Suomen yliopistoissa ulkomaalaiset opiskelijat on vapautettu pakollisista virkamiesruotsin kursseista. He saavat tutkinnon ilman pakollista virkamiesruotsia eivätkä siten pätevöidy Suomen valtion palvelukseen.
Eikö se ole epätasa-arvoista ja syrjivää EU-oloissa?
Eikö se ole epätasa-arvoista ja syrjivää EU-oloissa?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Eihän tuo mitään kun se on maan tapa:
Kotimaa 30.12.1999 0:41:00
Kielikiintiöt veivät opiskelupaikan ehkä sadalta
Akademi syrji suomenkielisiä opiskelijoita 27 vuotta
TS: PERTTI GRÖNHOLM
Åbo Akademin marraskuussa lakkautetut, opiskelijavalinnoissa käytetyt kiintiöt olivat voimassa vuodesta 1972 lähtien. Ruotsin- ja suomenkielisille opiskelijoille erillisiä kiintiöitä käytettiin Åbo Akademin kaikissa tiedekunnissa ja lähes kaikissa oppiaineissa 27 vuoden ajan. Käytännössä tämä merkitsi sitä, että ruotsinkieliset pääsivät vähemmillä pistemäärillä eli heikommilla tiedoilla opiskelemaan kuin suomenkieliset.
Åbo Akademin opintotoimiston päälliköllä Johan Nikulalla ei ole tarkkaa tietoa siitä, kuinka monelta suomenkieliseltä pyrkijältä on vuosien kuluessa mennyt ensisijainen opiskelupaikka sivu suun kiintiöiden vuoksi. Hänen mukaansa vuosittain on ollut todennäköisesti kyse alle viidestä opiskelijasta.
Nikulan arvio perustuu vuosien 1998 ja 1999 opiskelijavalintojen koeajoihin, jotka tehtiin viime kevään ja kesän aikana ilman kielikiintiöiden vaikutusta. Vuoden 1998 osalta tulokseksi saatiin, että kolme suomenkielistä opiskelijaa ei ollut saanut ensisijaista opiskelupaikkaansa kielikiintiöiden vuoksi. Tänä vuonna samasta syystä vain yksi opiskelija ei saanut hakemaansa paikkaa.
Jos vuosittain esimerkiksi neljä opiskelijaa ei olisi päässyt sisään hakemaansa oppiaineeseen, olisi epäoikeudenmukaisesta kohtelusta joutunut kärsimään arviolta satakunta suomenkielistä pyrkijää viimeisten 27 vuoden aikana.
Nikulan mukaan kiintiöt olivat käytössä ruotsin ja suomen kielten oppiaineita lukuunottamatta kaikissa Åbo Akademin oppiaineissa. Ruotsia voi opiskella Akademissa pääaineena sekä äidinkielenä että pohjoismaisena vieraana kielenä, mutta suomen kieltä ei ole voinut tähän saakka lukea pääaineena. Ensi vuonna sekin on Nikulan mukaan mahdollista.
Vasta kantelu ani miettimään
- Diskriminointi ei koskenut suurta joukkoa opiskelijoita, mutta periaatteessa yksikin on liikaa, sanoo Nikula.
Hänen mukaansa päätös kiintiöiden poistamisesta päätettiin yliopiston hallituksessa sen jälkeen kun asiasta tehtiin kantelu.
Nikula ei muista, että ainakaan hänen aikanaan kiintiöitä olisi vakavasti kyseenalaistettu yliopistossa. Nikulan mukaan opiskelijat ovat nostaneet asian silloin tällöin esille, mutta mihinkään toimenpiteisiin ei ennen kantelua Akademissa ryhdytty.
Nikulan mukaan kiintiöistä on keskusteltu laajemmin viimeksi 1970-luvun alkupuolella, jolloin uhka suomenkielisten opiskelijoiden ryntäyksestä Åbo Akademihin koettiin vakavaksi. Tuolloin esimerkiksi kemiallis-tekninen tiedekunta oli niin henkilökunnan kuin opiskelijoidenkin osalta vahvasti suomenkielistynyt. Samoin teologisessa tiedekunnassa on suomenkielistymistä pidetty todellisena uhkana.
Suomenkieliset eivät enää uhka
Nikulan mukaan Turussa Åbo Akademin opiskelijoista noin neljäsosa on suomenkielisiä; Akademin Vaasan yksikössä suomenkielisiä ei ole juuri lainkaan. Hänen mielestään suomenkieliset opiskelijat eivät ole mikään ongelma ruotsinkieliselle yliopistolle, eikä poistettuja kiintiöitä aiota korvata millään muilla toimenpiteillä.
1970-luvulla Åbo Akademi oli vielä yksityinen, paljolti Åbo Akademin säätiön johtama yliopisto. Ohjenuorana opiskelijavalinnoissa oli säätiön päätös, jonka mukaan vähintään kaksi kolmasosaa opiskelijoista tuli olla ruotsinkielisiä.
Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Riitta-Leena Paunio totesi tiistaina Åbo Akademin kiintiöiden olleen perusteettomia ja virheellisiä. Perusteita käytännölle ei Paunion mukaan löydy sen paremmin yliopistolaeista kuin muistakaan säädöksistä. Paunion kannanotto liittyy hänen tekemäänsä selvitykseen, joka tehtiin vuoden 1997 opiskelijavalintojen kielikiintiöistä jätetyn kantelun pohjalta.
Åbo Akademista vuonna 1980 annettu laki edellyttää, että yliopiston tulee tyydyttää ruotsinkielisen väestön koulutus- ja tutkimustarpeita ja ottaa huomioon maan kaksikielisyys. Tehtäviä tai niiden toteuttamista laissa ei kuitenkaan määritellä tarkemmin.
Oikiksen keskustelupalstalla oli juttua tästä asiasta. Eli siis, olen muuttanut Venäjältä Suomeen -94 ja aijon pyrkiä oikikseen. Vapautuksen ruotsista sain jo yläasteella.
Lukiossamme vieraileva kyseisen tiedekunnan opiskelija kuitenkin kertoi juuri tuosta virkamiesruotsista josta en ollut ikinä kuullutkaan. Päätin ottaa yhteyttä tiedekuntaan ja kysäistä, että saanhan vapautuksen, kun olen yläasteeltakin lukioon asti saanut. (Kaduttaa, etten valinnut ruotsia, tyhmien opettajien painostuksesta otin suomi2 josta ei ollut yhtään hyötyä). Tiedekunnasta vastattiin, että vapautusta ei myönnetä KENELLEKKÄÄN, se on heidän linjansa. Ruotsittomuus ei kuitenkaan vaikuta sisäänpääsyyn, mutta viiden vuoden aikana se ruotsi on tosiaan saatava sille tasolle, että tenteistä selviää.
Tämmöstä... Onneksi opiskelin lukiossa paljon kieliä, joten ei tuon ruotsin opiskelu pitäisi olla kovinkaan vaikeaa. Muistuttaa hyvin paljon saksaa.
Eli siis viestini pointti: Et ole aivan täysin oikeassa :) Olisi kuitenkin kiva jos ihan mielenkiinnon vuoksi kertoisit mistä olet tietosi saanut, ja mitkä tiedekunnat jakelevat vapautuksia ruotsista?
p.s Sori kielifiboista ja tekstin rakenteista, kiire!