Mitä pitää ottaa huomioon pimeässä purjehdittaessa?
Purjehdus pimeässä
HepePörröP.
589042
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 58
Vanhimmat
kuin päivälläkään.
Valot olis hyvä, ei ehkä sitte suurempia eroja tai huomioonotettavia olekkaan.
jos ei purjehdi itse lainkaan,voisi olla vastailematta näihin.tuollainen käsitys,että se olisi yöllä kuin päivällä, pitää paikkansa vain kuin yö on täysin valoisa.
oma käsitykseni on,että yöllä (siis umpipimeällä)purjehdusta tulee vältellä viimeiseen asti.jos pitää purjehtia yöllä, on se tehtävä avomerellä. jos purjehtii väylillä, on niiden oltava sektoriloistoilla (esim ruotsissa hyvä) tai linjatauluilla (valaistut) merkattuja. ylipäätään sanoen meri on aina vaarallisempi kun siellä joutuu arvuuttelemaan missä mahtaa olla ja kuka tulee vastaan.karttaplotterit ja tutkat, jos niitä osaa käyttää, helpottavat asiaa. mutta itse pyrin aina välttämään pimeässä purjehdusta turvallisuus riskin takia.harvoin normaali huviveneilijä joutuu säkkipimessä menemään ellei ehdontahdoin niin syksyllä halua tehdä.
Pimeässä purjealuksen tulee väistää kaikkia muita aluksia, koska ei voi valojen perusteella tietää onko kyseessä ammattiliikenne.
Mihin tällainen outo käsitys voi perustua? Väitätkö myös, ettei purjealus voi olla ammattiliikenteessä? Onko vaikkapa kuunari Helena huvialus vai ammattiliikenteessä oleva alus? Mikä sen ratkaisee? Merelle ei tietenkään pidä lähteä ollenkaan, ellei tunne meriteiden sääntöjä. Jos säännöt ovat nyt muuttuneet, missä nämä uudistetut ovat luettavissa? Ovatko ne kansainvälisiä?
Kun jopa "kunjanarvoisa" Vene lehtikin kirjoittaa,että huvivene väistää aina ammattiliikenettä.Hauska nähdä koska kaksi vesibussia törmää toisiinsa pimeässä ja väittää meriselityksessä luuleensa toista huviveneeksi.
Toivotaan tietysti, että täällä vain pilaillaan väistämissääntöjen harhakäsityksillä. Entäpä, jos nämä omien sääntöjensä noudattajat sittenkin ovat vesiliikenteessä yhtä törttöjä?
http://vr.nukku.net/isosaari/saadoksia.pdf
Et varmaan ole liikkunut pimeällä. Navigointi pimeällä on ihan eriplaneetalta kuin navigointi valossa. Pletteri ei paljon auta, kun maisemaa ei näe. Ei saa edes kiintopistettä ja plotterin keulasuunta tulee aina viiveellä.
Jos on opetellut ajamaan kompassin mukaan päivällä, se onnistuu myös pimeällä. Tietenkin jos on vain suunnistanut viittojen ja saarten perusteella, tilanne on uusi.
Aikataulu kannattaa suunnitella niin, että määräsatamaan saapuminen ajoittuu valoisaan aikaan, esim. auringon nousuun. Pimeässä on helppo lähteä merelle, mutta vieraaseen satamaan saapuminen ei ole. Yöllä avomerellä on helppo purjehtia. Tämän huomaat siitäkin, että yöllä merellä näkyy kulkuvaloja (jollei näkyvyys ole huono) kaukanakin, aamun valjetessa meri ikäänkuin autioituu. Liikennettä on yhtä paljon, mutta et vain havaitse sitä.
Johan tuli heti hyviä vastauksia. Ensiksikin kulkuvalojen pitää olla sellaiset, että niistä ei tule hajavaloa omaan silmään, siinäkin suhteessa trikolori topissa on paras. Se on lisäksi muille parhaiten näkyvä ja vie paljon vähemmän sähköä. Karttaa pitää pystyä lukemaan ja sen jälkeenkin pimeänäkökyvyn pitää säilyä. Punainen valo olisi paras, mutta ainakin pienellä kohdevalolla kyllä hyvin pärjää. Siis karttapöydälle sellainen taipuvavartinen karttavalo niin pienellä polttimella kuin omat silmät sallivat. Ulkokäyttöön sitten joku vastaava patterilla toimiva. Jos pitää välttämättä hakea keppejä hakuvalolla, minimoidaan hakuvalon käyttö oman ja muiden kulkijoiden näön takia. Hakuvalo ei saa heijastua mantookista tai rikistä, eli pidetään käytännössä laidan ulkopuolella. Hakuvalolla on kuitenkin käyttöä vähänlaisesti valaisemattomilla väylillä kapeissa paikoissa.
Vaikeinta on etäisyyden arviointi. Yksittäisen valon osalta se täysin mahdotonta, välillä voi näyttää olevan veneenmitan päässä, välillä taivaanrannassa. Valot pitää siis tunnistaa yksitellen, mikä ei kaupunkien läheisyydessä välttämättä ole helppoa. Pimeässä häämöttävän saaren etäisyyden arviointi ei ole niitä helpoimpia asioita, joskus siinä pitää luottaa kuuloonsakin.
Pimeys ei tosiaankaan ole mikään este purjehtimiselle, pimeäpurjehdusta pitäisi kuulua jokaiseen kauteen. Alkukesästähän sitä ei voi harjoittaa pimeän puutteessa. Omaan navigointiin pitää luottaa silloinkin kun oma näkö yrittää tehdä virheellisiä havaintoja. Yksi toimiva niksi muuten pimeänäön saamiseen nopeammin, jos on välillä ollut valoisassa, on laittaa toinen silmä kiinni ainakin puoli minuuttia ennen ulosmenoa. Silloin näkee alkuun edes yhdellä silmällä. Silmän adaptoituminen pimeään kestää pari minuuttia.
Edellä tuli hyviä vinkkejä siitä kuinka pimeässä pärjätään. Muutama kommentti ja täydennys:
- trikolori on paras myös siksi että se näkyy kauas ja vie vähemmän virtaa. Akkujen riittävyys pitää pähkäillä jos legillä tulee useampia öitä peräjälkeen
- sitlootaan eli taskuun mahdollisimman heikkotehoinen taskulamppu eli käsivalaisin, kartanlukua tai termosputelin etsintää varten. Led-lamput ovat hyviä, punainen muovi tai teippi on hyvä himmennin, punaisen valon jälkeen silmä mukautuu nopeammin takaisin täyspimeyteen
- kartanlukuun yksi vaihtoehto on valolla varustettu suurennuslasi. Jos käyttää lukulaseja ikänäön vuoksi, niin tosi hyvä yhdistelmä! Tuossakin voi pistää punaisen teipin valon päälle.
- tehokkaalle hakuvalolle (olikos se H3-polttimo?) olen laittanut vedenpitävän kansiläpivientipistokkeen sitlootaan, hakuvalon sytkäritöpselin tilalle tietty em. pistorasiaan sopiva naaras.
- otsalamput ovat tietysti hyviä jos joutuu tekemään kannella jotain, vaihtamaan genuaa tms., jättävät kädet vapaiksi (älä näytä otsalampullasi kaveria silmiin)
- rannikkoväylillä tikkujen etsinnässä kätevä yhdistelmä on (laadukas, max7 * min50) kiikari Mäklaitti perusmalli, kolmella paksulla patterilla. Kiikari asetetaan taskulampun päälle, jolloin valo kohdistuu täsmälleen samaan suuntaan. Viittojen heijastimet näkyvät tällä konstilla monta sataa metriä!
- Yleensä mittarivalot ovat säädettäviä ja heikoin valoteho on pimeään riittävä. Mikäli se on liian kirkas niin voi näitäkin peittää punaisella tai oranssilla kalvolla. Tuulimittari on hyvä apuväline yöpurjehduksessa, helpottaa trimmaamista. Windeksin ja virtauslankojen tai purjeen muodon seurailuun tarvitaan valoa, hetken on sokkona tuon jälkeen kun silmät totuttautuvat taas pimeään.
- pimeäpurjehdus avomerellä on nautinto, samoin valaistuilla rannikkoväylillä. Valaisemattomalla väylällä tai rannikolla väylien ulkopuolella läpi yön purjehdus pimeällä on minun mielestäni rasittavaa ja riski, mutta mahdollista kun on varovainen. Kepsi ja/tai plotteri helpottavat, mutta eivät poista riskiä! Tämä on syytä muistaa navigoinnissa ja tähystyksessä noita apuvälineitä käytettäessä!
Minä käytän edellisten (varsin hyvien) keinojen lisäksi yökiikaria. Joskus 1990-luvun alussa (Jeltsinin levottomina aikoina) toin Venäjältä poskettoman halvalla panssarivaunumiehistön kangaskypärän, johon on kiinnitetty yökiikarit. Niitä voi kääntää ylös ja alas tarvittaessa. Yökiikarimuuntajan sähköjohdon kytken oman pistokkaan kautta suoraan veneen akkuihin ja AVOT: reimarit ja karikot näkyvät vihreässä, hieman oudossa valossa mainiosti.
Lippalakki jossa on lipassa led-valot on myös kätevä jos pitää välillä katsoa karttaa tai muuta koska se jättää kädet vapaaksi. Jospa led-lipan saisi vielä liitettyä siihen panssarivaunuhattuun.
Niistä venäläisten yökiikareista joita toreilla myytiin kirjoiteltiin muistaakseni joskus lehdissä että olisi jotain haittoja.
Trikolor "se on lisäksi muille parhaiten näkyvä ja vie paljon vähemmän sähköä."
Entäs me värisokeat? Pimeässä kyllä tuo trikolor n yksi maailman huonoimmin näkyvä. Tai siis näkyy, mutta värejä kun ei näy, ei tiedä kuka kulkee ja missä ja minkä ajan kanssa. Tutkaakan ei ole aina käytössäni, osassa ajamiani veneitä tukaa ei ole.
Ja pari kertaa viikossa merellä pimeässä näin syksyisin. Puolita öin rantaan, aina tonne marraskuuhun saakka.
Yllättävän paljon on muuten purkkareita sysipimeässä ilman mitän valoa. Joskus näkyy plotterin valoa
Pahoittelen, mutta meriteiden säännöt eivät kyllä huomioi värisokeita. Ja esim. lentäjille värisokeus taitaa olla yölento-oikeuden este, ainakin ammattitoiminnassa.
Siitä olen samaa mieltä, että trikolorista on hankalampi selvittää, mihin suuntaan se toinen vene kulkee. Ihan vaikka värinäkö olisi hyväkin. Erityisesti samaan suuntaan liikkuva vene on täältä osin hankala.
Jos on valinnan mahdollisuus, kannattaa aamuhämärässä purjehtia länteen ja iltahämärässä itään. Tällöin näkee eteenpäin huomattavasti paremmin kuin vastakkaiseen suuntaan purjehdittaessa.
Kuten Antsu mainitsikin, pimeä (ja sumu) tekee tepposia näköhavaintoihin. Joku karikko tai ranta saattaa näyttää olevan todella pelottavan lähellä, vaikka oma sijainti onkin keskellä väylää. Etäisyyttä voi yrittää arvioida rantoihin lyövistä aalloista, joista usein tajuaa, että ranta onkin paljon kauempana, kuin näytti.
käyttää jo määräystenkin mukaan veneen tekniikkaa
- Navigointivalot päällä jotta muut näkee
- VHF kanava 16 päällä ja riittävän lujalla, että kuulee
- Tutka päällä, samoin sen lähestymishälytys
- Kunnollinen iso tutkaheijastin käytössä jotta muut näkee
- AIS päällä, samoin sen törmäyshälytys, luokan B lähetin myös päällä jotta muut näkee
- Plotteri päällä, AIS ja tutkan kuva siihen.
- Yökiikari suuntimakompassilla siinä käden ulottuvilla.
Noilla tekniikan mies jo pärjäilee.
Tuossa on sellainen läjäys elektroniikkaa, että meriolosuhteissa varmasti tulee ongelmia! ;-)
Montako luokan B AIS-lähetintä tiedät suomalaisissa huvialuksissa olevan? Viime kesänä ei vielä kait yhtä ainutta, ehkä joku on ehtinyt jo ostaa?
Muutoinkin varusteluettelo on aika lailla enemmän "rajoitetun näkyvyyden" eli sumussa purjehtimisen kannalta tärkeä. Tutka on jos vene on niin suuri että akkukapasiteetti riittää ja sen antennin sijoitus ei enää paljon häiritse purjehdusta, minulla ei ole. Myöskään VHFää ei tule pidettyä aina kuuntelulla, sähkö on rajoitettu luonnonvara avomerellä!
Wanhanaikainen purjehtija pitää silmät auki, katselee ympärilleen ja toimii tähystyshavaintojen mukaan! Ihmeen hyvin pärjää tuollakin konstilla. Esim. AIS tai tutka avomerellä pimeässä, kun näkyvyys ei ole sumun tai sateen heikentämä, turhanpäiväisiä vehkeitä. Siinä tapauksessa niillä on käyttöä, jos purjehtii yksin ja haluaa ottaa nokoset AIS tai tutkahäly kytkettynä - päivällä yhtä hyvin kuin yöllä.
Muutoinkin luettelo on sikäli hyvä, että tuosta saa varmaan tehtyä hyvän virtuaaliversion. Valot vain pois huoneesta ja skriineiltä tutkimaan aissia, lotteria, tutkaa ja yökiikarikuvaa ;-)
wiki puhuu toki asiaakin mutta...kokemuksesta voin sanoa, että kyllä tutkaa voi pitää päällä purjeveneessä: voihan akkuja ladata koneella aina tarvittaessa. tutka on pimeässä hyödyllinen,sillä uskokaa tai älkää,merellä menee pienempiä huviveneitä ja ajoverkkoja ilman mitään valaistusta. niitä ei näe kuin tutkalla. merellä on myös yllättävän paljon valoja/liikennettä sinne tänne, jonka tutkasta voi nähdä aivan eri tavoin kuin paljain silmin. tutkan ongelma purjeveneessä on enemmänkin purjeveneen kallellaan meno, joka vaikuttaa näkymään. sitä voi kompesoida telineen rakenteella (tutkan jalustan voi suoristaa horisonttiin nähden).VHF:ää pidän aina auki myös, koska jollekin voi tulla hätä kantaman sisällä. samaa mieltä B AISsesta. ja kyllä tietysti pärjää, jos on pakko, vaikka ilman kulkuvalojakin.
Eikös se ole niin, että jos veneessä on VHF, purjehduksen aikana kanavaa 16 on kuunneltava.
Tutkan käytöstä muistelen, että asetuksen sanamuoto on jotenkin tulkinnanvarainen, mutta sitä voi tulkita niin, että yöaikaan tutkaa on käytettävä, jos veneessä sellainen on.
Tutka ei vie paljoakaan virtaa, kun sen laittaa skannamaan 3 tai 5 min välein. Ja avomerellä hälytys päällä niin sitä ei tarvitse vahtia.
En tiedä, onko suomalaisilla huviveneillä vielä yhtään AIS B-laitetta, mutta luulen sen yleistyvän aika pian avomeri-/matkapurjehtijoiden veneisiin.
Tietysti yöllä näkee navigointivalot aika hyvin. Mutta et näe millainen alus sieltä on tulossa ja yöllä on tosi vaikea arvioida toisen nopeutta tai tarkkaa kulkusuuntaa, siis ollaanko törmäyskurssilla tms. AIS näyttää tämän heti ja on mukava tietää kuinka suuri alus sieltä tulee ja kuinka läheltä ohittaa. Varsinkin, jos laivojen valoja näkyy vähän joka puolella.
En tiennyt rikkovani lakia jos minulla on VHF ja en kuuntele sitä. Tätä ei kerrottu aikoinaan (vajaa kolkytä vuotta sitten) kursseilla, eikä myöskään männäkeväänä kun kävin huvikseni kuuntelemassa DSC asioiden takia koulutusta uusiksi. Mikä lie totuus?
Sen olen huhuna kuullut että tutka tulisi olla päällä, jos se veneessä on. Miten lie totuus tässä asiassa??
AIS lähetin, sitten kun sen kohtuudella (hinta/lupakäytäntö) saa, niin varmasti on seuraavia hankintojani!
Parin kauden kokemuksella, eipä AIS ole yöllä sen pätevämpi vempele kuin päivällä. Siitä on hauska seurata ketä ympärillä liikkuu (mitäpä sitä muutakaan avomerellä harrastaa). Mutta en koe sitä turvallisuuden kannalta hyödylliseksi kuin rajoitetun näkyvyyden aikaan, siis sumussa. Silloin se on vempele vailla vertaa!
arvioimaan pimeässä lähestyvien laivojen kurssia, minua nuo yli 20 solmun vauhdilla pimeässä lähestyvät jätit välillä hermostuttaa. Auttaa, kun näkee laivan nimen (helppo kutsua tarvittaessa VHF:llä), koon ja kuinka läheltä ohi pyyhkäisee. Olen viimeisten 3 vuoden aikana purjehtinut noin 120 yötä, aika monta laivaakin siinä on ehtinyt kohdata.
Eihän tuo AIS nykyään ole edes kustannuskysymys, muutama satanen. Mielestäni hintansa väärtti.
http://www.ficora.fi/suomi/document/Suomi_merivhf.pdf
"Muiden kuin kauppa-alusten tulisi päivystää kanavaa 70, jos
aluksessa on VHF-DSC-laite. Lisäksi alusten liikenneilmoitusjärjestelmän
(VTS) alueella tulisi kuunnella kyseisen alueen VTS-kanavaa
sekä kanavaa 16, jos se on mahdollista, esimerkiksi kaksoiskuuntelun
(DW, Dual Watch) avulla.
VTS-alueiden ulkopuolella liikuttaessa kanavaa 16 tulee kuunnella,
koska meri-VHF-liikenteessä turvallisuusradioviestintä ja yhteydenotto
tapahtuu vielä paljolti kanavalla 16."
"...oppaan sisältö perustuu kansainvälisiin radioliikennesääntöihin ja Suomen lainsäädäntöön."
Listastasi unohtui tämä mikä on absoluuttisen välttämätöntä pimeällä, erityisesti joulun lähestyessä
http://www.youtube.com/watch?v=rypRmHDdFcM
Olet purjehtinut monta yötä! Minulla jää kymmenesosaan ja koko elämässäni ehkä suunnilleen sama mitä sinä viimeiseen kolmeen vuoteen.
Miksi epäilet että olisin sinua taitavampi? Mitä väliä sillä ensinkään on kumpi on taitavampi?
En ole vielä (koputellaan puuta) kutsunut yhtään laivaa VHFllä, ei ole ollut tarvetta. Ainakin Suomenlahdella ja Itämerellä ne väistävät niin aikaisin että et edes ymmärrä niiden väistävän ellet seuraa tarkkavaisesti. Mutta, joidenkin Itämeren ylityksien ja useiden kymmenien Suomenlahden ylityksien aika mikäkin olen ehtinyt kohdata aika monta laivaa. Yhtä olen väistänyt avomerellä, kymmenkuta vuotta sitten, ns. lintuluokan Nesteen tankkeri oli kyseessä.
AIS minulla on ollut kaksi purjehduskautta. Hauska vempele, mutta hyvällä säkällä ei ole ollut todellista tarvetta, eli en ole joutunut sumuun avomerelle. Hupia siitä on, ja todella hyödylliseksi sen koen jos ja kun joudun sumuun!
Vai oletkos sittenkin oikeassa... jospa olen taitavampi arvioimaan pimeässä kulkevien laivojen kurssia kun olen niitä tähyillyt yli kakskytä vuotta ja ilman aissia. Neuvostoliiton aikoihin tosi jännää oli tähyillä kohti ajavan merivartiopaatin kurssia, etenkin kun näki vain sen paiskarin päin nokkaa...
Plottereissa on yleensä jopa yötoiminnossa niin kirkas valo, että se haittaa pimeänavigointia. Siis silloin, kun on oikeasti pimeää. Itse pidän siksi plotterin pimennossa, joku esine edessä ettei se häikäise. Tarvittaessa siitä voi nopeasti vilkaista.
Kyllä pimeässä pitää olla se oma näköaisti kunnossa, jotta loistot ja valaistut viitat sekä linjat löytyvät. Myös maisemaa ja rannat tulee nähdä, vaikka maisema on ihan eri kuin päivällä.
Itse navigoin pimeässä kartan ja suuntien avulla. Normaali veneilykiikareilla hyvälaatuiset) myös pärjää, ei tarvitse olla yökiikarit. Kiikareilla löytyy pidemmältä merenkulun valaistut turvalaitteet ja rannatkin näkyy vähän paremmin.
Mutta pimeänäöstä pitää pitä huolta. Ei valkosta, sinistä yms valoa. Punainen on hyvä.
Plettrin näytöt ovat aika erikoisia lukea pimeäasennossa. Koska se poikkeaa normaalista, on aluksi aika kuutamolla.
B-AIS lähettimiä on suomalaisilla huviveneillä jo aika paljon. Itselläkinm on sellainen.
Huviveneessä ei tarvitse pitää tutkaa päällä vaikka veneessä sellainen on. Samoin on määräys VHF:stä, ei ole pakko kuunnella. Fiksua kuitenkin on kuunella alueen VTS kanavaa ja pitää 16 skannauksessa. Näin itse teen
Kyllä kaikissa plottereissa on näytön himmennyssäätö. Ja sen opetteleminen kuuluu pimeässä ajon merimiestaitoihin.
Joo on, mutta yleensä syyspimeässä kun vielä sataa vettä niin se himmenkin on liian kirkas. Bilteman ikkunoiden tummennuskalvoa parikerrosta, niin tilane paranee.
Luuletko etten ole opetellut laitteiden himmennystä, kun säännöllisesti joka syksy pimeässä navigoin. Ja eri veneillä, joissa on eri merkkiset laitteet.Kaikissa Reiskoissa, Simradeissa, Furunoissa, Hummingbirdeissa, Garmineissa jne sama ongelma.
Viimeksi viikko sitten Helsinki-Tallinassa oli jo aivan pimeää. Ei minulla ollut mitään vaikeuksia himmentää Garminin näyttöä tilanteeseen sopivaksi. Automaatti toimii huonosti, piti säätää monessa vaiheessa käsin. Yömoodi on liki kelvoton. Vaikeampaa on aamulla löytää säätö pimeästä näytöstä.
Vielä ei ole ollut aivan pimeää. Automaatteja en käytä.
Mitättömän pieni kuunsirppi näkyi vähän aikaa, ison osan yöstä taivas oli paksussa pilvessä. Ei siitä yö käytännössä pimeämmäksi tule silmän ja plotterin luettavuuden kannalta, vaikka vieläkin pimeämpiä olosuhteita on.
Olen pärjännyt kulkuvaloilla (tutkaheijastin on mastossa kiinteästi). Navigointivalojen sähkönkulutus on tietysti riesa. Luin jostain, että markkinoille olisi tullut/tulossa navigointivaloksi hyväksytty LED-polttimo, jonka voisi laittaa tricolorin hehkulampun tilalle. Tietääkö kukaan? Se olisi varmaankin halvempi ja helpompi ratkaisu kuin koko tricolorin vaihtaminen Lopolightiin tai vastaavaan.
Ainoa paikka johon itse tullessani on tosissaan joutunut arvuuttelemaan on Helsinki. Väylät on valaistu ja kaikki on todella hyvin merkattu, mutta mereltä tullessa kaupungin taustavalot aiheuttivat paljon sekaannusta. Lopulta se ratkaiseva sijainninantopaikka oli Harmaja. Sillä on hieman (todella kirkkaasta taustavalaistuksesta, siis kaupungin valoista huolimatta) erilainen pyyhkäisevä valokuvio, jonka sitten erottaa.
Tämä verrattuna esimerkiksi Portugalin rannikkoon, jossa satamaantulo on todella helppoa (jätetään ne mielestäni kammottavat kalastusalukset tämän keskustelun ulkopuolelle) hyvin ja yksinään loistavien majakoiden vuoksi.
ja oli tulla pahemman luokan virhe aamu neljältä 10 tunnin ajon jälkeen.Lähestyin helsinkiä pihlajasaaren eteläpuolelta ja viittojen ja valojen sekamelska on melkoinen kun sen ensikertaa tekee pimeässä.Aikansa kaikki viitat ja loistot näyttivät olevan kohdallaan kunnes sitten yllättäen olikin viitta aivan väärässä paikassa.Väsynenä reagoin aika hitaasti,ei hyvä!Vene kulki 10 kn ja n.50m ennenkuin olin pysäyttänyt sen.Vain muutaman metrin päässä valonheittimen loisteessa olivat pihlajasaaren rantakivet.Olin ajanut risteävän väylän yli poikittain viitan kohdalta ulos taustalla menevän toisen väylän valojen mukaan...suoraan hitonmoiseen kivikkoon mutta tuurilla kaikkien kivien välistä.Vaimo ei tykänny kun herätin,komensin ylös ja ulos lampun kanssa tähystämään että saatiin vene takas väylälle.
Saattoi sinulla olla ihan asiaa, mutta...
Kirjoitit kaikki yhteen pötköön, ei kappaleiden eroa ei edes välilyöntiä lauseiden välissä. Kuka tuollaista jaksaa lukea...
Sorry
Tuntuu tutulta. Samantapaisia tilanteita on varmasti monella. Joskus kävi niinkin, että nukahtelin joitakin tärkeitä sekuntteja ruoriin valoja tuijotellessa. Enää en viitsi ajoittaa saapumisia pimeään. Miksi? Mukavampi hidastaa, seurata ETAa gepsistä ja navigoida satamaan valoisassa ilman ongelmia. Aamulla vapautuu satamapaikkojakin sesonkiaikoina. Tarvittaessa olen pysähtynyt piihin merelle. Rantaväylillä se ei tietenkään käy.
tekstin(jopa useampi lause)hahmotuksessa ja jaksaminen rajoittuu paskantärkeiden vastausten laatimiseen,niin suosittelen käyntiä yleislääkärillä näin aluksi!
Hyvää Joulua vaan sinnekkin...
tuossa tekstin sisällössä jotain ärsyttävää eli oliskohan nimimerkin takana nainen?Näyttää osallistuvan näihin juttuihin aika ahkerasti.
Näköjään nyt sitten olemme pilkunn... eiku sitähän ei saa täällä sanoa, mutta minäpä yhd... eiku tosta tulis vaan herjoja takaisin. No joka tapauksessa muutamakin täällä kirjoitteleva nimimerkki pötkylöi tekstinsä pahasti ja olen tosiaan kanssasi samaa mieltä, että raskasta on lukea. Ei nämä jutut keskimäärin niin pitkiä ole, etteikö edes välilyöntejä voisi muutamaa lisätä. Eikä pari isoa alkukirjaintakaan luettavuutta yhtään pahentaisi. Lukijoitakin saa pikkuisen kunnioittaa.
Vuosi taisi olla -80? syksy.
Veneen varusteet olivat Merikortti, Kompassi, Kiikari, Valot.
Matka oli Vaasa - Uumaja.
Istuin yöllä vahdissa erittäin väsyneenä.
Katselin horisontissa näkyviä uumajan valoja, ja ajttelin että näkyvät pikkaisen aikaisin, mutta tällä kertaa näin.
Hetken kuluttua noin 100-200 m. päässä edessämme rahtilaiva löi täydet kansivalot päälle, ja tajusin että olen ajamassa suoraa sen kylkeen.
Ilmeisesti he näkivät tutkasta että en tajua heidän läsnäoloaan, ja tehostivat tilannetta.
Siinä oli sitlooda yhtäkkiä käsiä täys :)
Onneksi keli oli mukava ja törmäykseltä vältyttiin.
Mukava lukea kokemuksia todellisesta elämästä.
Rahtilaivan onneksi törmäykseltä vältyttiin, jos te olitte purjeilla. Laiva väistää purjevenettä avoimilla vesialueilla. Se että kannattaako laivaa väistää avomerellä on saman luokan kysymys, jotta kannattaako rekan alle mennä suojatiellä :-(
Minä tulin vasemmalta, ja ilmeisesti rahtilaivakin näki minut tutkasta.
Tiesivätkö he sitten että olen purjein matkassa, näkivätkö mastovalon.....
En kuitenkaan halunnut kokeilla, eikä juuri sillä hetkellä ekana tullut mieleen väistämisvelvollisuudet:)
No, mitäpä kamalampaa avomeripurjehtija voi kuvitella kuin joutua laivan yliajamaksi.
Omat kokemukset ovat tosi positiivisia, kaikki ovat väistäneet, kerran olen itse väistänyt.
Tietysti minulla on kunnon tutkaheijastin ja korkealla, samoin tuikkua paremmat valot.
Ja vaikka olen avomerellä, olen valmis väistämään laivaa, mutta se väistö voi tapahtua vain muutama minuutti ennen ennakoitua törmäystä, niin suuri on nopeusero! Väistämisvelvollisuuksilla ei väliä sano mummo kun suojatiellä rekan alta hyppäsi!
näitä laivoja menee esimerkiksi tansakan salmia lähestyttäessä aivan helvetisti.siellä tutka on poikaa.eikä niitä viitsi miettiä,että väistävätkö ne purjehtijaa,vaan on itse väistettävä aina niitä.suurin uhka kuitenkin on kalastusalus laivueet,jotka ovat pimeällä merellä todellinen painajainen.olen muutaman kokemuksen jälkeen oppinut kiertämään kaukaa,kun näen tutkassa sellaisen muodostelman/aluksen.ne kyllä oppii erottamaan liikkeistään.aivan arvaamatonta porukkaa verkkoineen.
Tietysti tutka on hyvä navigointivempele, mutta minulla ei sitä ole eikä ainakaan nykyiseen veneeseeni tule. AIS on hyvä keksintö purjeveneeseen! Kalastusalusten on myös lähetettävä AIS-tietonsa, isoveli eli EU nääs valvoo niitä!
Mutta, kun purjehditaan kevyessä kelissä paria kolmea solmua ja laiva kulkee yli kahtakymmentä niin tilanne on kuin tietä ylittävällä siilillä. Siinäpä sitä rekkoja väistellään :-(
Liikennejakokaistat, joita Tanskan salmia lähestyttäessä muistaakseni on, on otettava huomioon ja mieluummin ruuhkapaikoissa pysyttävä laivakaistojen ulkopuolella.
Vahvistan havaintoa. Kun vastaan yli kymmenen troolarin laivasto, väistöliike on joskus tarkoittanut miltei takaisin kääntymistä, lenssistä kryssiksi. Niillä on usein paritroolaus menossa eikä kymmenistä valoista ole helppo päätellä, minkä alusten välissä ne troolit oikein on. Toinen hämmentävä kokemus on pintaan nouseva sukellusvene. Pimeydestä tulee aivan yllättäen ensin valkoinen raketti, sitten vilkkuvalo...ilman että tutka on havainnut mitään.
Eipä tuohon voi etukäteen täydellistä vstausta antaa. Lähde ja kokeile, siitä se alkaa. Paljon sulle on jo sanottukin. Vielä yhden kokemuksen panen tähän.
Aika oli ennen gepsiä, ensi kertaa kun lähestyin Ruotsin rannikkoa mereltä pimeässä. Kirjasta tankkasin loistojen rytmejä sekuntikellon kanssa. Löytyi yksi säännölliseltä tuntuva rytmi, jota hain kirjasta. Ei millään tuntunut sopivan mihinkään tietoon. Lähemmäksi kun päästiin, niin nähtiin tilanne; Maantie rannalla, pieniä metsiköitä välillä tien ja meren välissä. Autoliikenten valot peittyivät välillä puiden taakse ja sitten taas näkyivät. Etsi siitä sitten sopivaa loistoa!
Wiki, oletko vilkaissut Merenkurkun merikartasta syvyyksiä, paljonko laivalla mahtaa olla tilaa väistää? Nimim. keskellä merta voi jalat yltää pohjaan, kokemusta on.
Onkohan Wiki täällä yhä päivystämässä kun on kuitenkin jo toistakymmentä vuotta jo vierähtänyt edellisestä postauksesta.
Säkki päähän, niin saa päivälläkin nautintoa "yö" purjehduksesta avomerellä. Ihanaa, kun ei näe mitään, varsinkin jos isompaa risti aallokkoa tai aalto perä neljäneksistä ja kunnon mamboa, ihan pelkkä ajatuskin saa...
Pimeällä edetään ampumalla valaisua valopistoolilla. 30 sekunnin välein valkoinen laukaus etusektoriin. Muista että purjeet voivat aiheuttaa sähikäisen kannellesi, jolloin pääset kokeilemaan sammutuskalustoa. Sinnkiämpäri ja köysi varustus valmiiksi.
Taskulampun toiminnan tarkastus 15 s välein ja spraytorvella 5 s tuuttaus.
Pikkasen tarkkaavaisuutta ja varovaisuutta enemmän kuin päivällä.
Laittaisin yhden asian vielä noiden edelle: ennakointi.