Sähkölämmityksestä tulee sähköpula

tarvitaan vielä lisää,mut toisaalta kun selkeästi on havaittavisa se ilmiö että jäätiköt sulaa,niin vesivoimaakin vois kehitellä.Ilmaston lämpeneminen aiheuttaa sen että,suomessakaan ei tarvii virtaa kuin kahvinkeittimeen yms oleeliseen ja se hoituu tulevaisuudessa aurinkoenergialla.Nykyisistä energia muodoista aurinkoa pitäis hyödyntää enemmän ja siihen liittyvää tekniikkaa kehitellä lisää,sillä aurinkohan on loputon energian lähde ja sitä riittää aika tasan kaikille pallonpuoliskoille.Pitkällä aikajaksolla voi käydä niin että,ilmaston lämpenemisestä aiheutuva lämmitystarve vähenee,mutta tarvitsemme anemmän sähköä kaikenlaiseen jäähdytykseen ja kylmälaitteisiin.Nämä on sen suuruusluokan juttuja,ettei niillä kannata päätään vaivata muuta kuin sen verran että,kun valitsee lämmitystapaa taloonsa niin valitsisi sen ekologisesti järkevimmän.Mun mielestä pitäis teollisuus kautta maailman ensin saada ajattelemaan energian riittävyyttä tulevaisuudessa ja uskon sieltä löytyvän melkoisia säästöjä nykyteknologialla,tuotantotehokkuuden kärsimättä.Melko turhaa paasata suomessa yksittäisistä sähkönsäästöistä ja eri lämmitysmuotojen päästöistä kun toisella puolella maapalloo ja rajan takanakin viitataan kintaalla koko asialle.

ydinvoimaa.. kirjoitti:

tarvitaan vielä lisää,mut toisaalta kun selkeästi on havaittavisa se ilmiö että jäätiköt sulaa,niin vesivoimaakin vois kehitellä.Ilmaston lämpeneminen aiheuttaa sen että,suomessakaan ei tarvii virtaa kuin kahvinkeittimeen yms oleeliseen ja se hoituu tulevaisuudessa aurinkoenergialla.Nykyisistä energia muodoista aurinkoa pitäis hyödyntää enemmän ja siihen liittyvää tekniikkaa kehitellä lisää,sillä aurinkohan on loputon energian lähde ja sitä riittää aika tasan kaikille pallonpuoliskoille.Pitkällä aikajaksolla voi käydä niin että,ilmaston lämpenemisestä aiheutuva lämmitystarve vähenee,mutta tarvitsemme anemmän sähköä kaikenlaiseen jäähdytykseen ja kylmälaitteisiin.Nämä on sen suuruusluokan juttuja,ettei niillä kannata päätään vaivata muuta kuin sen verran että,kun valitsee lämmitystapaa taloonsa niin valitsisi sen ekologisesti järkevimmän.Mun mielestä pitäis teollisuus kautta maailman ensin saada ajattelemaan energian riittävyyttä tulevaisuudessa ja uskon sieltä löytyvän melkoisia säästöjä nykyteknologialla,tuotantotehokkuuden kärsimättä.Melko turhaa paasata suomessa yksittäisistä sähkönsäästöistä ja eri lämmitysmuotojen päästöistä kun toisella puolella maapalloo ja rajan takanakin viitataan kintaalla koko asialle.

"vesivoimaakin vois kehitellä"
Vesivoimassa ei ole merkittävästi enään lisää kapasiteettia, ei ainakaan jos jokia aijotaan jättää vapaiksi. Suurimpina Ounasjoki ja Tornionjoki on vielä valjastamatta ja ne on suojeltu lailla. Lakejahan toiki voidaan muuttaa koska tahansa.

"ei tarvii virtaa kuin kahvinkeittimeen yms oleeliseen ja se hoituu tulevaisuudessa aurinkoenergialla"
Kasvihuoneilmiö ei lisää auringon paistetta. Talvemme ovat lämmetessäänkin edelleen tasan yhtä pimeitä, kuin tähänkin asti.


Olen samaa mieltä, että meidän on turha satsata valtavia summia kasvihuoneilmiön torjuntaan, kun emme edes voi olla varmoja että onko niillä satsauksilla mitään merkitysta A) siksi että muut eivät piittaa asiasta B) onko lämepenimistä edes mahdollista estää.

Toisekseen olisi melko epäreilua rajoittaa kehitysmaiden teollistumista, kun me teollisuus maat olemme itse käyneet jo läpi saman vaiheen. Eikä vaurastuminen ole kaikkien etuoikeus?

Kolmanneksi, ihmiskunta tulee jatkumaan vaikka kasvihuoneilmiön pahimmatkin kauhuskenaariot toteutuisivat.

vesi ja aurinko marginaaleissa kirjoitti:

"vesivoimaakin vois kehitellä"
Vesivoimassa ei ole merkittävästi enään lisää kapasiteettia, ei ainakaan jos jokia aijotaan jättää vapaiksi. Suurimpina Ounasjoki ja Tornionjoki on vielä valjastamatta ja ne on suojeltu lailla. Lakejahan toiki voidaan muuttaa koska tahansa.

"ei tarvii virtaa kuin kahvinkeittimeen yms oleeliseen ja se hoituu tulevaisuudessa aurinkoenergialla"
Kasvihuoneilmiö ei lisää auringon paistetta. Talvemme ovat lämmetessäänkin edelleen tasan yhtä pimeitä, kuin tähänkin asti.


Olen samaa mieltä, että meidän on turha satsata valtavia summia kasvihuoneilmiön torjuntaan, kun emme edes voi olla varmoja että onko niillä satsauksilla mitään merkitysta A) siksi että muut eivät piittaa asiasta B) onko lämepenimistä edes mahdollista estää.

Toisekseen olisi melko epäreilua rajoittaa kehitysmaiden teollistumista, kun me teollisuus maat olemme itse käyneet jo läpi saman vaiheen. Eikä vaurastuminen ole kaikkien etuoikeus?

Kolmanneksi, ihmiskunta tulee jatkumaan vaikka kasvihuoneilmiön pahimmatkin kauhuskenaariot toteutuisivat.

tarkoitinkin lähinnä sitä että,vesivoimaa noin maailman laajuisesti vois kehittää.Jos kerran jäätiköt sulaa ja vesien pinnat nousee niin eikös virtauksienkin ja vuorovesien vaikutukset voimistu.Onhan jo kokeiltu nousu ja laskuvettä hyödyntävää vesivoimalaitosta.Suomessa kyllä vesivoima on lähes loppuun hyödynnetty.En myöskään tarkoittanut sitä että,auringon paiste lisääntyy kasvihuoneilmiön myötä,vaan mielestäni auringosta ei ole otettu kaikkea hyötyä vielä,siis sitä ei käytännössä hyodynnetä lainkaan.Eipä sitä kukaan tiedä mitä ns kasvihuoneilmiö tuo tullessaan,lähinnä sillä pelotellaan ihmisiä,vaikka voi siitä olla hyötyäkin ehkä.

vesi ja aurinko marginaaleissa kirjoitti:

"vesivoimaakin vois kehitellä"
Vesivoimassa ei ole merkittävästi enään lisää kapasiteettia, ei ainakaan jos jokia aijotaan jättää vapaiksi. Suurimpina Ounasjoki ja Tornionjoki on vielä valjastamatta ja ne on suojeltu lailla. Lakejahan toiki voidaan muuttaa koska tahansa.

"ei tarvii virtaa kuin kahvinkeittimeen yms oleeliseen ja se hoituu tulevaisuudessa aurinkoenergialla"
Kasvihuoneilmiö ei lisää auringon paistetta. Talvemme ovat lämmetessäänkin edelleen tasan yhtä pimeitä, kuin tähänkin asti.


Olen samaa mieltä, että meidän on turha satsata valtavia summia kasvihuoneilmiön torjuntaan, kun emme edes voi olla varmoja että onko niillä satsauksilla mitään merkitysta A) siksi että muut eivät piittaa asiasta B) onko lämepenimistä edes mahdollista estää.

Toisekseen olisi melko epäreilua rajoittaa kehitysmaiden teollistumista, kun me teollisuus maat olemme itse käyneet jo läpi saman vaiheen. Eikä vaurastuminen ole kaikkien etuoikeus?

Kolmanneksi, ihmiskunta tulee jatkumaan vaikka kasvihuoneilmiön pahimmatkin kauhuskenaariot toteutuisivat.

Yksi joki virtaa alas....20 kilometriä ...laittakaa vesivoimala 1km välein ja saa virtaa ja jne... entäpäs aaltojen voima kun rantaan lyö, ottakaa sieltä energia talteen.... tv:yks ajattelija

täällä 60 leveysasteen pohjoispuolella sellainen
ERITTÄIN paha vika, että juuri silloin kun täällä
on kaikkein kylmintä ja energiantarve suurimmillaan
se olla möllöttää tuolla miltei taivaanrannan tasolla
ja pohjoisimmassa (ja kylmimmässä) Suomessa kuukausikaupalla
jopa ihan piilossa.
Hankalasti siis käyttäytyy.
Ja tuulienergiakin kiukuttelee; kaikkein kovimmilla
pakkasilla on yleensä ihan tyyntä!

Aurinkoenergian laajamittaisempi hyödyntäminen on tulevaisuutta eikä edes kovin kaukaistakaan. Tulee lyömään kustannustehokkuudeltaan, sekä ekologisuudeltaan kaikki olemassaolevat lämmitysenergiamuodot.

auringossa on kirjoitti:

täällä 60 leveysasteen pohjoispuolella sellainen
ERITTÄIN paha vika, että juuri silloin kun täällä
on kaikkein kylmintä ja energiantarve suurimmillaan
se olla möllöttää tuolla miltei taivaanrannan tasolla
ja pohjoisimmassa (ja kylmimmässä) Suomessa kuukausikaupalla
jopa ihan piilossa.
Hankalasti siis käyttäytyy.
Ja tuulienergiakin kiukuttelee; kaikkein kovimmilla
pakkasilla on yleensä ihan tyyntä!

Kuinkas monta tuntia aurinko on periaatteessa näkyvissä esim Helsingissä, entäpä Oulussa tai Sodankylässä?

Talvella saattaa tulla vilu jos auringon varassa olisi. Tai sitten menetelmien pitää hurjasti kehittyä, ei taida olla toivoakaan ihan lähitulevaisuudessa...

Ei muutaku öljyä tankkiin!

yuor kirjoitti:

Aurinkoenergian laajamittaisempi hyödyntäminen on tulevaisuutta eikä edes kovin kaukaistakaan. Tulee lyömään kustannustehokkuudeltaan, sekä ekologisuudeltaan kaikki olemassaolevat lämmitysenergiamuodot.

Tampereen yliopistossa tutkitaan parhaillaan ohutkalvotekniikkaa, jossa ohut sähköä tuottava kalvo voidaan yhdistää vaikkapa kattopeltiin. Hyötysuhteelta tekniikka on n. 7%, eli vähän heikompi kuin piipohjainen. Vastaavasti hinta on vain kolmasosa nykyisestä.
Sähkön avulla voidaan helposti tuottaa vetyä, joka taas voidaan varastoida ja käyttää polttokennoissa. Ehkä tämä on tulevaisuuden tapa, tai sitten aivan jokin muu.

Aurinkokeräimillä voidaan tuottaa lämpöä parhaimmillaan 70% hyötysuhteella. Faasimuutokseen perustuvalla tekniikalla kesällä saatava energia voidaan varastoida myöhempää talviaikaista käyttöä varten. Tämäkin on nykytekniikalla mahdollista. Suurimittaiset käytännön sovellutukset vain antavat vielä odottaa itseään. Uskon, että tämäkin varastointitekniikka tulee lähitulevaisuudessa kannattavaksi

auringossa on kirjoitti:

täällä 60 leveysasteen pohjoispuolella sellainen
ERITTÄIN paha vika, että juuri silloin kun täällä
on kaikkein kylmintä ja energiantarve suurimmillaan
se olla möllöttää tuolla miltei taivaanrannan tasolla
ja pohjoisimmassa (ja kylmimmässä) Suomessa kuukausikaupalla
jopa ihan piilossa.
Hankalasti siis käyttäytyy.
Ja tuulienergiakin kiukuttelee; kaikkein kovimmilla
pakkasilla on yleensä ihan tyyntä!

että auringosta voidaan tehdä vetyä PÄIVÄNTASAAJALLA joka voidaan kuljetta putkia pitkin ympäri maailmaa, myös suomeen, aivan samalla tavalla kuin tuodaa kaasua tai
viedään öljyä eurooppaan venäjältä.
Nyt vaan siitä rahasta jäis jokunen ropo sinne päiväntasaajan seuduille, eikä menis, niinkuin nyt kaikki Putinin hallinnon pyöritykseen, tavallista venakkoa se auta.

tuolla jo mainittiin kirjoitti:

että auringosta voidaan tehdä vetyä PÄIVÄNTASAAJALLA joka voidaan kuljetta putkia pitkin ympäri maailmaa, myös suomeen, aivan samalla tavalla kuin tuodaa kaasua tai
viedään öljyä eurooppaan venäjältä.
Nyt vaan siitä rahasta jäis jokunen ropo sinne päiväntasaajan seuduille, eikä menis, niinkuin nyt kaikki Putinin hallinnon pyöritykseen, tavallista venakkoa se auta.

Vedyn energiasisältö /kg on 10 kertainen öljyyn nähden. Logistiikan tarvekin siis huomattavasti pienempi.

näin on kirjoitti:

Vedyn energiasisältö /kg on 10 kertainen öljyyn nähden. Logistiikan tarvekin siis huomattavasti pienempi.

Öljyn energia sisältö on noin 43 MJ/kg ja vedyn 120 MJ/kg, eli noin kolminkertainen olisi vähän lähempänä.

Logistiikallakin on ongelmansa, koska vety on pienimolekyylinen alkuaine ja sitä pitää kompressoida kovasti jotta se saataisin pienempään tilavuuteen.
Logistisesti sopivaan kokoon saadun säiliön täyttäminen vie enemmän energiaa nykyisin, kuin vastaavasta vetymäärästä olisi saatavilla.

vähän oikaisen kirjoitti:

Öljyn energia sisältö on noin 43 MJ/kg ja vedyn 120 MJ/kg, eli noin kolminkertainen olisi vähän lähempänä.

Logistiikallakin on ongelmansa, koska vety on pienimolekyylinen alkuaine ja sitä pitää kompressoida kovasti jotta se saataisin pienempään tilavuuteen.
Logistisesti sopivaan kokoon saadun säiliön täyttäminen vie enemmän energiaa nykyisin, kuin vastaavasta vetymäärästä olisi saatavilla.

Polttoöljyn energiasisältö on 10200 kcal/kg eli 10,2 MJ/kg. Eli vedyn energiasisältö on yli 10 kertaa suurempi.

Bensiinin energiasisältö on 43 MJ/kg mutta se on pitkälle jalostettu ja toiseen käyttötarkoitukseen.

näin on kirjoitti:

Polttoöljyn energiasisältö on 10200 kcal/kg eli 10,2 MJ/kg. Eli vedyn energiasisältö on yli 10 kertaa suurempi.

Bensiinin energiasisältö on 43 MJ/kg mutta se on pitkälle jalostettu ja toiseen käyttötarkoitukseen.

Saat vielä tarkistaa kantaasi:

Ainakin muinoin opettivat koulussa, että 1 kcal on 4,1868 kJ. Vai oliskohan se muuttunut niistä ajoista?

näin on kirjoitti:

Polttoöljyn energiasisältö on 10200 kcal/kg eli 10,2 MJ/kg. Eli vedyn energiasisältö on yli 10 kertaa suurempi.

Bensiinin energiasisältö on 43 MJ/kg mutta se on pitkälle jalostettu ja toiseen käyttötarkoitukseen.

Joule (tunnus J) on energian yksikkö. Yksi joule aiheuttaa yhden newtonin voiman metrin matkalla. Joule energiaa kuluu myös työskenneltäessä watin teholla sekunnin ajan. Joule on SI-järjestelmän energian ja työn yksikkö.
Joule korvaa kaikissa yhteyksissä vanhentuneet energian yksiköt, kuten kalorin.
1 J = 1 Nm = 1 Ws

Yksi kalori on lämpömäärä, joka kasvattaa yhden vesigramman lämpötilaa yhdellä celsiusasteella normaalipaineessa. Kalorin suuruus riippuu siten hieman veden alkulämpötilasta. Eräässä kalorin määritelmässä gramma vettä lämmitetään 14,5 °C:sta 15,5 °C:seen. Tällöin 1 kalori on 4,1855 joulea.

Poltto-öljyn lämpöarvo:
http://www.chemistry.hut.fi/eokem/courses/KE351200/mater/Lämpöarvo.pdf