Vääntömomentti x kierrosnopeus.
Mulla 170 heppaa S60 Volvossa, ja se ei riko paikkoja.
Miksi 140 heppanen traktori (Valmet) on niin helkkarin iso murikka verrattuna henkilöautoon.
-sama voimalinja saadaan varmaan pakattua pienempään tilaan, samoin takarenkaan koko voisi pienentyä. Onhan esim Wille-merkkiset kiinteistöhoitokoneet paljon pienpiä kuin samalla vallun konella varustettu traktori.
Mielestäni traktorin teho on pieni verrattuna sen kokoon.
Mulla 170 heppaa S60 Volvossa, ja se ei riko paikkoja.
Miksi 140 heppanen traktori (Valmet) on niin helkkarin iso murikka verrattuna henkilöautoon.
-sama voimalinja saadaan varmaan pakattua pienempään tilaan, samoin takarenkaan koko voisi pienentyä. Onhan esim Wille-merkkiset kiinteistöhoitokoneet paljon pienpiä kuin samalla vallun konella varustettu traktori.
Mielestäni traktorin teho on pieni verrattuna sen kokoon.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Et sinä käytä kaikkia 170 kaakkiasi. Jos käyttäisit, Volvosi kulkisi alun kolmatta sataa siihen saakka, että korttisi otettaisiin kuivumaan.
Ei traktoristakaan revitä täyttä nimellistehoa ulos kuin poikkeustilanteissa, lyhyen aikaa.
Käytännön vääntömomentista puhuminen olisi paljon asiallisempaa kuin teoreettisesta (huippu)tehosta puhuminen. Luutuneet asenteet estävät – hevosvoimat ovat kai "seksikkäämpiä" kuin newtonmetrit.
2,4-litrainen Volvon moottorisi kiertää huipputehollaan varmaan 6.000 kiekkaa minuutissa ja huippuvääntökin osunee jonnekin 4.500 kierroksen tienoille. Momenttia lienee silloin reilut 200 (korkeintaan 250) Nm.
Valmetin kone on työhevonen, jossa on tilavuutta 5-6 litraa ja huipputehon kierrokset jäävät pariin tuhanteen, ehkäpä allekin. Täyden vääntömomenttinsa kone kehittää jo jossakin 1.200-1.500 kierroksen seutuvilla. Tuo momenttilukema on arvatenkin kaksin-kolminkertainen Volvoosi verrattuna, 500-600 Nm.
Traktori saataisiin toki liikkumaan yhtä rivakasti varustamalla se Volvosi koneella ja muuttamalla vaihteiston alennussuhdetta kertoimella 3. Käyttöominaisuudet vain eivät olisi läheskään niin miellyttävät eikä kone kestäisi yhtä kauan kuin tuo iso dieselinjööti. Lämminveriset ravirattaiden eteen, raskastekoiset pollet pellolle. Näin se vaan menee.
Traktorin teho suhteutetaan aina traktorin kokoon. Se riittää töiden tekemiseen luontevalla nopeudella. Ylimitoitettu moottori lisäisi vain sekä investointi- että käyttökustannuksia.
Traktorilla vedetään erilaisia perävaunuja tms. kuormia ja käytetään erilaisia työkoneita. Traktorin painon ja koon on oltava asianmukaisessa suhteessa näihin ja traktorin renkaat mitoitetaan samoin tehtävän mukaan (tarvittaessa käytetään levikepyöriä). Iso, monisiipinen aura tai leveä äes vaatii raskaan ja tehokkaan vetäjän (liika teho saa kuitenkin aikaan vain vetävien pyörien luistoa). Renkaiden on oltava riittävän isot, jotta pintapaine peltoa vastaan ei nouse liian suureksi (maan tiivistyminen on haitaksi kasvulle).
Wille-kiinteistötraktoreiden koko suhteessa tehoon ja painoon pyritään saamaan pieneksi, jotta traktori mahtuu ahtaisiin paikkoihin. Painoa ja tehoa saa olla, jotta tilavakin lumikauha saadaan liikkumaan rivakasti ja kone on vakaa myös taakan ollessa ylösnostettuna. Näillä traktoreilla ajetaan asfaltilla tai muulla kovalla alustalla, ei pehmeällä pellolla, joten painuminen ei ole ongelma ja selvitään pienemmilläkin pyörillä.
Kriteerit ovat aivan erilaiset kuin peltotraktoreilla. Wille on ketterä peli ahtaille kujille, mutta ei siitä olisi auran eteen pellolle!
meillä on wille maatalous käytössä, eikä mitään ongelmia. kone kiertää 3100 rpm ja se on tehtaan asetus! Ihme kyllä kestää hyvin...
Mielenkiintoinen valinta! Kiva kuulla että olet tyytyväinen Willeen.
Kiertäväthän nuo henkilöautodieselit täysillä käydessään 4.000-5.000 kiekkaa minuutissa ja kestävät silti. Yhdellä tiedossani olevalla MB 220 D:llä (vm. 1968) oli ajettu yli 900 tkm kun viimeksi autosta kuulin. Sen 2,2 litrasta oli otettu maltilliset 65 hv @ 4.300 1/min (vai olisiko ollut 4.200 – no, pikkuasia).
Itse ajelen maalla bensalla mutta merellä löpöllä. 2,4-litrainen dieselini (Toyota Hiacen kone marinoituna) kiertää normaalissa matka-ajossa 3.000-3.100 1/min eli suunnilleen samat kuin Willesikin. Huipputehonsa (74 hv) tuottamiseen se kuitenkin tarvitsee lähemmäs 4.000 kiekkaa minuutissa (olisikohan 3.800?).
Mielenkiinnosta vielä: sopinee olettaa, ettei Wille ole sinulla maatalouskäytössä AINOANA traktorina vaan erikoistöissä, joihin se parhaiten sopii. Kuormaustöissä se on varmastikin parempi kuin tavallinen peltotraktori etukuormaaja, ja saattaapa käydä tiettyihin vetohommiinkin.
Mutta onko Willessä edes nostolaitteita peltotraktorin malliin? Tuskinpa Willeä auran tai äkeen eteen kannattaa valjastaa? Se olisi jo jonkin sortin ennakkoluulottomuutta! Mitenkäs kärrynveto maantiellä – onko sallittu?
Jos "automiehen" Volvoon laitettaisiin moottoriksi vastaavantehoisen moottoripyörän moottori (esim. Suzuki Hayabusa, tilavuus 1.298 cm3, huipputeho 175 hv käyntinopeudella 9.800 1/min, max. vääntö 138,2 Nm nopeudella 7.000 1/min), niin tuskinpa se ajaminen niin herkkua olisi kuin nykyisellä 5-pyttyisellä 2,4 litran koneella!
Aivan vastaavasta asiasta on kyse verrattaessa h-auton ja traktorin moottoreita keskenään.
Ajatellaanpa vaikka jotakin 500-600 hevosvoimaista kuorma-autoa:
Moottori kehittää huipputehonsa ehkäpä noin 2000 r/min nopudella.
Suurin vääntömomentti osuu jonnekin 1000-1600 r/min välille.
Kokeileppa omalla autollasi seuraavaa: lähde liikkeelle normaalista ja vaihda aina isompaan noin 1500 r/min kohdalla.
Paljonko on nopeutesi kun ajat 5 vaihteella kierrosluvulla 1000-1100? Kuorma-auto kulkee tuolla kierrosluvulla n. 80 km/h.
Välitykset ovat siis erilaiset: kun sinä olet vaihtanut vain viisi vaihdetta, kuorma-autossa on vaihdetta vaihdettu jo ehkä kymmenen kertaa, ennen kuin haluttu ajonopeus on saavutettu.
Kun suuri teho perustuu murskaavaan vääntöön, tarvitaan luonnollisesti paljon tukevampia rakenteita, jotta ne kestäisivät vaikuttavat voimat.
Valmetin mottori tuottaa suuriman tehonsa ehkä noin 2500 r/min nopeudella, Volvosi moottori noin kolminkertaisella nopeudella.
Siitä voisi sitä koko eroa pohdiskella edelleen.
Voidaan nyt vaikka tehdä ajatusleikki, tuo Volvon moottori traktoriin, pistetääbn perään vaikka 8-siipiset aurat ja lähhdetään kyntämään oikein kova savimaata.Vedetään vaikka 12 tuntia yhtäsoittoa, taitaa olla Volvon kone siinä vaiheessa aikalailla kypsä.Tuo traktorin dieselkone on tehty ihan erilaiseen käyttöön, tuohon Volvon koneeseen pitää vaihtaa koko jäähdytysjärjestelmä, traktorikäytössä se yksinkertaisesti keittää alta aikayksikön, ei ole tuota ajoviimaan auttamassa.
Auton ja traktorin hevosvoimat vaan "ulosmitataan" eri käyttöön, vääntävällä traktorin moottorilla vedetään auraa ja henkilöauton moottorilla kiihdytetään 8.7 s 0-100.
Ajatukseni on se, että traktori moottoriominasuuksineen päivineen vaan pienempään kokoon (Wille kiinteistötraktori)..painopiste alemmaksi. Näin saadaan ketterämpi peli, kivempi ajaa vaikka metsässä. Joku poulilinkku systeemi kääntyvillä etupyörillä ym..Hei haloo 140 heppanen valmetti alkaa olla kuormurin vetonupin kokoa..
Hevosvoima on laskennallinen suure.
Kun nostetaaan 70kg taakka metrin korkeuteen sekunnissa, tehdäään hevosvoiman työ.
Väännöllä ja välityksillä se voima tehdään.
Asiaa puhut, mutta hieman suurpiirteisesti. Sinun hevosvoimasi jää hieman alimittaiseksi, kun oikeassa määritelmässä taakka on 75 eikä 70 kg.
1 hv = 75 kpm/s = 735,8 Nm/s = 0,736 kW
Ja hevosvoimalla määritellään TEHO eikä TYÖTÄ, jos tarkkoja ollaan. Työn yksikkö on sama kuin energiankin, wattisekunti eli joule.
Rivien välistä oli luettavissakin, mutta täsmennettäköön vielä työn ja tehon keskinäinen riippuvuus:
työ = teho × aika
Työn/energian yksikkö joule (J) eli wattisekunti (Ws) esiintyy käytännössä ehkä harvemmin kuin kilowattitunti (kWh). Sähkölaitostasolla puhutaan sitten jo mega- ja gigawattitunneista.
1 kWh = 3600000 J
Sitä sattuu, ku arpoo sairaan mielen syövereistä numeroita. Arvuuttelin itteni kans, et oliko se 70 vai 75 kg se taakka. Onko se joku murphyn laki tai joku, kun on kaks vaihtoehtoa, niin se väärä pitää valita?
Yllä on suunnilleen kaikki oleellinen jo sanottu, mutta kommentoin nyt kuitenkin..
Näin on, Valmetin teho tuotetaan pienemmällä kierrosluvulla joten vastaavasti vääntömomentin tulee olla suurempi. Näillä lukemilla Volvon akseli katkeaa varmasti ja kytkin kärähtää.
Painosta on myös hyötyäkin, koska vetovoima on enintään kitkavoiman suuruinen ja kitkavoima on taas suoraan verrannollinen painoon. Halkaisijaltaan suuremmalla renkaalla taas saavutetaan suurempi vetokyky ja pienempi pintapaine.