Mille alalle keskiverron kannattaa mennä?

ke skiverto

Haluan nimenomaan luonnontieteelliselle alalle. En ole kuitenkaan älykäs. Lukion pitkä matematiikka on sujunut kohtalaisesti kovalla työllä, mutta fysiikka on mennyt surkeasti kovasta työstä huolimatta (arvosanat 5-7). Olen vain hidas oivaltamaan asioita. Kun ei leikkaa, niin ei leikkaa.
Mikä luonnontieteellinen ala sopii parhaiten keskitason älykkyysosamäärän (90-110) omaavalle ihmiselle? Olen harkinnut lääketiedettä, koska sehän ei ole läheskään yhtä matemaattista kuin esim. yliopiston matikka tai fyssa, vaan enemmänkin tekstikirjojen pänttäämistä, mutta perustuu kuitenkin luonnontieteisiin.

11

4038

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • fyssa tökkii

      niin lääkikseen pääseminen voi olla vähän hankalaa. Tosin, jos olet "hitaasti kypsyvä" fyssan suhteen, niin valmennus tai sitten lukion jälkeen fysiikan opiskelu ja kertaus ja laskuharjoitukset "issekses" voisi saada homman pelittämään. Mitä sitten valitsetkin, tsemppiä ja hyvät joulut!

      • ehdottaomasti!

        Kokeile maatalous-metsätieteeliseen lukemaan mikrobilsaa, se on tosi mielenkiintoista. Sairaalamikrobiologina pääset tekemään lääkäritason ratkaisuja potilaiden hoidosta ja alalla riittää varmasti työsarkaa. Työssä on riittävästi mielenkiintoa ja haastettakin.

        Lisäksi mikrobilsan ala on kokoajan eteenpäin menevää: uusia tauteja ja taudinaiheuttajioa löytyy koko ajan lisää ja tekniikat kehittyvät. Mikrobiologit ovatkin siis huippuosaajia.

        Palkkauskin on ihan kohdallaan, useimmat sairaalamikrobiologit saavat saman verran kuin lääkärit, sillä erotuksella, että työ ei ole henkisesti niin rassaavaa ja se on siistiä 8-16 duunia. Suosittelen.


    • asdf

      Aivan turhaa mennä tuhlaamaan yliopistoon aikaa jos ei vaan siihen pysty. Ensimmäinen ja ehkä toinenkin vuosi saattaa sujua mutta en usko että ikinä voisit valmistua jos et lukiofysiikassakaan selvinnyt kovasta työstä huolimatta. Lukiomatematiikankin pitäisi mennä kuin vettä vaan. Yliopistossa se kova työ on kymmenen kertaa kovempaa kuin lukiossa ikinä.

      Eikö kannattaisi harkita jotain muuta alaa vaikka jotain teknillistä yliopistoa? Siellähän on kaikilla linjoilla ainakin jonkinlaista käytännön fysiikkaa ja matematiikkaakin.

      • ke skiverto

        Millä tavalla se yliopisto-opiskelu on vaikeaa? Nopea tahti, paljon uutta materiaalia lyhyessä ajassa vai mitä?
        Ja onko Teknillinen korkeakoulu muka helpompi paikka (myös teknillinen fys ja mat?) kuin Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta?


      • asdf
        ke skiverto kirjoitti:

        Millä tavalla se yliopisto-opiskelu on vaikeaa? Nopea tahti, paljon uutta materiaalia lyhyessä ajassa vai mitä?
        Ja onko Teknillinen korkeakoulu muka helpompi paikka (myös teknillinen fys ja mat?) kuin Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta?

        Niin siis pointtini oli että teknillisissä yliopistoissa on enemmän valinnanvaraa, useita helpompia ja vaikeampia linjoja.

        Tahdin nopeus on toki itse päätettävissä aika pitkälti eli se miten paljon kursseja käy ja paljonko niiden eteen tekee työtä.

        Yliopistossa ongelma on kuitenkin kokemusteni mukaan siinä että kilpailu on varsin kovaa koska lähes kaikki vakavasti otettavat alan opiskelijat haluavat yliopistotutkijoiksi (surkealla palkalla tietysti). Itse ainakin tunnen niin että on pakko olla hyvä muuten tulevaisuudensuunnitelmat vaarantuvat.

        Ellei ihan tosiaan ole suurta kutsumusta tuommoiseen teoreettiseen pohtimiseen niin kannattaa varmaan harkita insinööritieteitä. Tulevaisuus insinöörinä on siinä mielessä helpompi (mikäli semmoinen kiinnostaa) että hyväpalkkainen työ löytyy varmasti ja erilaisia linjoja ainakin tkk:lta löytyy valtava määrä joissa kaikissa tarvitaan ainakin vähän matematiikkaa ja fysiikkaa tai kemiaa. Toisissa enemmän, toisissa vähemmän.


      • teekkari---
        asdf kirjoitti:

        Niin siis pointtini oli että teknillisissä yliopistoissa on enemmän valinnanvaraa, useita helpompia ja vaikeampia linjoja.

        Tahdin nopeus on toki itse päätettävissä aika pitkälti eli se miten paljon kursseja käy ja paljonko niiden eteen tekee työtä.

        Yliopistossa ongelma on kuitenkin kokemusteni mukaan siinä että kilpailu on varsin kovaa koska lähes kaikki vakavasti otettavat alan opiskelijat haluavat yliopistotutkijoiksi (surkealla palkalla tietysti). Itse ainakin tunnen niin että on pakko olla hyvä muuten tulevaisuudensuunnitelmat vaarantuvat.

        Ellei ihan tosiaan ole suurta kutsumusta tuommoiseen teoreettiseen pohtimiseen niin kannattaa varmaan harkita insinööritieteitä. Tulevaisuus insinöörinä on siinä mielessä helpompi (mikäli semmoinen kiinnostaa) että hyväpalkkainen työ löytyy varmasti ja erilaisia linjoja ainakin tkk:lta löytyy valtava määrä joissa kaikissa tarvitaan ainakin vähän matematiikkaa ja fysiikkaa tai kemiaa. Toisissa enemmän, toisissa vähemmän.

        Jos ei fysiikka ja matematiikka suju niin kannattaa unohtaa teknilliset yliopistotkin. Itsellä matematiikka oli 8 (M yo. kirj.) ja aika hiton vaikealta se matematiikka tuntuu.
        Ja sitä fysiikkaa riittää kanssa ja jos ei se suju lukiossa, niin se ei 110 % varmuudella suju tuollakaan. Insinöörifysiikka on samantyylistä kuin lukiossa, paitsi, että se on paljon vaikeampaa :) (mutta huomattavasti helpompaa kuin insinöörimatematiikka)

        Jos kuitenkin TKK:lle / X teknilliseen yliopistoon haluaa, niin kannattaa valita koulutusohjelma/pääaine huolella. Itse päädyin konetekniikkaan ja nyt olen saanut perehtyä koko syksyn massattomien kappaleiden voimiin, taivutusmomentteihin ja tukireaktiohin. Olen kuullut, että Etelä-Amerikasta olisi löytynyt pari kiveä, joita asia kiinnostaa.
        Ensi keväänä siis uudestaan pääsykokeisiin koulutusohjelman vaihdon toivossa.


      • kemiasta
        teekkari--- kirjoitti:

        Jos ei fysiikka ja matematiikka suju niin kannattaa unohtaa teknilliset yliopistotkin. Itsellä matematiikka oli 8 (M yo. kirj.) ja aika hiton vaikealta se matematiikka tuntuu.
        Ja sitä fysiikkaa riittää kanssa ja jos ei se suju lukiossa, niin se ei 110 % varmuudella suju tuollakaan. Insinöörifysiikka on samantyylistä kuin lukiossa, paitsi, että se on paljon vaikeampaa :) (mutta huomattavasti helpompaa kuin insinöörimatematiikka)

        Jos kuitenkin TKK:lle / X teknilliseen yliopistoon haluaa, niin kannattaa valita koulutusohjelma/pääaine huolella. Itse päädyin konetekniikkaan ja nyt olen saanut perehtyä koko syksyn massattomien kappaleiden voimiin, taivutusmomentteihin ja tukireaktiohin. Olen kuullut, että Etelä-Amerikasta olisi löytynyt pari kiveä, joita asia kiinnostaa.
        Ensi keväänä siis uudestaan pääsykokeisiin koulutusohjelman vaihdon toivossa.

        Kemiaa voi opiskella joka puolella Suomea. Jos haluaa saada kunnon töitä pitää olla kyllä aika älykäs. TKK-kemistit saa ehkä hieman helpommin töitä kuin yliopistoista valmistuneet, mutta aika vaikeeta on. Monet tekeekin valmistuttuaan eri alan hommia.


      • wexxi
        kemiasta kirjoitti:

        Kemiaa voi opiskella joka puolella Suomea. Jos haluaa saada kunnon töitä pitää olla kyllä aika älykäs. TKK-kemistit saa ehkä hieman helpommin töitä kuin yliopistoista valmistuneet, mutta aika vaikeeta on. Monet tekeekin valmistuttuaan eri alan hommia.

        Yliopistosta valmistuneet kemistit pääsee lähes aina suoraan pompottamaan teekkarikemistejä
        siksi menin itekkin yliopistoon


      • Jii
        teekkari--- kirjoitti:

        Jos ei fysiikka ja matematiikka suju niin kannattaa unohtaa teknilliset yliopistotkin. Itsellä matematiikka oli 8 (M yo. kirj.) ja aika hiton vaikealta se matematiikka tuntuu.
        Ja sitä fysiikkaa riittää kanssa ja jos ei se suju lukiossa, niin se ei 110 % varmuudella suju tuollakaan. Insinöörifysiikka on samantyylistä kuin lukiossa, paitsi, että se on paljon vaikeampaa :) (mutta huomattavasti helpompaa kuin insinöörimatematiikka)

        Jos kuitenkin TKK:lle / X teknilliseen yliopistoon haluaa, niin kannattaa valita koulutusohjelma/pääaine huolella. Itse päädyin konetekniikkaan ja nyt olen saanut perehtyä koko syksyn massattomien kappaleiden voimiin, taivutusmomentteihin ja tukireaktiohin. Olen kuullut, että Etelä-Amerikasta olisi löytynyt pari kiveä, joita asia kiinnostaa.
        Ensi keväänä siis uudestaan pääsykokeisiin koulutusohjelman vaihdon toivossa.

        "Itse päädyin konetekniikkaan ja nyt olen saanut perehtyä koko syksyn massattomien kappaleiden voimiin, taivutusmomentteihin ja tukireaktiohin."

        Puhut varmaankin kurssista nimeltä Statiikan perusteet tms. Muistathan nyt kuitenkin, että konetekniikka on paljon muutakin kuin mekaniikkaa ja lujuusoppia. Itseäni ainakin konetekniikassa viehättää koneensuunnittelu ja tuotantotekniikka. Ja kyllä, itsekään en pidä erityisemmin teknillisestä mekaniikasta ;)


      • molcosan
        wexxi kirjoitti:

        Yliopistosta valmistuneet kemistit pääsee lähes aina suoraan pompottamaan teekkarikemistejä
        siksi menin itekkin yliopistoon

        Minä en ole vielä pompottanna ketään, ja valmistuin jo 1999. Mitä tuo tuollainen puhe on?


    • biokemiaa yliopistolla vuod...

      Jos ehdottomasti haluat huonopalkkaisiin pätkätöihin, niin yliopisto-opiskelu on oikea paikka. Luonnontieteistä vähiten fysiikkaa taitaa tarvita biologiassa, mutta sieltä työllistyy vain opettajaksi tai tutkijaksi. Biokemiassa fysiikkaa on kohtuullisen vähän, mutta työpaikat pelkästään tutkimuspuolella.

      Kannattaa oikeasti miettiä onko se akateemisuus nyt niin ihmeellistä. Monelle ihmiselle huomattavasti parempi vaihtoehto on lähteä suoraan hankkimaan ammattia ja jättää tieteen tekeminen vähemmälle. Kovin moni kurssikaveri on jättänyt leikin kesken ja todennut ettei alalla ole kovinkaan ruusuista tulevaisuutta.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. SDP palauttaa Suomen kansalle kulta-ajat

      Hyvinvointivalto on pääosin SDP:n ja osin myös Maalaisliiton rakentama. Hyvinvointivaltion ylläpito edellyttää oikeude
      Maailman menoa
      148
      13137
    2. Aamun Riikka: työttömyydessä lähestytään viime laman synkintä vaihetta

      Nopeasti mentiiin upean Marinin hallituksen ennätystyöllisyydestä toiseen ääripäähän, kohti Suomen historian kurjimpia t
      Maailman menoa
      72
      9591
    3. Älkää vassarit kuvitelko, että Marinin kulta-ajat palaavat

      Vaikka demarit voittaisivat seuraavat vaalit, se ei palauta Marinin taskut-täyteen-kelasta-aikaa takaisin, ei voi eikä h
      Maailman menoa
      94
      9084
    4. Suomen velka kasvoi ennätysvauhtia - Mäkynen repostelee

      – Velka kasvoi eniten tilaston historiassa, Mäkynen kirjoittaa. – Vuoden 2025 toisella neljänneksellä selvästi eniten k
      Maailman menoa
      13
      7705
    5. Giorgia Meloni vs Riikka Purra

      Kyllä Italian pääministeri on kauniimpi ja seksikkäämpi, kuin Suomen valtiovarainministeri Riikka Purra. Mitä jotkut näk
      Maailman menoa
      38
      6704
    6. 147
      6124
    7. Ohhoh. Kokoomusvirkamiehen mukaan Suomessa ei ole työttömyyskriisiä

      Kun kokoomuksen johtama hallitus epäonnistuu täydellisesti talouspolitiikassaan, niin aikaisemmin erittäin pahaksi määri
      Maailman menoa
      15
      3114
    8. En lähde armeijaan enkä siviilipalvelukseen

      Maanantaina telkan uutisissa toistamiseen kerrottiin tästä luuserista, joka kärsii muka "masennuksesta", mutta nauraa rä
      Maailman menoa
      391
      1179
    9. Aikuisten säälittävä käytös

      Mikä mahtaa aikuisia hiertää ja mistä näin kovaa että alaikäisen pahoinpitelyn jälkeen vielä kirjotellaan täällä. Sana v
      Hyrynsalmi
      7
      1123
    10. YLE: Stora Enso Imatra aloittaa yyteet

      www.hs.fi/talous/art-2000011528377.html Yle: Stora Enso aloitti muutos­neuvottelut Imatran-tehtailla Metsäteollisuus|Yl
      Imatra
      84
      980
    Aihe