Miten on? Joissakin matkavenetyypeissä on levankikisko mökin katolla ja normaalisti taaempana sijaitsevaa kiskoa lyhyempänä. Lyhyellä geometrialla tämä lyhyempi levankikisko vastaisi taaempana olevaa pidempää kiskoa? Kysymyshän on kulmasta, joka syntyy puomiin nähden. Miten tämä asia on pitkän geometrian purjehtijoiden mielestä? Älkää nyt puuttuko siihen, missä kiskon pitäisi oikeaoppisesti olla. Kiitos etukäteen.
Levanki katolla
Epägeometriikko
678258
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 67
Vanhimmat
leikkimökistä vai mummonmökistä? Selventäisi asiaa.
Geometrian tietosi ovat ajan tasalla. Muita muuttujia :
- skuuttipiste keskellä puomia = puomin täytyy olla tavallista jäykempi ettei se skuutatessa taivu
- Skuuttipiste keskellä puomia = skuutin taljan täytyy olla tehokkaampi verrattuna puomin takapäässä olevaan taljaan
tarvitsee vahvemman taljan, kuten kerroit. Tuollaisesta 3 kertaisesta taljasta levangilla on se etu, että puomille voi laittaa vastaavasti 3 erillistä blokia esim. metrin välein, jolloin puomin keskelle ei tule ongelmallista pistekuormaa. Kauimmainen bloki on ainakin meillä hyvin lähellä puomin takapäätä. Oletan, että meillä puomi olisi ainakin lähes samanvahvuinen vaikka levanki olisi ruorin edessä.
Tuleeko skuutti taljasta vinssille vai riittääkö käsivoimat ?
Vene on 33 jalkainen ja yli 5 tonnia painava. Iso purje muistaakseni vähän yli 30 m2.
Kuullostaa ihan järkevältä.
Noissa ainakin kisko on mökin katolla.
uusissa matkapursissa.
http://www.beneteau.com/
Vai tulee teillä skuutit vinssille! Olette te aika poikia!!
:)
Vieläkö joissakin vanhoissa veneissa skuutit (ison) tulevat pedestaalin eteen?;)
Jeps, skuutti piukalle vinssiin ja sitten levankivaunulla ajelemaan:)
Seurassamme on tapana järjestää teemapäiviä, jolloin maakravutkin pääsevät pienelle kierrokselle. Voisivat nämä palstan tietoviisaatkin tulla joskus mukaan, näkisivät sen skuutin paikankin...
hieman eri tavalla kuin sinä?
Sopiihan teidän tehdä asianne, miten lystäätte. Vaikka aitoon sissityyliin näreellä pyyhkäisten! Mutta jos purjeveneeseen pääsette, kippari tuskin antaa kietaista ison skuuttia vinsin kelalle. En minä eikä muutkaan tuntemani!
Olisi mielenkiintoista nähdä sen vinssin sijoitus, jolla skuutin vinssaus onnistuisi:)
Siis mikäli pysytään alle 50ft yksirunkoveneissä...
Kuten sanoit...
Samalla tavalla voidaan helposti laskea, että lähempänä niveltä oleva puomin skuuttipiste rasittaa levankia huomattavasti enemmän.
Joissakin ruotsalaisveneissä olen kuullut vahinkojiipin vahingoittaneen ruffin kattoa. Toisaalta, vahingoissa tuppaa rikkoutumaan joku paikka. Onko se sitten levanki, ruffin katto vai esim. puomikiinnike, lienee yhdentekevää (paitsi että ruffin korjaaminen on kalleinta).
JOtakuinkin noin se menee. Tosin sellainen ongelma esiintyy, että kun veneessä on levanki ja skuutin jalustus katolla - mahdollisesti vielä tuulilasin takana - on skuuttia hieman hitaampi ja hankalampi käsitellä. Tämä taas tasapohjaisessa alkujäykässä veneessä vaikeuttaa purjehdusta puuskaisessa tuulessa.
kannattaa vetää siihen ruffin katolla olevien vinssien luo, köysilukot/vinssinvapauttajat siihen ja mahdolliseen sprayhoodiin metallirenkaat, joista köysi tulee sprayhoodin läpi.
??????????
on levangeissa yleensä kiinteästi siinä levangin päissä. Kun levanki on kajuutan katolla, hiukan hankalaa, jos sprayhood on käytössä.
http://www.beneteau.com/
valitse vaikka Oceanis 40
Tarkoitin skuuttia. Mikäli skuuttiköysi vedetään torpan katolta ruorimiehelle, menee se avotilan läpi ja on muiden avotilassa matkustavien tiellä. Yritin kerran ratkaista tätä ongelmaa vetämällä skuutin katolta yhden heittoplokin kautta spinnun vinssille, mutta ongelmana oli se, että homma toimi kunnollisesti vain toisella halssilla... Lisäksi monessa perheveneessä, jossa tämmöisiä kattovirityksiä on, ei ole kuin yksi vinssipari kajuutan katolla nostimille ja toinen pari keulapurjeen skuuteille....
on, että miksi ihmeessä näihin purjeveneiden irvikuviin, joissa isopurjeen skuuttipiste on sijoitettu ruffin katolle, oikeasti tarvitaan kiskoa ja vaunua levangille??? Eikö parempi (tai siis halvempi) ratkaisu olisi tyytyä kiinteään pisteeseen jos kerran sitlooda tyhjennetään kaikesta purjehdukselliseti oleellisesta. Lienee kuitenkin niin, että sitä levankia ja vaunua ei juuri koskaan näissä veneissä käytetä isopurjeen 'ajamiseen' siilloin kun sillä olisi jotain merkitystä. Jos keli on sellainen, että levangilla pelaaminen tulisi kysymykseen, niin nämä purret etenevät lähes poikkeuksetta kuitenkin konevoimin. Ainoa järkeenkäypä selitys taitaakin olla 'esteettinen', mutta jos taas estetiikka(kaan) on millään muotoa tärkeä seikka niin tuskin hankit venettä, jossa isopurjeen skuuttipiste on 'väärässä' paikassa.
Pyydän anteeksi, että keskustelun aloittajan nimenomaisesta huolimatta en sitten kuitenkaan pystynyt olemaan ottamatta esille näitä oikeaoppisuuskysymyksiä.
irvikuvia, kuten mainitsit, joissa levanki on ruffin katolla, on mm. jotkut yli 60 jalan Swanit.
Mutta sinähän tiedät, miten hyvä vene rakennetaan. Kirjoita suoraan sinne Nautorille.
vastaanpanemattomasti sanottu !
ööh, miten tämän nyt sanoisi...
Minullahan ei ole runsaammin kokemusta yli 60 jalkaisista swaneista, mutta tekeekö se ruffin katolla olevasta alle metrin mittaisesta levankikiskosta sen käyttökelpoisemman kapineen? Ehkä tämän kokoluokan Swaneissa on myös Harkenin jääpalakoneet, kuulalaakeroidut pastakoneet ja muut peruspurjehdusvarusteet vakiona...
Mutta sen sijaan, että kerrotte kuinka Nautorilla asiat hoidetaan (heidän asiakaskuntaansa ymmärtääkseni mahtuu myös runsaasti niitä, joilla rahaa on enemmän kuin hyvää makua tai ymmärrystä purjehduksesta) voisitteko (piti2 ja edellinen herjaaja) ystävällisesti kertoa kuinka hyödyllinen ja tarpeellinen on sprayhoodin etupuolela oleva kiskonpätkä vaunulla siihen liitetyillä narunpätkillä joita voi toki ajankulukseen nykiä ja löysätä vaikka siitä ei veneen kulku sitten juuri muuttuisikaan? Ilman sarvia ja hampaita.
sprayhoodin edessä voi säätää puomia yhtä paljon ja yhtä hyvin kuin 2 metrin kiskonpätkällä siinä ruorin edessä häiritsemäsä muutenkin turhan ahdasta avotilaa.
Täytyy myöntää ettei ole kokemusta moisesta levangista, omassa veneessä levanki on sitloodan takana, takapalkin päällä, pituutta n. 5m. Jotenkin vain tekstisi
"Lienee kuitenkin niin, että sitä levankia ja vaunua ei juuri koskaan näissä veneissä käytetä isopurjeen 'ajamiseen' siilloin kun sillä olisi jotain merkitystä. Jos keli on sellainen, että levangilla pelaaminen tulisi kysymykseen, niin nämä purret etenevät lähes poikkeuksetta kuitenkin konevoimin"
oli sen verran provosoiva että mielelläni kannatin nimimerkin "irvikuvia" kommenttia. Mutta ehkäpä sinulla on omakohtaisia kokemuksia k.o. levangista ja veneistä joissa niitä on poissulkien Swanit.
katselepa vaikka Sweden Yachtin pienempiä veneitä, jos se iso koko ja Swan ei kelpaa malliksi.
Miten olisi Sweden Yacht 37, 40 tai 42 jalkaiset. Tosin niissä kaikissa on se mitääntekemätön kiskonpätkä ruffin katolla. Ja ne narunpätkätkin vielä.
Samanlaista purjehduksesta mitään ymmärtämätöntä väkeä Sweden Yachtilla kuin Nautorillakin?
Tarvii varmaan heti huomenissa soittaa Nautorille kertoakseen, että suuressa osassa heidän tuotannostaan on selkeä suunnitteluvirhe... avotila pilattu kaikenmoisilla pislaakeilla, vaikka siihen voisi yhtälailla asentaa toilettimodulin instrumentteja varten.
Tropiikin auringossa on tapana suojata avotila bimini-katoksella. Sitä on aika hankala järjestää, jos levanki skuutteineen on tiellä.
itsekin. Joissain yli 60 jalan veneissä levanki on jo ruffin katolla.
ruffilevankia veneeseeni huoli ja sellaisen käytännöllisyys on edelleen mielestäni vähintäinkin kyseenalainen. Onko itselläsi hyviä kokemuksia moisesta? Jos on niin kerro ihmeessä vai tyydytkö mieluummin vain listaamaan venetyyppejä joissa kiinteä skuuttipiste ruffin katolla todennäköisimmin käytännössä ajaisi aivan saman asian kuin sinne sijoitettu kisko ja vaunu?
Levanki sprayhoodin edessä antaa
- biminin käyttö on helppoa (myös purjehduksen aikana)
- avotila on läpikäveltävissä (uimaan, laiturille jne)
- pöydän sijoittaminen avotilaan on helpompaa
- antaa lisätilaa avotilalle
Siis parantaa juuri noita lomailuveneeltä vaadittuja ominaisuuksia. Mutta taitaa täällä kotivesilläkin pääosa purjehduksista olla juuri noita lomapurjehduksia.
juuri kirjasin syitä, miksi varsinkin suuret venevalmistajat laittavat levangin mielellään sprayhoodin eteen.
Täällä levangin sijainnilla ei kai niin suurta väliä ole, mutta purjehdin paljon Välimerellä. Siellä on mukavaa, että kulku uimatasolle on esteetön. Samoin laiturille pitää päästä helposti, siis laiturisilta uimatasolta rantalaiturille ja esteetön kulku veneessä.
Edellisessä veneessäni oli levanki kajuutan oven edessä, nykyisessä ruffin katolla mikä on varsinkin lapsimiehistöä ajatellen paljon mukavampi eikä mielestäni käytössä sen hankalampi.
Koska monissa tapauksissa puomi ei ylety edes istumalaatikon etureunaan.Näyttäisi aika hassulta jos levanki olisi asennettu vaikka laatikon puoliväliin,tämän ovat itsekin huomanneet.Ketsi on kaksimastoinen bermudarikattu purjevene jossa mesaani on peräsimen etupuolella siis se lyhyempi masto.Osceanis ja bavaria miehille on ihan sama mihin jonkun pylpyrän tai levangin sioittaa.
kautta aikojen. 30-luvun Saksassa, Stalinin ajan ja vähän sen jälkeenkin NL:ssa, keskustelu.suomi.24-palstalla jne.
Käyppä katsomassa.
Mitä tuo ketsi tähän kuuluu. Kiitos kuitenkin tosi hienosta lauseesta, ilo varmaan ilo kirjoittaa!
Uusi Swan 66 on 1 mastoinen. Venettä tehdään tavallisena 1 avotilan tai sitten 2 avotilalla versiona, jolloin matkustajille tai omistajille on oma rauhallinen avotila.
Siinä tavallisessa Swan 66:n 1 avotilan versiossa ison skuutti/levanki on avotilan etupuolella. Mutta puomi yltää lähes ruorille, joten levanki tulee noin puomin puoliväliin, kuten "Osceanis ja bavaria miehille", tekstiäsi lainaten.
Jopa on saatu väittely aikaan - aihe on sikäli hyvä että kaikki osapuoliskot voivat olla yhtäaikaa oikeassa ;-)
Itsellä on levanki sitlootan etureunassa, skuutti ehkäpä vähän häiritsee kulkua sisään, riippuen siitä missä kohtaa levankia vaunu lepää. Mielestäni paikka on hyvä, skuutti menee puomin päähän, ei tarvita vinssejä ja tärkeintä - ohjaaminen sekä ison säätö onnistuu yksinpurjehduksessa hyvin, myöskin levankivaunun säätö.
Swanien esittely "korkeimpana mahdollisena wiisautena" on vähän tyhmä juttu. Etenkin yli 60 jalkaisten Swanien. Niitä ei ole tarkoitettu eli heloitettu yksipurjehdukseen, eikä useimmiten edes "perhepurjehdukseen" jossa ajoittain on vähemmän kansimiehistöä kuin yksinpurjehduksessa.
Ruffinkattolevangin suhteen suurimmat epäilyt minulla kohdistuvat ison skuutin käsittelyyn, onko sen knaapi ruorimiehen ulottuvilla? Jos levanki on olemassa, niin senkin säätö pitäisi onnistua venettä ohjatessa. Aiemmin ei tullut mieleen, että nykyveneissä tarvitaan jopa vinssi ison skuuttaukseen, johtuen keskellä puomia olevasta skuuttipisteestä. Kuulostaa hankalalta ja hitaalta, mutta kait se pelaa ja mokomaan on alistuminen jos haluaa skuutin pois jaloista!
Katsoin nopeasti läpi Swanin nykyisen 60 malliston ja kaikissa näytti levanki olevan hyvin lähellä puomin päätä. Tuon kokoista Swania purjehtinee useinmiten ammattimiehistö, jolloin levangin paikalla ei ehkä ole niin suurta merkitystä kuin pienellä perhemiehistöllä purjehdittaessa.
Kuten täällä on esitetty se lyhyt levanginpätkä tarpeeksi edessä voisi periaatteessa toimia aivan hyvin (riittävä säätöalue). Lyhyeen levankiin tulee kuitenkin paljon suuremmat voimat, jolloin sekä skuutin taljan, että levangin säätököysien taljan tulisi olla selvästi suuremmat. Usein asia on kuitenkin juuri päinvastoin eli siinä sporttisemmassa veneessä, jossa levanki on istuinkaukalossa on LISÄKSI suuremmat välitykset ja/tai erilillinen hienosäätö.
Perhemiehistöllä purjehditteassa purjeiden säätö ja ohjaaminen jää usein yhden henkilön harteille. Miten voi yhtäaikaa ohjata ja käyttää kaukana edessä olevaa levankia ja skuuttia?
On myös sporttisia veneitä, joissa levanki on ruffin katolla. Esimerkkinä Rondo 33, jolla on kisojakin voitettu ko. levangilla. Erona useimpiin muihin siinä on kuitenkin varsin lyhyt avotila ja ehkä myös keskimäämäistä lyhyempi puomi, jolloin levanki on kuitenkin selkeästi puoliväliä pidemmällä puomissa. Lisäksi levangin ja skuutin taljat olivat kunnolliset.
Omassa veneessäni, kuten jo aikaisemmin manitsin, levanki on sitloodan takapuolella ja ison skuutti tulee molemmille laidoille vinsseille sillä jos tulee reippaammin en jaksa skuutata yli 60 m2 isoa pelkällä taljalla vaan vinssi on otettava avuksi. Tietysti voisi mennä punttisalille. :-)))
Vinssillä skuuttaaminen on aika yleistä vähän isommissa (35 ) kisaveneissäkin, joissa levanki on takana (heti ratin edessä useinmiten). Tällöin skuutti tuodaan maston kautta kahdelle vain tähän tarkoitukseen pyhitetylle vinssille. Tämä "saksalainen" skuuttaussysteemi toimii oikein hyvin ja käytössä mm. X-35:ssä ja Bavaria 38 Matchissä.
Erona tietysti ruffinkattolevankisysteemeihin se, että skuutti on helposti käsiteltävissä molemmilta laidoilta ja myös ohjaaja ylettyy niihin.
Swan nyt vaan on tällä palstalla sellainen yleensä arvostelun yläpuolella oleva vene, mutta on täällä esitetty muitakin "pyhiä" skandeja kuten Sweden Yacht, joissa levanki on Beneteaun ja Bavarian tapaan ruffin katolla.
Tuo vinssin tarvehan riippuu ihan siitä kuinka iso vene / isopurje on ja millainen talja on levangin ja puomin välillä. Jos laittaa sellaisen taljan, että 1 m skuutin vedolla puomi kiristyy xx astetta, niin on ihan sama onko levanki ruffin katolla vai ei, sama voima kiristämiseen tarvitaan.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=111&conference=667&posting=22000000022234465
ja jos tuo on liian iso, muita luksusskandajahan on Sweden Yacht, katso vaikka sen 42 tai alle olevat mallit.
Sepä se... pieni on kaunista! Omana mielipiteenä tuollainen suurehkon yksiön kokoinen pinta-ala (n. 40 neliötä) kryssiställingin yksittäisessä rätissä on perhepurjehtijalle eli yksinpurjehtijalle sopiva yläraja. Fokka itseskuuttava tai genua rullattava. Kun tuosta mennään yli, niin käsittelyyn tarvittavat voimat kasvavat, tarvitaan ison käsittelyyn taljan lisäksi vinssi, tarvitaan mahd. sähkövinssejä genuan skuuttaukseen jne...
Hienoahan se on katsella isoja ja komeita pursia, mutta omaa purjehdusnautintoa lisää veneen helppo käsiteltävyys. Veneen uppouma ja purjepinta-ala ovat suoraan verrannollisia, uppouma ja veneen hinta sekä ylläpitokulut ovat suoraan verrannollisia, veneen koko ja purjehdusnautinnon määrä saati purjehtivan perheen onnellisuus eivät välttämättä korreloi ensinkään. On se elämä ihmeellistä :-O
Tuosta mallista näyttää olevan vain piirrustuksia (ilmeisesti ko. mallia ei vielä ole vesillä), joissa näyttäisi olevan skuutti aika edessä, mutta levankia ei lainkaan tai sitten se on vain jätetty piirtämättä.
Se, että jossain isossa Swanissa tai pienemmässä Sweden Yachtissa on levanki edessä ei tee siitä hyvää ratkaisua "tavallisiin veneisiin", ainakaan kaikille. Swanissa tuo säätö saattaa olla kaukosäätöisillä sähkövinsseillä, jolloin levangin sijainnin haitat poistuvat.
Kyse on selkeästä kompromissistä. Tyypillinen Bavaria/Sun odyssey/Oceanis/Hunter (ja ehkä Sweden Yachts) ostaja on kiinnostuneempi avarasta avotilasta kuin levangin paikasta. Todennäköisesti suuri osa ostajista ei juurikaan, jos koskaan, käytä levangin säätöjä ja skuuttiakin paljon harvemmin kuin tyypillinen First/Sun Fast/FG/X/Dehler -ostaja. Toisille tärkeää on mukava istuskelu avotilassa toisille veneen aktiivinen purjehtiminen.
Mielenkiintoinen väite mekaniikan kannalta tuo:
" Jos laittaa sellaisen taljan, että 1 m skuutin vedolla puomi kiristyy xx astetta, niin on ihan sama onko levanki ruffin katolla vai ei, sama voima kiristämiseen tarvitaan."
Onko todellakin taljan välitys suoraan verrannollinen puomin momenttiin..?
On.
Vanhassa veneessäni levanki oli kajuutan sisäänkäynnin edessä, tiellä ja hiukan hankala käyttää, jos avotilassa oli paljon väkeä.
Nykyisessä veneessä levanki on siellä ruffin katolla ja käytän sitä aktiivisesti purjehtiessa. Toimii mukavasti, ihan Ok.
Myönnetään, yksin purjehtiessa levangin säätö edellyttää autopilotin napin painamista mutta eipä tuo minua ole juuri haitannut. Aika paljon autopilotti on muutenkin päällä.
Autopilotin käyttö ei oikein vastaa minun käsitystä aktiivisesta purjehtimisesta. Aktiivisessa purjehduksessa säädetään levankia ja/tai skuuttia joka puuskassa ja tietysti myös ohjataan jatkuvasti tuulen ja aaltojen mukaisesti.
Ilmeisesti vanhan veneesi levankia ei oltu heloitettu/sijoitettu hyvin, jos käyttö oli hankalaa.
Kaikkia veneitä ei ole varustettu yksinpurjehdusta varten. Kuitenkin sellaisillakin seilataan yksin ja mielestäni on parempi vaihtoehto käyttää soveltaen autopilottia ja purjehtia kuin panna kone käyntiin.
http://www.nautorgroup.com/main.asp
Selailin Nautorin ensi vuoden kuvakalenteria. Minäkään en huomannut yhtään mökin katolle laitettua levankia. Sama se toisaalta, mitä laittavat, mutta hullunkurista täällä on vedota sellaiseen jota ei ole nähnyt edes kuvissa.
ja avaa kansilehti. Siinä se on kokosivun kuvassa yksimastoinen Swan 66, avotila perässä ja levanki avotilan edessä.
näyttää olevan aika paljon.
On se ihmeellistä, että jotkut kehtaa vielä mainostaa noita (kuten mainitsit) "veneen irvikuvia", joissa levanki on ruffin katolla. Uudessa Yachting Worldissa näitä on ainakin:
Swan 66
Sweden Yacht 42
Hanse 470e
Elan Impression 514
Southerly 42RST ja 46RST
Island Packet 440
Dufour 525 Grand'Large
Jaenneau Sun Odyssey 49
Delphia 40
Wauquiez Pilot Saloon 41
Ocean Star 48
Amber 40
Vene-lehden molemmat testiveneetkin oli noita "irvikuvia"
Bavaria 40 Vision
InTime 40
Kyllä meidän, jotka ymmärrämme asiat paremmin, pitää nyt ryhdistäytyä. Pannaan nuo veneet ja suunnittelijat mustalle listalle.
täsmää
Kaavaston pikasilmäilyn perusteella väittäisin vastaan. Vai miten puomissa momentti muuttuu riippuen siitä, onko skuutissa suora-, potenssi- tai kenties differentiaalitalja? Tosin pelkkä 1 metrin skuutin vetäminen on vähän puutteellinen määritelmä asian perusteellisemmalle tarkastelulle...
Jos puomin asentoa muutetaan n astetta jolloin puomin pää liikkuu a cm, vetämällä skuuttia b cm sisään niin voima f on vakio riippumatta siitä missä kohtaa puomia skuutti(talja) on kiinnitetty, mikäli n, a ja b ovat vakioita, tai b on vakio jos a, n ja f ovat vakioita. Joo, ja puomia kääntävä momentti (jos x-kertaisen taljan kautta tuleva voima x*f, etäisyys mastosta c ja y-kertaisen taljan voima y*f, etäisyys mastosta d, niin x*f*c = y*f*d) Tämä siis pelkästään olettaen että skuuttia vedetään sama matka (b cm tai 1 metri tai...) sisään ja sillä saadaan sama vaikutus puomiin, samalla voimalla, riippumatta skuuttipisteestä Tästähän oli kyse?
Näin siis teoriassa, mutta käytännössä keskelle puomia jalustettu talja tulee olla välitykseltään suurempi => taljassa enemmän plokeja, jokaisessa plokissa kitkavastusta, mahdollisesti toisiinsa hankaavien köysien kitkaa myös => tarvitaan vähän enemmän (lisääntyneen kitkavastuksen verran) voimaa kuin yksinkertaisemmalla taljalla saman työn suorittamiseen.
Toisaalta en ymmärrä mitä nuo esittelemäsi taljatyypit ovat?
Purjevene on hyvä käytännön esimerkki monessa kohtaa peruskoulun fysiikan opintoja :-)
Jospa aloittaisit statiikan ja statistiikan eron selvittämisellä, sen jälkeen voit tutustua perustaljojen rakenteellisiin eroihin. Silloin myös kenties oivallat, että vedetyn köyden mitta ei ole merkitsevä suure taljalaskuissa:)
Mekaniikkaan tarkemmin perehtyessäsi huomannet myös, että puomin -kuormitetun puomin- liikuttamiseen tarvittava voima ei suinkaan ole vakio, vaan suoraan verrannollinen vetopisteen etäisyyteen nivelpisteestä. Tämä lienee käsitelty peruskoulun fysiikassakin..kai?
Mitenniin ei muka ole vedetyn köyden mitta merkittävä taljalaskuissa?
Vedetyn köyden mitta (a)
Taljan vetämä matka (b)
Taljakerroin (n)
Köydestä vetävä voima f1
Taljan voima f2
n = a/b
n = f2/f1
=> a/b = f2/f1 eli a*f1 = b*f2
Vedetyn köyden mitta on merkitsevä suure taljalaskuissa!
Kysymyksen syvin olemus ei lie auennut sinulle, sorry. Ei tietenkään vivun (puomin) liikuttamiseen tarvittava voima ole vakio, se riippuu vipuvarressa.
Rautalangan vääntöä, jotta kaalissasi liikahtaisi:
Kaksi tapausta, joista toisessa skuuttitalja kiinni puomin päässä ja toisessa keskellä puomia.
Jotta momentti eli puomia siirtävä voima saadaan samaksi, niin keskelle täytyy kohdistua kaksi kertaa suurempi voima kuin puomin päähän, eikös niin?
Kaksi kertaa suurempi voima saadaan kun esim. 3-kertaisen taljan sijaan käytetään 6-kertaista taljaa, eikö niin?
Jotta puomin pää liikkuu saman matkan (n metriä), niin keskeltä puomia sitä pitää siirtää puolet lyhyempi matka (n/2 metriä) kuin päästä liikuteltaessa, eikös niin?
Kun 6-kertaisesta taljasta vedetään köyttä, niin että talja lyhenee n/2 metriä kuin kolmekertaisesta taljasta jotta tämä lyhenee n metriä, köyttä pitää vetää justiinsa yhtä pitkä matka (tämä on jo aika vaikea logistiikan ongelma ;-)
Puomin päähän kiinnitettyyn taljaan kohdistuu puolet pienempi veto kuin puomin keskelle kiinnitettyyn taljaan, eikös niin.
Jos kolmekertaisesta taljasta vedetään samalla voimalla kuin kuusinkertaisesta taljasta niin kuusinkertaisella taljalla vedetään puomia kaksi kertaa suuremmalla voimalla, eikös niin?
Hohhoijaa... Eipä ole helppoa kertoa, että jos taljasta vedetyn köyden määrä ja vetovoima isopurjetta skuutattaessa on vakio, niin on aivan sama mihin kohtaan talja kiinnittyy puomissa, taljan kerroin pitää vain valita sen mukaisesti oikein, eli muuttuvia suureita ovat taljakerroin ja vipuvarren pituus.
Nojoo... aloitan logiikan ja logistiikan erojen selvittelyn jottet näin Joulun alla repisi pelihousujasi toistamiseen ;-)
Älä väittele enempää tästä asiasta, siinä helposti nolaa itsensä.
Voit lohduttautua sillä, että perinnepurjelaivoissa monikertaisten puublokien kitka on niin suuri, että näissä se muuttaa tilannetta eduksesi.
Ei ole kyllä mikään nautorilainen mainitsemallasi sivulla!
mustakantisen vihkon tiimarista.ilmoittakaa mulle jos muita veneitä pitää lisätä listaan.
Yksikään listan veneistä ei ole sellainen, joka vastaisi omia tarpeitani. Ovat ensinnäkin liian isoja ja aivan liian kalliita eivätkä kovin käytännöllisiä pienen perhemiehistön hallittaviksi. Niissä saa olla levanki ihan missä vaan, omassa crusingveneessäni kaikkien skuuttien tulee olla ruorimiehen käden ulottuvilla. Mikä perhevene sellainen on, jossa vendatessa tai reivatessa tarvitaan miehistöä? "Te jotka ymmärrätte", ette mahdollisesti edusta kuin omaa näkemystänne. Hyvää ja rauhallista Joulua teillekin!
Venda onnistuu ihan siitä ruorin takaa, jos keulapurjeen skuutit tulevat ruorimiehen ulottuville. Matkaveneessä on aikaa käydä säätämässä levankia käännöksen jälkeen. Useimmiten se levanki voi olla keskiasennossa, eikä silloin ole mitään asiaa isoa säätelemään.
Olin ennakkoluuloinen itsekin tuon katolla olevan levangin suhteen, mutta käytännössä haittaa ei ole ollut. En myöskään usko, että osallistuisin koskaan mihinkään yksinpurjehduskilpailuun.
Pystyykö yksinpurjehtija reagoimaan riittävän nopeasti broachiin?
Onkos se skuutti ja sen lukko helposti saatavilla?
Joskus on pakko pystyä väistämään styyrallla ajavaa perän kautta, jolloin ison skuutti on pakko saada äkkiä auki.
on vaan reagoitava ajoissa vaikka olisikin yksin. On reivattava ja osattava väistää ajoissa, omien ja veneen kykyjen mukaisesti. Se on osa koko paketin merikelpoisuutta!
Auton peräkontissa on paras paikka