Mikä on huonoin

Windowsista linuxiin siirtymisessä ubuntu on aivan loistava.

Berethiel kirjoitti:

Windowsista linuxiin siirtymisessä ubuntu on aivan loistava.

Toki, enkä ainakaan minä väitä ubuntua huonoksi. Ihan hyvä se työpöytäkäytössä on.

Mutta rehellisyyden vuoksi on pakko sanoa, että Ubuntun menestys perustuu hyvin suurelta osin hirveään rummutukseen jokapaikassa. Kun jokapaikass mainostetaan, niin siten monet päätyy asentamaan sen kokeilemattakaan muita jakeluita.

Ubuntulla ei kuitenkaan oikeasti ole mitenkään hirveää etua muihin jakeluihin verrattuna. Helpompiakin jakeluita on kuin Ubuntu. Lisäksi uusin tulossa oleva Debian-versio on käytännössä lähes yhtä helppo kuin Ubuntu. Ubuntun etulyöntiasema onkin sen myötä huvennut lähes olemattomaksi. Lisäksi esimerkiksi ubuntun päivitysongelmat ei ole oikeen sitä mitä alottelijoille suunnatulta distrolta odottaisi.

Toki Ubuntun etuna on edelleen se, että sen käyttäjät suoltaa hirveällä vauhdilla erilaisia ohjeita alottelijoille, tietoa siis löytyy helposti. Siinä mielessä se on edelleen hyvä valinta alottelijoille.

mutta kirjoitti:

Toki, enkä ainakaan minä väitä ubuntua huonoksi. Ihan hyvä se työpöytäkäytössä on.

Mutta rehellisyyden vuoksi on pakko sanoa, että Ubuntun menestys perustuu hyvin suurelta osin hirveään rummutukseen jokapaikassa. Kun jokapaikass mainostetaan, niin siten monet päätyy asentamaan sen kokeilemattakaan muita jakeluita.

Ubuntulla ei kuitenkaan oikeasti ole mitenkään hirveää etua muihin jakeluihin verrattuna. Helpompiakin jakeluita on kuin Ubuntu. Lisäksi uusin tulossa oleva Debian-versio on käytännössä lähes yhtä helppo kuin Ubuntu. Ubuntun etulyöntiasema onkin sen myötä huvennut lähes olemattomaksi. Lisäksi esimerkiksi ubuntun päivitysongelmat ei ole oikeen sitä mitä alottelijoille suunnatulta distrolta odottaisi.

Toki Ubuntun etuna on edelleen se, että sen käyttäjät suoltaa hirveällä vauhdilla erilaisia ohjeita alottelijoille, tietoa siis löytyy helposti. Siinä mielessä se on edelleen hyvä valinta alottelijoille.

Joka ei edes tunnista rt2x00 WLAN piirisarjallisia kortteja...

netinstall - vitut tunnista
1 cd:n asennus - vitut tunnista
1 dvd:n asennus - tutkinnan alla

Linuzzitutkija kirjoitti:

Joka ei edes tunnista rt2x00 WLAN piirisarjallisia kortteja...

netinstall - vitut tunnista
1 cd:n asennus - vitut tunnista
1 dvd:n asennus - tutkinnan alla

Ne keille rt2x00 ei sano oikeastaan yhtään mitään, niin kyseessä on mm. Buffalon verkkokortit (Melco)...

mutta kirjoitti:

Toki, enkä ainakaan minä väitä ubuntua huonoksi. Ihan hyvä se työpöytäkäytössä on.

Mutta rehellisyyden vuoksi on pakko sanoa, että Ubuntun menestys perustuu hyvin suurelta osin hirveään rummutukseen jokapaikassa. Kun jokapaikass mainostetaan, niin siten monet päätyy asentamaan sen kokeilemattakaan muita jakeluita.

Ubuntulla ei kuitenkaan oikeasti ole mitenkään hirveää etua muihin jakeluihin verrattuna. Helpompiakin jakeluita on kuin Ubuntu. Lisäksi uusin tulossa oleva Debian-versio on käytännössä lähes yhtä helppo kuin Ubuntu. Ubuntun etulyöntiasema onkin sen myötä huvennut lähes olemattomaksi. Lisäksi esimerkiksi ubuntun päivitysongelmat ei ole oikeen sitä mitä alottelijoille suunnatulta distrolta odottaisi.

Toki Ubuntun etuna on edelleen se, että sen käyttäjät suoltaa hirveällä vauhdilla erilaisia ohjeita alottelijoille, tietoa siis löytyy helposti. Siinä mielessä se on edelleen hyvä valinta alottelijoille.

..tilitystä. Minusta kunnollinen yhteisön tuki nimenomaan on elintärkeää - varsinkin aloittelevalle käyttäjälle.

Mikä on se helpompi jakelu, jossa on riittävän kattava tuki käyttäjälle.

Debian itsessään on ok, mutta hankalampi aloittelevalle hitaan kernelpäivityksensä - siis muun muassa sen - ansiosta eikä tosiaankaan 'lähes yhtä helppo'.

Mihin päivitysongelmiin viittaat ja mihin jakeluun vertaat?

Paskaa voi jauhaa niin paljon kuin leuat kestää, niin kuin tässäkin. Yhtään ainoaa faktaa ei esitetty, ainoastaan 'musta nyt niin vaan kovin tältä tuntuu' -linjalta.


-T

Tohvelix kirjoitti:

..tilitystä. Minusta kunnollinen yhteisön tuki nimenomaan on elintärkeää - varsinkin aloittelevalle käyttäjälle.

Mikä on se helpompi jakelu, jossa on riittävän kattava tuki käyttäjälle.

Debian itsessään on ok, mutta hankalampi aloittelevalle hitaan kernelpäivityksensä - siis muun muassa sen - ansiosta eikä tosiaankaan 'lähes yhtä helppo'.

Mihin päivitysongelmiin viittaat ja mihin jakeluun vertaat?

Paskaa voi jauhaa niin paljon kuin leuat kestää, niin kuin tässäkin. Yhtään ainoaa faktaa ei esitetty, ainoastaan 'musta nyt niin vaan kovin tältä tuntuu' -linjalta.


-T

"Paskaa voi jauhaa niin paljon kuin leuat kestää, niin kuin tässäkin. Yhtään ainoaa faktaa ei esitetty, ainoastaan 'musta nyt niin vaan kovin tältä tuntuu' -linjalta. "

joo.. tosiaan paskaa voi jauhaa vaikka kuinka!
faktaa en edes aio esittää koska kaikki distrot(edelleen) saa "samanlaisiksi". mulla ei aika riitä viritellä työpöytää ym. tietyn näköisiksi ja "sudo":sta en tykkää. ja suse miellytti "oletusasennuksella" paremmalta valinnalta. tuolla taas ei ole mitään tekemistä itsensä linuxin kanssa vaan lähinnä distron tekijoiden valinnat vaikuttavat. jos haluaa käyttää ubuntua niin mikäettei(on mullakin tuolla hyllyssä niitä 20kpl)..

ainahan voi esittää "faktaa" että:
- suse on paska koska se on niin "sininen"
- ubuntu on paskanruskea..hyi
- jne.

mikä siinä on sitten järki? luultavasti ei mikään muu kuin halu kiistellä asioista?

mielipiteitä on kuitenkin tasan yhtämonta kuin käyttäjiäkin.

Tohvelix kirjoitti:

..tilitystä. Minusta kunnollinen yhteisön tuki nimenomaan on elintärkeää - varsinkin aloittelevalle käyttäjälle.

Mikä on se helpompi jakelu, jossa on riittävän kattava tuki käyttäjälle.

Debian itsessään on ok, mutta hankalampi aloittelevalle hitaan kernelpäivityksensä - siis muun muassa sen - ansiosta eikä tosiaankaan 'lähes yhtä helppo'.

Mihin päivitysongelmiin viittaat ja mihin jakeluun vertaat?

Paskaa voi jauhaa niin paljon kuin leuat kestää, niin kuin tässäkin. Yhtään ainoaa faktaa ei esitetty, ainoastaan 'musta nyt niin vaan kovin tältä tuntuu' -linjalta.


-T

Aika ihmeellistä tilistystä sulta tosiaankin.

"Debian itsessään on ok, mutta hankalampi aloittelevalle hitaan kernelpäivityksensä"

Minkä ihmeen hitaan kernelipäivityksen? Etchissäkin on tälläkin hetkellä uudempi kenerli kuin Ubuntu Edgyssä. Edgyssä on 2.6.17 ja Etchissä 2.6.18.

"eikä tosiaankaan 'lähes yhtä helppo'"

Kyllä se on, kannattas kokeilla Etchiä, eikä tehdä johtopäätöksiä Sargen operusteella.

"Mihin päivitysongelmiin viittaat ja mihin jakeluun vertaat? "

Varmaankin siihen, että Dapper->Edgy päivittäminen oli ihan täysi katastrofi.

"Paskaa voi jauhaa niin paljon kuin leuat kestää, niin kuin tässäkin."

Niinhän sä tunnut tosiaan tekevän.

Tohvelix kirjoitti:

..tilitystä. Minusta kunnollinen yhteisön tuki nimenomaan on elintärkeää - varsinkin aloittelevalle käyttäjälle.

Mikä on se helpompi jakelu, jossa on riittävän kattava tuki käyttäjälle.

Debian itsessään on ok, mutta hankalampi aloittelevalle hitaan kernelpäivityksensä - siis muun muassa sen - ansiosta eikä tosiaankaan 'lähes yhtä helppo'.

Mihin päivitysongelmiin viittaat ja mihin jakeluun vertaat?

Paskaa voi jauhaa niin paljon kuin leuat kestää, niin kuin tässäkin. Yhtään ainoaa faktaa ei esitetty, ainoastaan 'musta nyt niin vaan kovin tältä tuntuu' -linjalta.


-T

"tilitystä. Minusta kunnollinen yhteisön tuki nimenomaan on elintärkeää - varsinkin aloittelevalle käyttäjälle."


Debianille kirjotettua materiaalia on edelleenkin enemmän, jos puhutaan maailmanlaajusesti. Suomenkielisiä uusia ubuntuartikeleita löytyy enempi, mutta kun otetaan huomioon se että suomi on mitättömän kokoinen läntti maailmassa, ja suomea puhuu vain 5 miljoonaa ihmistä n. 5-6 miljardista, niin se ei paljon paina. Englanninkielistä materiaalia löytyy Debianille enemmän kuin tarpeeksi.

Liäsäksi pitää muistaa se, että ubuntu on Debianpohjainen, joten se ohje mikä toimii Ubuntussa, toimii Debianissakin. Yleensä sudo:n vaihtaminen rootiksi on se ainut ero. Niin ja Debianisakin on sudo, joten halutessaan edes tuota ei tarvitse muuttaa ohjeissa. Senkus ottaa sudon käyttöön.

Kun Googlella tekee haun hakusanoilla Debian ja Ubuntu niin tulos on tämä:

Debian: noin 87500000 osumaa
Ubuntu: noin 37500000 osumaa

minä vaan kirjoitti:

Aika ihmeellistä tilistystä sulta tosiaankin.

"Debian itsessään on ok, mutta hankalampi aloittelevalle hitaan kernelpäivityksensä"

Minkä ihmeen hitaan kernelipäivityksen? Etchissäkin on tälläkin hetkellä uudempi kenerli kuin Ubuntu Edgyssä. Edgyssä on 2.6.17 ja Etchissä 2.6.18.

"eikä tosiaankaan 'lähes yhtä helppo'"

Kyllä se on, kannattas kokeilla Etchiä, eikä tehdä johtopäätöksiä Sargen operusteella.

"Mihin päivitysongelmiin viittaat ja mihin jakeluun vertaat? "

Varmaankin siihen, että Dapper->Edgy päivittäminen oli ihan täysi katastrofi.

"Paskaa voi jauhaa niin paljon kuin leuat kestää, niin kuin tässäkin."

Niinhän sä tunnut tosiaan tekevän.

"Minkä ihmeen hitaan kernelipäivityksen? Etchissäkin on tälläkin hetkellä uudempi kenerli kuin Ubuntu Edgyssä. Edgyssä on 2.6.17 ja Etchissä 2.6.18. "

mitäs väliä sillä kernel päivityksellä yleensä on?
jos siis kaikki toimii ja mitään pahoja vikoja tai aukkoja ei ole löytynyt? eihän sitä ole mitään järkeä edes päivittää sillon?

mullaki kerneli on mitä on ja en sitä päivitä jos eijjoo pakko(buuttaus on rasittava toimenpide). kaikki siis toimii!

Linuzzitutkija kirjoitti:

Joka ei edes tunnista rt2x00 WLAN piirisarjallisia kortteja...

netinstall - vitut tunnista
1 cd:n asennus - vitut tunnista
1 dvd:n asennus - tutkinnan alla

Mistäs muuten hankit asennus -DVD:n ?

Käsittääkseni tähän on tasan 2 vaihtoehtoa:

1. Osta kaupasta, esim dataclub myy

2. Imuta .iso -image ja kirjoita se DVD-R:lle linuxissa. Windowsissa se kun ei ainakaan Nerolla onnistu (ja tuskin Linux -Nerokaan osaa) mutta esim k3b toki kirjoittaa linuxissa DVD-R -levyjä.

Ai miksei Nero osaa? - no syyhän on varsinaisesti debianin väärin tehdyn DVD .iso -imagen, se kun on virallisesti CD -image, jonka koko on silti n 4,7 gigatavua! Eipä ole noin isoja CD:tä näkynytkään (olisiko standardi- CD-R n. 0,7 gigatavua). Ja DVD-R -levyä jos tarjoat kirjoittavaan asemaan, jota ohjaa Nero, niin Nero vaatii asemaan CD-R -levyä, DVD-R ei kelpaa! - syy siis siinä, että se valintabitti, joka kertoo, onko kyse CD vai DVD -imagesta, on debian -jakeluDVD:n .iso -imagessa väärin asetettu. Typeryyttä toki Nero -ohjelmistolta, ettei väärin olevaa valintabittiä voi manuaalisesti ohittaa.

Itse kirjoitin tuon debian .iso -imagen DVD-R levylle nimenomaan k3b:llä linuxissa. Dataa luettiin koneen omalta levyltä, mutta kirjoitusnopeus jäi 3,5x -vauhtiin, vaikka asema pystyisi 4x nopeuteen. Windowsissa kyllä kirjoittelee DVD:tä 4x -nopeudella, mutta siis ei .iso -imageja vaan suoraan levyllä olevista yksittäisistä tiedostoista koottua kokoelmaa.

Samoin kirjoittavan aseman puskurin tilaa voi seurata Nerolla (windowsissa) kirjoitettaessa, sensijaan k3b ei osaa tuon puskurin tilaa näyttää.

Asemana NEC DVD-RW ND-2500A.

Linuzzitutkija kirjoitti:

Joka ei edes tunnista rt2x00 WLAN piirisarjallisia kortteja...

netinstall - vitut tunnista
1 cd:n asennus - vitut tunnista
1 dvd:n asennus - tutkinnan alla

WLAN...

1. onko tuohon rt2x00 WLAN piirisarjaan tehty linuxajuria ? Jos on, joudut etsimään oikealle linux -kernelille käännetyn version siitä (tai kääntämään sen itse, jos osaat).

Asennusvaiheessa saat ajurin mukaan näin: kopioi ajuri esim. levykkeeltä tai USB -muistitikulta kiintolevylle heti, kun levy on osioitu ja alustettu. Onnistuu, kun painat asennuksessa heti levyn alustuksen jälkeen Ctrl-Alt-F2 ja siitä komentotulkkiin ajuria kopioimaan. En ole WLAN -ajureita itse tarvinnut, mutta tämä kikka on tehonnut, kun uudemmissa jakeluissa käytetään vanhaa ISA -verkkokorttia (Etherlink III, 3c509B), jolle ajuri kyllä on mutta typerä asennusohjelma ei osaa korttia tunnistaa.

ajurin kopioinnin jälkeen komenna:

insmod

normaalisti parempi olisi modprobe, mutta noin aikaisessa vaiheessa asennusta se ei todennäköisesti ole käytettävissä, joten joudut tyytymään tuossa vaiheessa insmod:iin.

Kokenut linuxguru toki voi homman toisinkin tehdä. Mutta ajurin lataus käsin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa auttaa sitä, että silloin linuxin asennusohjelma säätää kaikki muut verkkoasetukset kohdalleen. Jos ajuri ladataan vasta jälkikäteen, niin sitten joutuu kaiken lähiverkkoon/internetiin liittyvän säätämään käsin.

Jos taas WLAN -kortillesi ei ole linuxajuria, voi ndiswrapper osoittautua ainoaksi vaihtoehdoksi.
En ole itsekään mikään linuxguru, mutta ehkäpä täältä löytyy lisää:

http://tapsa.terae.net/linux/