Voidaanko mun avopuolison omaisuutta rueta ulosmittaamaan kun mun velat on maksamatta ja mulla ei ole mitään mitä ulosmitata (kodin irtaimistoa ei kai koskaan voida ulosmitata)?
Siis voidaanko mun velat maksattaa AVOpuolisolla tai ulosmitata esim. hänen auto, moottoripyörä jne....eli pitäiskö muuttaa eri osoitteeseen kaiken varalta?
Siis voidaanko mun velat maksattaa AVOpuolisolla tai ulosmitata esim. hänen auto, moottoripyörä jne....eli pitäiskö muuttaa eri osoitteeseen kaiken varalta?
Vastaukset 16
Vanhimmat
Eikös kukaan osaa vastata????
..avopuolisosi ja sun omaisuus voidaan samaistaa, jos sä pystyt käytännössä hallitsemaan avopuolison omaisuutta eikä avopuoliso voi esim. kuitein tai perukirjoin ja perinnönjakokirjoin osoittaa että omaisuus kuuluu hänelle.. Tää on kyllä vähän kumma juttu kun todistustaakka on siirreetty viranomaiselta "hallintoalamaiselle" ja vieläpä mahollisesti täysin sivulliselle..
ei voida. Edes AVIOpuolison henkilökohtaisia velkoja ei voida periä toiselta. Pitää todeta kuollut henkilö varattomaksi ja näin velat jää perimättä. Jos olet takaajana jossain velassa joudut maksamaan.
miekii luulisin että ei voida.
Aviopuolisotkin vastaavat omista veloistaan.
Avopuolisot eivät voi tehdä edes avioehtoa, jolla omaisuudet pidettäisiin erillään.
Riittää siis avoliitossa, jos on osoittaa esim ostokuitilla tai rekisteriotteella, ettei ko ulosmitattava tavara ole velallisen.
Tässäkin mielessä hankintakuitit kannattaa säilyttää lähes ikuisesti.
se kodinirtaimisto, voidaanko sohvat ja televisio kantaa ulos kun kuitteja ei ole olemassa, vai onko nämä turvattu, ettei niihin saa koskea??
Kodin irtaimistoon puututa. Televisio on vähän kysymysmerkki, mutta sitähän tarvitaan mm "avointen työpaikkojen seuraamiseen teksti-tv:n puolelta, jotta saisi työpaikan, jotta voisi suoriutua veloista" tai "opiskeluun tv-1:n opinto-tv:n seuraamiseen, jotta paremmassa hommassa maksuvara paranisi".
Lisäksi voi ainakin esittää, että se on hankittu yhdessä jne, jos tarve vaatii. Kuitti hukassa jne.
Toki molemmat vastaavat omista veloistaan.
Kyse onkin siitä, millä niitä velkoja maksetaan:
ulosottolain nk. haltijaolettama lähtee siitä, että velallisen hallusta tavattu omaisuus oletetaan lähtökohtaisesti hänen omistamakseen.
Näyttötaakka on siirretty omistajalle!
Jos siis joku muu väittääkin omaisuutta omakseen, on hänen näytettävä esim. ostokuitilla - vieläpä nimellä varustettu - väitteensä todeksi. Tavallinen kassakuitti ilman ostajan nimeä ei sitä osoita!
Jos vouti niin haluaa, niin huonekalutkin lähtee...
En ole tutkinut uutta lakia sana sanalta, että onko siellä esim. "hartaudenhoitovalineet" pysytetty ulosoton ulkopuolella.
Vouti voi viedä vaikka kaikki, ja todeta, että tee valitus. En vain ole tietoinen, että edes merkittävä osa voudeista olisi kusipäitä.
se pieni mahdollisuus on siis olemassa...tietokone ja televisio ja mitä nyt vaan voi lähtä...eli kantsiipa muuttaa omaan tyhjään vuokrakämppään ja muutoin vierailla poikaystävän kodissa....
Asut siis poikaystäväi asunnossa. Vaatii melkoista otetta lähteä ulosmittaamaan irtainta asunnnosta, joka ei ole velallisen. Outo ajatus, että irtain olisi velallisen hallussa, jos se on ulkopuolisen asunnossa.
Tietokoneen voi esittää myös työvälineeksi tai opiskelussa tarvittavaksi.
Lain mukaan huonekalut eivät lähde, kun ne ovat normaalitason irtainta.
__________________________________________
Ulosottolaki:
5 § (25.4.1997/378)
Ulosmittauksesta on erotettava:
1) velallisen ja hänen perheensä käytössä oleva tavanomainen koti-irtaimisto sekä kohtuullisen tarpeen mukaiset henkilökohtaiset esineet;
2) esine, jolla on erityisen suuri tunnearvo velalliselle tai hänen perheelleen, jos erottamista voidaan pitää esineen arvo huomioon ottaen kohtuullisena;
3) velalliselle tarpeelliset työvälineet sekä velallisen tai hänen perheenjäsenensä tarvitsemat koulu- ja opiskelutarvikkeet;
4) työvälineisiin rinnastettavat esineet asetuksella säädettävään rahamäärään ja elinkeinon harjoittamisessa tarvittavat eläimet kohtuulliseen arvoon, jos ne ovat välttämättömiä velallisen ja hänen elatuksensa varassa olevien perheenjäsenten toimeentulon turvaamiseksi;
5) 4 kohdassa tarkoitettu omaisuus arvosta riippumatta, jos velallinen hankkii sen avulla riittävästi ulosmittauskelpoista tuloa hakijan saatavan suorittamiseksi eikä erottamista muutoinkaan voida pitää hakijan edun vastaisena, taikka jos hakija erottamiseen suostuu; sekä
6) velallisen rahavaroista tai muusta vastaavasta omaisuudesta määrä, joka on tarpeen velallisen ja hänen elatuksensa varassa olevien perheenjäsenten välttämätöntä toimeentuloa varten yhden kuukauden ajaksi, jollei velallisella ole tätä tarvetta vastaavaa muuta tuloa.
9 §
Velallisen pesästä älköön ulosmitattako mitään, joka havaitaan toisen omaksi, älköönkä ulosmittausta tehtäkö toisen haitaksi, jolla on oikeus velallisen tavaraan.
Omaisuutta, jota [fideikomissin] ehdolla hallitaan, niin myös muuta omaisuutta tahi oikeutta, jota ei voi luovuttaa, älköön ulosmitattako.
Muualla laissa on lisäksi säännöksiä omaisuudesta, jota ei saa ulosmitata. (18.5.1973/394)
Väite siitä, että omaisuus kuuluu sivulliselle, ei estä omaisuuden ulosmittaamista, jos havaitaan, että sivullisen asema perustuu sellaiseen varallisuus- tai muuhun järjestelyyn, jolle annettu oikeudellinen muoto ei vastaa asian varsinaista luonnetta tai tarkoitusta ottaen huomioon velallisen omistajan määräysvaltaan verrattava valta tai verrattavat toimet taikka hänen saamansa edut ja muut vastaavat seikat, ja sellaista oikeudellista muotoa ilmeisesti käytetään ulosoton välttämiseksi tai omaisuuden pitämiseksi velkojien ulottumattomissa. (9.4.1999/ 481)
Ulosmittausta ei kuitenkaan saa toimittaa, jos järjestelyssä mukana oleva sivullinen saattaa todennäköiseksi, että ulosmittaus loukkaa hänen todellista oikeuttaan. Ulosmittaus saadaan toimittaa 4 momentin nojalla vain, jollei uloshaettua saatavaa todennäköisesti muuten saada velalliselta kohtuullisessa ajassa täysimääräisenä perityksi. Ulosottomiehen on ennen ulosmittausta varattava velalliselle ja sivulliselle sekä tarvittaessa velkojalle tilaisuus tulla sopivalla tavalla kuulluiksi, jos se täytäntöönpanoa haittaamatta käy päinsä. Mitä 4 momentissa säädetään omaisuudesta, koskee myös velallisen edellä mainittuun järjestelyyn ohjaamaa tuloa. Kysymys siitä, loukkaako ulosmittaus sivullisen todellista oikeutta, voidaan saattaa tuomioistuimen ratkaistavaksi niin kuin 9 luvun 6–13 §:ssä säädetään. Mitä 3 luvun 34 e–34 g §:ssä säädetään velallista koskevista tiedoista, koskee myös 4 momentissa tarkoitettua sivullista koskevia tietoja. (9.4.1999/481)
Asut siis poikaystäväi asunnossa. Vaatii melkoista otetta lähteä ulosmittaamaan irtainta asunnnosta, joka ei ole velallisen. Outo ajatus, että irtain olisi velallisen hallussa, jos se on ulkopuolisen asunnossa.
Tietokoneen voi esittää myös työvälineeksi tai opiskelussa tarvittavaksi.
Lain mukaan huonekalut eivät lähde, kun ne ovat normaalitason irtainta.
__________________________________________
Ulosottolaki:
5 § (25.4.1997/378)
Ulosmittauksesta on erotettava:
1) velallisen ja hänen perheensä käytössä oleva tavanomainen koti-irtaimisto sekä kohtuullisen tarpeen mukaiset henkilökohtaiset esineet;
2) esine, jolla on erityisen suuri tunnearvo velalliselle tai hänen perheelleen, jos erottamista voidaan pitää esineen arvo huomioon ottaen kohtuullisena;
3) velalliselle tarpeelliset työvälineet sekä velallisen tai hänen perheenjäsenensä tarvitsemat koulu- ja opiskelutarvikkeet;
4) työvälineisiin rinnastettavat esineet asetuksella säädettävään rahamäärään ja elinkeinon harjoittamisessa tarvittavat eläimet kohtuulliseen arvoon, jos ne ovat välttämättömiä velallisen ja hänen elatuksensa varassa olevien perheenjäsenten toimeentulon turvaamiseksi;
5) 4 kohdassa tarkoitettu omaisuus arvosta riippumatta, jos velallinen hankkii sen avulla riittävästi ulosmittauskelpoista tuloa hakijan saatavan suorittamiseksi eikä erottamista muutoinkaan voida pitää hakijan edun vastaisena, taikka jos hakija erottamiseen suostuu; sekä
6) velallisen rahavaroista tai muusta vastaavasta omaisuudesta määrä, joka on tarpeen velallisen ja hänen elatuksensa varassa olevien perheenjäsenten välttämätöntä toimeentuloa varten yhden kuukauden ajaksi, jollei velallisella ole tätä tarvetta vastaavaa muuta tuloa.
9 §
Velallisen pesästä älköön ulosmitattako mitään, joka havaitaan toisen omaksi, älköönkä ulosmittausta tehtäkö toisen haitaksi, jolla on oikeus velallisen tavaraan.
Omaisuutta, jota [fideikomissin] ehdolla hallitaan, niin myös muuta omaisuutta tahi oikeutta, jota ei voi luovuttaa, älköön ulosmitattako.
Muualla laissa on lisäksi säännöksiä omaisuudesta, jota ei saa ulosmitata. (18.5.1973/394)
Väite siitä, että omaisuus kuuluu sivulliselle, ei estä omaisuuden ulosmittaamista, jos havaitaan, että sivullisen asema perustuu sellaiseen varallisuus- tai muuhun järjestelyyn, jolle annettu oikeudellinen muoto ei vastaa asian varsinaista luonnetta tai tarkoitusta ottaen huomioon velallisen omistajan määräysvaltaan verrattava valta tai verrattavat toimet taikka hänen saamansa edut ja muut vastaavat seikat, ja sellaista oikeudellista muotoa ilmeisesti käytetään ulosoton välttämiseksi tai omaisuuden pitämiseksi velkojien ulottumattomissa. (9.4.1999/ 481)
Ulosmittausta ei kuitenkaan saa toimittaa, jos järjestelyssä mukana oleva sivullinen saattaa todennäköiseksi, että ulosmittaus loukkaa hänen todellista oikeuttaan. Ulosmittaus saadaan toimittaa 4 momentin nojalla vain, jollei uloshaettua saatavaa todennäköisesti muuten saada velalliselta kohtuullisessa ajassa täysimääräisenä perityksi. Ulosottomiehen on ennen ulosmittausta varattava velalliselle ja sivulliselle sekä tarvittaessa velkojalle tilaisuus tulla sopivalla tavalla kuulluiksi, jos se täytäntöönpanoa haittaamatta käy päinsä. Mitä 4 momentissa säädetään omaisuudesta, koskee myös velallisen edellä mainittuun järjestelyyn ohjaamaa tuloa. Kysymys siitä, loukkaako ulosmittaus sivullisen todellista oikeutta, voidaan saattaa tuomioistuimen ratkaistavaksi niin kuin 9 luvun 6–13 §:ssä säädetään. Mitä 3 luvun 34 e–34 g §:ssä säädetään velallista koskevista tiedoista, koskee myös 4 momentissa tarkoitettua sivullista koskevia tietoja. (9.4.1999/481)
...asutaan yhteisessä vuokrakämpässä, mutta huonekaluista ja muista kodin kamoista ei ole mitään kuitteja, mikä on hänen, mikä minun. Ja hänellä oma auto ja moottoripyörä. Siis minä en omista kuin joitakin huonekaluja ja tauluja jne. Eli jos ei voi osoittaa että esim. tietsikka tai tv, on poikakaverini ja kumpikaan ei tällä hetkellä tarvi niitä kuin huvikseen, niin nekö voi kuitenkin olla vaarassa lähtä???Tässä ei siis taida olla 100% varmuutta???
Miten olisi jos avopuolisosi kävisi liikkeessä vaihtamassa ne kamat (tv atk-laitteet) toisiin (tai samoihin) käytettyihin, joten saisitte kuitit nimillä varustettuina.
Miten olisi jos avopuolisosi kävisi liikkeessä vaihtamassa ne kamat (tv atk-laitteet) toisiin (tai samoihin) käytettyihin, joten saisitte kuitit nimillä varustettuina.
vosi olla hyvä ratkaisu (ne oikeesti on avokkini, mutta ne kuitit olisi varmaan hyvä hankkia). Entä tuleeko nyt muuta mieleen, mistä kantsii hommata selvät kuitit. Näin mäkin olen ymmärtänyt ettei sohvat, pöydät, sänky yms. lähde mutta tuleeko mieleen jotain josta voi olla kädenvääntöö, stereot varmaan...