sen jälkeen entiset. Mitä kylmemmät ilmat, sitä vähäisempää on itsepurkautuvuus.
suoraan vaikuta akun kestoikään vaan se paljonko virtaa otat ja kuinka tyhjäksi purat. Jos kulutat 20A, ei se akku tiedä onko välissä 300W vai 1500W invertteri. Isojen inverttereiden tyhjäkäyntivirta näyttäisi kuitenkin olevan hieman suurempi kuin pienten (0.5A -> 1.5A), jos tuollaisella virralla on merkitystä sinulle. Lisäksi hyötysuhteissa on pieniä eroja ainakin speksien mukaan. Isolla invertterillä imet tietysti helpommin akun nopeasti liian tyhjäksi, välillisesti siis koko vaikuttaa kun rahtaat lisää sähköheebeleitä veneeseen - kun kerran on niin iso invertterikin ;-).
Omalla kohdalla kiinnostaa juuri tuo paljonko virtaa voi nykäistä akusta. Tilanne on tarkalleen sellainen, että kiinnostaisi saada kahvinkeitin veneeseen. Pienimmät keittimet näyttää vaativan 800W, joten 1000W (tai oikeammin kai VA:n) invertteri riittää. Tyhjäksi en aio akkua nykäistä, koska kahvinkeitintä olisi tarkoitus pitää päällä vain sen keittämisen ajan eli muutaman minuutin. Nyt kuitenkin akusta otetaan virtaa 800W/12V=67A. Ja veneessä on uusi "tavallinen" 100A:n hupiakku, jota en viitsisi lähteä vaihtamaan. Yhtenä ongelmana on siis ollut löytää tietoa miten tuollainen tavallinen lyijyakku kestää muutamien minuuttien purkamista tuolla 67A:n virralla. Väheneekö käyttöikä 10% (ei väliä) vai 50% (on väliä)...
Näinhän sitä juuri ajattelisi että laturin sisäiset diodit estää akkujen purkautumisen. Toisaalta esimerkiksi Mastervoltin latureille ilmoitetaan "DC consumption with connected battery
halua kahvia missään tapauksessa tehdä niin veikkaan että tuo virta lyhentää 100Ah akun ikää taatusti yli 10% - viisaammat laskekoot kuinka paljon. Akkuja ei mahdu enempää? Helpottaisi paljon jos olisi edes 3x100Ah - enää 20+A per akku. Tai sitten keität vain moottorin käydessä?
Tätä samaa asiaa joskus pohdin, Ratkaisu on toiminut jo monet vuodet.
Saaressa jossa ei ole sähköä käytettävissä kahvit keitetään termoskannun päälle asetettavalla irtonaisella suodatinsuppilolla, vesi lämmitetään silloin kattilassa kaasuliedellä. silloin kun ollaan maasähkössä kiinni, käytetään oikeaa kahvinkeitintä.
Invertteri on muistaakseni n.200 W, jolloin se riittää telkkariin ym. pieniin kuluttajiin.
Kaikki vastukselliset vehkeet (kahvinkeitin, hiustenkuivain, ym.)vie tuhottomasti tehoja, moottorit pyörii vähemmällä.
Akkulaturit pelaa hienosti tällä invertterillä, oli kyseessä sit porakone, imuri tai puhelimen laturi ym...
Akku latautuu yleensä niin hitaasti, että ei sitä voi suoraan laskea, kuinka pitkään pitää konetta käyttää, jotta saataisiin jälleen se sama kahvinkeittoon kulutettu sähkö takaisin, konetta saa käyttää tosi pitkään.
10mA*24h*120vrk=29Ah joten 4kuukaudessa 60Ah akku on käytännössä tyhjä.
Mutta harva vene makaa kesällä laiturissa neljä kuukautta käyttämättä. Ja talvella on tarkoitus pitää laturit kiinni verkkovirrassa, joten silloin ei tuota ongelmaa ole.
eli kokonaisenergiamäärä on esim. 100 ampeeria tunnin ajaksi. Tällaista akkua voi käyttää esim. 3 kW keulapotkurin pyörittämiseen. Tällöin hetkellinen virtamäärä koneen alkaessa pyöriä oli mittaukseni mukaan 320 A ja pyörimisen päästyä vauhtiin sain lukeman 225 A. Koneesta ei siis saatu täyttä 3 kW, vaan noin 2,7 kW. Jostain on minulle jäänyt käsitys, että akusta olisi voinut ottaa jopa 700 A:n virran, mutta tällöin se ilmeisesti vaurioituu. Jos otat akun kokonaisenergiamäärästä korkeintaan 30 %, voit huoletta keitellä kahvisi.
Just lainasin kirjastosta kirjan Boat Electrics - James Yates. En ole vielä ehtinyt lukea, mutta aika perusasiaa tuntuu olevan.
Kirja on vuodelta -92 eli ei ihan tuoreimpia juttuja.
Tsekkaa alkuun kirjastojen tarjonta. Joissain veneen korjausta tms. käsittelevissä kirjoissa on lyhyesti juttua sähköistäkin.
www.helmet.fi. Hakuperusteeksi "aihe" ja hakusanaksi "veneet".
Netistä en kovin kummosia artikkeleita löytänyt.
mutta purjehtijana asia kiinnostaa sen verran, että olen itsekin etsinyt tämän alan materiaalia. Yksi melko hyvä osuma toistaiseksi on Raimo Saaren raapustama ohjekirja "huviveneiden 12V sähköjärjestelmä" joka mielestäni on hyvä perusopus ainakin minunlaisilleni tolloille. Se löytyy näppärästi tästä linkistä: http://www.imps.fi/kotisatama/Venes%E4hkt.PDF
Toinen osuma on kirjahyllyssäni odottamassa hetkeä jolloin jaksan paneutua asiaan hieman enemmän. Se lienee kuitenkin kohtuu hyvä sillä sen on kustantanut Adlar Coles Nautical ja son kelpuutettu lähes kaikkien veneilyyn erikoistuneiden kauppojen kirjahyllyihin UK:ssa. Kyseessä on: The 12-volt bible for boats ja sen on kirjoittanut Miner Brotherton. Goodlettamalla varmaan löytyy ja mahdollisesti esim mailspeedmarinesta voit tilata kohtuuhintaan ja kohtuullisilla paketointi- ja lähetyskuluilla.
Talossakin sähköt.
Samanväriset kytketään keskenään, ja ylimääräset yhteen nippuun.
Tis is koold hjuumor.
ei missään tapauksessa niin vaan
väri värille ja loput saman ruuvin alle
tätä ohjetta olen aina noudattanut ja hyvin on sähkö kulkenut