Korot nousseet 93,9 %

on leikkaantunut korkojen noustessa.

...käytettävät tulot on hyvä indikaattori ostokyvyn heikkenemisestä. Se kärsii eniten ja ensimmäiseksi ostokyvyn laskiessa. Tässä yksi löytämäni tilasto: http://www.stat.fi/til/smat/2006/07/smat_2006_07_2006-09-08_tie_001.html

Uskoisin että tilasto näyttää paljon pahemmat n. puolen vuoden päästä kun noussut korkotaso on oikeasti alkanut purra.

lainanottoyky kirjoitti:

on leikkaantunut korkojen noustessa.

nouseet sitähän ne tekevät joka vuosi.
Lainanottokyky näinollen paranee

palkat ovat kirjoitti:

nouseet sitähän ne tekevät joka vuosi.
Lainanottokyky näinollen paranee

keskituloinen tienaa n. 2500 €/kk ja mikäli otetetaan varoja lainanottotiskillä maksimilimiitti pienenee korkojen noustessa.

... kirjoitti:

...käytettävät tulot on hyvä indikaattori ostokyvyn heikkenemisestä. Se kärsii eniten ja ensimmäiseksi ostokyvyn laskiessa. Tässä yksi löytämäni tilasto: http://www.stat.fi/til/smat/2006/07/smat_2006_07_2006-09-08_tie_001.html

Uskoisin että tilasto näyttää paljon pahemmat n. puolen vuoden päästä kun noussut korkotaso on oikeasti alkanut purra.

niin että välikädet ja rakentajat ovat ulosmitanneet katteeseen palkanmaksajan tienestit koko limiitillä samalla kun elinkustannusindeksi on erkaantunut asuntojen hintaindeksistä. Siis on rakennettu malli jossa asunnot avat maksaneet juuri niin paljon kuin keskituloisella on maksimissaan varaa. Nyt tuo rakennelma on purkaantumassa, mikä näkyy voimakkaasti uudisrakentamisen vähenemisenä ja valmiiden kohteiden kasaantumisena varastoon ja hintapyyntien alenemisena. Tämän kuplan suurimpia häviäjiä ovat olleet keskituloiset, samalla kun on meneillään tulonsiirto keskiluokalta talouden eri osapuolille jotka ovat hyötyneet vääristyneestä markkinatilanteesta.

lainanottoyky kirjoitti:

on leikkaantunut korkojen noustessa.

ostokyky nyt kuitenkaan vielä "merkittävästi" huonontunut?

Suomen pankkiyhdistyksen tiedoteesta 22.11.2006:

"Suomalaisista 53 prosentilla on tällä hetkellä lainaa, kun osuus keväällä oli 51 prosenttia. Varsin monella lainanottajalla, eli
52 prosentilla, on samanaikaisesti myös säästöjä tai sijoituksia. Tavallista on, että luotonottaja on myös rahasto- tai osakesäästäjä tai säästöjä on muissa kohteissa. Säästöt toimivat vararahastona mahdollisia tulevia rahantarpeita varten. Lainanottajat ovat tulotasoltaan keskimääräistä parempituloisia, joten heidän rahatilanteensa on vakaalla pohjalla. Eniten lainaa on
25–44-vuotiailla, heistä 76 prosentilla on jotain lainaa. Tällä ikäryhmällä lainaa ottaneiden osuus on myös noussut keväästä, jolloin 73 prosentilla kuuluvista oli jotain lainaa."

toistaiseksi mennyt kirjoitti:

niin että välikädet ja rakentajat ovat ulosmitanneet katteeseen palkanmaksajan tienestit koko limiitillä samalla kun elinkustannusindeksi on erkaantunut asuntojen hintaindeksistä. Siis on rakennettu malli jossa asunnot avat maksaneet juuri niin paljon kuin keskituloisella on maksimissaan varaa. Nyt tuo rakennelma on purkaantumassa, mikä näkyy voimakkaasti uudisrakentamisen vähenemisenä ja valmiiden kohteiden kasaantumisena varastoon ja hintapyyntien alenemisena. Tämän kuplan suurimpia häviäjiä ovat olleet keskituloiset, samalla kun on meneillään tulonsiirto keskiluokalta talouden eri osapuolille jotka ovat hyötyneet vääristyneestä markkinatilanteesta.

Itse en tosin usko että kupla on vielä puhkeamassa, taloudella menee tällä hetkellä erinomaisesti. Ehkä pieni tilapäinen notkahdus nyt, ja markkinoiden jäätyminen vasta muutaman vuoden kuluttua kun ollaan laskusuhdanteessa. Tosin onhan yhdysvalloissakin kupla nyt puhjennut vaikka talous siellä samanlaisessa nousussa kuin täällä. Saapa nähdä mitä tapahtuu.

... kirjoitti:

Itse en tosin usko että kupla on vielä puhkeamassa, taloudella menee tällä hetkellä erinomaisesti. Ehkä pieni tilapäinen notkahdus nyt, ja markkinoiden jäätyminen vasta muutaman vuoden kuluttua kun ollaan laskusuhdanteessa. Tosin onhan yhdysvalloissakin kupla nyt puhjennut vaikka talous siellä samanlaisessa nousussa kuin täällä. Saapa nähdä mitä tapahtuu.

Vuoden kuluttua ollaan viisaampia, itse uskoisin että olemme vedenjakajalla juuri nyt.

suomalaisten kirjoitti:

ostokyky nyt kuitenkaan vielä "merkittävästi" huonontunut?

Suomen pankkiyhdistyksen tiedoteesta 22.11.2006:

"Suomalaisista 53 prosentilla on tällä hetkellä lainaa, kun osuus keväällä oli 51 prosenttia. Varsin monella lainanottajalla, eli
52 prosentilla, on samanaikaisesti myös säästöjä tai sijoituksia. Tavallista on, että luotonottaja on myös rahasto- tai osakesäästäjä tai säästöjä on muissa kohteissa. Säästöt toimivat vararahastona mahdollisia tulevia rahantarpeita varten. Lainanottajat ovat tulotasoltaan keskimääräistä parempituloisia, joten heidän rahatilanteensa on vakaalla pohjalla. Eniten lainaa on
25–44-vuotiailla, heistä 76 prosentilla on jotain lainaa. Tällä ikäryhmällä lainaa ottaneiden osuus on myös noussut keväästä, jolloin 73 prosentilla kuuluvista oli jotain lainaa."

elinkustannusindeksi ja asuntoindeksi ovat erkaantuneet eikä rakennuskustannusindeksillä etenkään ole mitään tekemistä asuntojen hintojen kanssa.

... kirjoitti:

Itse en tosin usko että kupla on vielä puhkeamassa, taloudella menee tällä hetkellä erinomaisesti. Ehkä pieni tilapäinen notkahdus nyt, ja markkinoiden jäätyminen vasta muutaman vuoden kuluttua kun ollaan laskusuhdanteessa. Tosin onhan yhdysvalloissakin kupla nyt puhjennut vaikka talous siellä samanlaisessa nousussa kuin täällä. Saapa nähdä mitä tapahtuu.

että rakentamisen taantuma on alkanut, kyseessä vähintään tasaantuminen mikä leikkaa ylisuuret katetavoitteet pois. Lisäksi korkotilanteen vaikutus alkaa näkyä sekä lainanannossa että otossa. Tämä tarkoittaa aluksi huippukalliiden (suurien lainojen) kohteiden hintapyyntöjen tarkistuksia ja ennenpitkää myös bulkkikohteiden hintojen vähintään nousun hiipumista. Siis myyntivoittotuottoa ei sijoittajillakaan juuri odotettavissa.

Ja nyt kokonaiskorko onkin 4,5%, riippuu tietysti lainamääristä, mutta tuntuuhan se.

luulit etteivät korot nouse, ja putkiremonteistakaan et mitään tiennyt...
Huono provo.

vaadimme parempia P.R.O.V.O.J.A. N.Y.T.

...kun ostin ekan, hyväkuntoisen, 57 m2 kaksioni Helsingistä 1992. Hinta tosin oli vain 230tmk velattomana! Edellinen ostaja oli maksanut siitä 590tmk kolme vuotta aiemmin.