Mielipide, Etelä-saimaa

Avointa keskustelua Imatralle

MISTÄ JOHTUU, että viimeisten 3-5 vuoden aikana olemme Imatralla saaneet kuulla ja lukea viestejä eri toimialoilla työilmapiirin huononemisesta? Mistä johtuu, että työntekijät ovat entistä turhautuneempia vaikutusmahdollisuuksiinsa omaa työtään koskevissa asioissa? Mistä johtuu, että hyviä alansa asiantuntijoita ja ammattiosaajia on lähtenyt tai siirretty toisiin tehtäviin, jos he ovat kriittisesti uskaltaneet nostaa keskusteluun esille toiminnassa vallitsevia epäkohtia?

Mistä johtuu, että entistä yleinen käsitys imatralaisesta päätöksentekoprosessista on, että päätöksiä tekee etukäteen pieni porukka, ja oikeasti päätöksiin ei voi vaikuttaa, tai sitten niistä ei ole lupa keskustella? Mistä johtuu, että edes valtuutetut ja lautakuntien jäsenet eivät saa kaikkea tarpeellista tietoa riittävän ajoissa voidakseen kunnolla perehtyä esitettävien päätösehdotusten valmisteluihin ja taustoihin?

Onko muutosten johtamisen perusasiat ja inhimillinen puoli - ihmisten mukaanotto muutosten suunnitteluun, erilaisten näkemysten kuunteleminen ja arvostaminen - unohdettu nopean aikaansaamisen ja oman pätevyyden osoittamisen huumassa? Vanha totuus on, että mitä kriittisempiä kannanottoja ja mitä enemmän muutosvastarintaa, sitä enemmän johtajien pitäisi kuunnella. Tätä vain ei käytännössä voida tehdä päätöksentekoprosessia kiihdyttämällä? Jokaisen pitää päästä työstämään asiaa itse, väkisin on aika vaikea saada toista vakuuttuneeksi.

TÄSTÄ VIIMEISIMPÄNÄ esimerkkinä on kasvatus- ja opetustoimen suunnitellut rakennemuutokset. Vaikka toimialajohtaja Jussi Virsunen avasi keskustelua koko kaupungin ja oman toimialansa taloudellisesta tilanteesta ja ennusteista järjestämällä keskustelutilaisuuden Vuoksenniskalla, ei asian jatkokäsittely vakuuta. Minkä takia tilaisuudessa esitettyä materiaalia, jossa eri vaihtoehtoja oli lueteltu, ei ole annettu edes valtuutetuille tai lautakunnan jäsenille?

Muistiinpanoja ei sentään kielletty tekemästä. Mistä johtuu, etteivät virkamiehet lähettäneet Vuoksenniskan koulun vanhempaintoimikunnan, kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsenille osoitettua kutsua eteenpäin kyseisille henkilöille tai he saivat sen vasta kaksi päivää sen jälkeen, kun tilaisuus oli pidetty?

MIHIN VUOKSENNISKAN ja Vuoksen itäpuolen peruspalveluja ollaan ajamassa? Nyt jos koskaan on todel-
lisen arvokeskustelun aika ja paikka. Eri asia on, antaako kaupunki mahdollisuuden tällaiseen keskusteluun.

Missä se voi käytännössä tapahtua? Onko keskustelun paikka 8. tammikuuta valtuustoseminaarissa kolmen tunnin aikana puutteellisilla tai tarkoitushakuisesti rajatuilla tiedoilla? Se on mahdoton yhtälö. Nyt tarvitsemme myös aikalisän. Sitä tarvitaan riittävän laajan taustatiedon kokoamiseen, perusteellisten laskelmien tekemiseen ja asioiden todelliseen arvottamiseen.

Kyllä kriittiseen tarkasteluun on laitettava niin Siitolan kartanopuistot, Saimaanselän kaavoitus ja sinne upotettavat kunnallistekniikan rahat, kuten monet muutkin ulkoista 'komeutta' parantavat, suuria investointeja vaativat hankkeet.

Jos kasvatus- ja opetustoimen säästöt voidaan saada aikaan vain kiinteistöistä luopumalla, niin mitä jatkokäyttöä noille kiinteistöille todella löytyy? Mistä ihan rehellisesti uskotaan löytyvän ostaja esimerkiksi Savikannan tai Teppanalan koulun kaltaisille kiinteistöille?

Samalla logiikalla ajatusleikkiä voi hyvin jatkaa: Myydään kaupungin virastotalo ulkomaalaiselle kiinteistösijoitusyhtiölle. Se löytää sinne nopeasti vuokralaiseksi esimerkiksi ison globaalin firman puhelinasiakaspalvelun. Samalla saadaan kaupunkiin uusia veronmaksajia.

Ai mihin virastotalolla nyt työskentelevät, työhönsä sitoutuneet ja motivoituneet ihmiset laitetaan? Kai he nykyisellä tekniikalla voivat työnsä tehdä kotitoimistoista käsin ja säästävät samalla matkakuluissa. Tai hajasijoitetaan työntekijät eri puolille kaupunkia muiden toimipisteiden nurkkiin ja mahdollisimman kauas toisistaan.

Pääasia, että päätökset tehdään nopeasti, mieluiten joululomien aikana.
141466
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 14

Vanhimmat

Kerrotteko joku mistä Vuoksenniskan vanhempaintoimikunnan kutsusta on kyse.

Äänestä

  • Lukion vanhempain toimikunta halusi järjestää keskustelutilaisuuden, jonka aiheena oli koulutoimen säästötavoitteet ensi vuonna. Tavoitteena oli saada oppilaiden vanhempia, alueen yrittäjiä ja myös valtuutettuja, lautakunnan jäseniä sekä kaupunginhallituksen edustajia paikalle. Lukion rehtori oli pyytänyt kaupungin lakimiestä toimittamaan kutsut luottamushenkilöille. Jostain syystä -uskoakseni tarkoituksellisuuskaan ei ole mahdotonta- kutsuja ei toimitettu perille.
    Paikalla oli muutamia kaupunginhallituksen jäseniä ja valtuutettuja, mistä lienevät tilaisuudesta kuulleet.
    En tehnyt tilaisuudessa muistiinpanoja, mutta seuraavat asiat kyllä muistan.

    Toimialajohtajan alustuksessa säästökohteena oli ensimmäisenä Vuoksenniskan lukio, kuten aiemmassakin keskustelutilaisuuksissa jossa asiaa on esitellyt.
    Kaupunginhallituksen edustajia, eikä toimialajohtajaa Imatran pohjoisosien palvelujen väheneminen ja sen vaikutusta yrityselämään sekä asuntojen hintakehitykseen ei tuntunut juurikaan kiinnostavan.
    Alueellinen tasa-arvo ja kuntayhteistyö lähikuntien kanssa eivät saaneet keskustelussa juurikaan sijaa.
    Se mitä toimialajohtajan alustuksessa myös tuli esille oli se että, ulkopaikkakuntalaiset oppilaat Vuoksenniskan lukiossa maksavat kaupungille 400 euroa/oppilas lukuvuodessa. Kun selvisi, että vastaava kustannus Imatran yhteislukiossa on n.700 euroa, vastaus oli lähinnä olankohautus. Myös kaupunginhallituksen edustajien taholta.

    Tässä näin lyhyesti, mutta jos haluat tarkempaa tietoa, kysy koulun rehtorilta tai vanhempaintoimikunnalta.

    Äänestä

  • Paikalla ollut kirjoitti:

    Lukion vanhempain toimikunta halusi järjestää keskustelutilaisuuden, jonka aiheena oli koulutoimen säästötavoitteet ensi vuonna. Tavoitteena oli saada oppilaiden vanhempia, alueen yrittäjiä ja myös valtuutettuja, lautakunnan jäseniä sekä kaupunginhallituksen edustajia paikalle. Lukion rehtori oli pyytänyt kaupungin lakimiestä toimittamaan kutsut luottamushenkilöille. Jostain syystä -uskoakseni tarkoituksellisuuskaan ei ole mahdotonta- kutsuja ei toimitettu perille.
    Paikalla oli muutamia kaupunginhallituksen jäseniä ja valtuutettuja, mistä lienevät tilaisuudesta kuulleet.
    En tehnyt tilaisuudessa muistiinpanoja, mutta seuraavat asiat kyllä muistan.

    Toimialajohtajan alustuksessa säästökohteena oli ensimmäisenä Vuoksenniskan lukio, kuten aiemmassakin keskustelutilaisuuksissa jossa asiaa on esitellyt.
    Kaupunginhallituksen edustajia, eikä toimialajohtajaa Imatran pohjoisosien palvelujen väheneminen ja sen vaikutusta yrityselämään sekä asuntojen hintakehitykseen ei tuntunut juurikaan kiinnostavan.
    Alueellinen tasa-arvo ja kuntayhteistyö lähikuntien kanssa eivät saaneet keskustelussa juurikaan sijaa.
    Se mitä toimialajohtajan alustuksessa myös tuli esille oli se että, ulkopaikkakuntalaiset oppilaat Vuoksenniskan lukiossa maksavat kaupungille 400 euroa/oppilas lukuvuodessa. Kun selvisi, että vastaava kustannus Imatran yhteislukiossa on n.700 euroa, vastaus oli lähinnä olankohautus. Myös kaupunginhallituksen edustajien taholta.

    Tässä näin lyhyesti, mutta jos haluat tarkempaa tietoa, kysy koulun rehtorilta tai vanhempaintoimikunnalta.

    No sanopas, mitä järkeä imatralaisten on pitää yllä ruokolahtelaisille lukiota? Vuoksenniskalle
    nimittäin suurin osa oppilaista tulee naapurista.
    Ottaisivat edes kunnon korvauksen.Naapuri loisii
    muutenkin Imatran kustannuksella sekä saa verontasausrahaa elvistelläkseen sitten matalalla
    äyrillä.

    Äänestä

  • järkeä kirjoitti:

    No sanopas, mitä järkeä imatralaisten on pitää yllä ruokolahtelaisille lukiota? Vuoksenniskalle
    nimittäin suurin osa oppilaista tulee naapurista.
    Ottaisivat edes kunnon korvauksen.Naapuri loisii
    muutenkin Imatran kustannuksella sekä saa verontasausrahaa elvistelläkseen sitten matalalla
    äyrillä.

    Satutko tietämään, että suomen lukioihin voi hakeutua kuka tahansa ja mihin tahansa kunhan täyttää pääsykriteerit. Täten Ruokolahtelaiset ja Joutsenolaiset... jne pääsevät edellenkin Imatran lukioihin keskiarvon eikä kotipaikkakunnan perusteella, joten kyse ei ole lukion pitämisestä joillekin vaan lukion säilymisestä Vuoksenniskalla, jossa lukio-opetus on ainakin yhtä laadukasta kuin Mansikkalassakin ellei laadukkaapaakin, mutta on jokatapauksessa n. 300 euroa/oppilas edullisempaa.
    Vaikka kirjoitustaitoni ei ole kovin hyvä, olettaisin edellisen viestini sisällön selviävän kohtuullisen helposti. Valitettavasti siihen vastanneele se ei auennut. Joten yritän kertoa asiani nyt selkokielellä:
    Ruokolahtelaisilla on oikeus tulla lukioon Imatralle ja niin he tulevatkin vaikka Vuoksenniskan lukio lopetettaisi. Opetus vain on Vuoksenniskalla kaikille kaupunkilaisille edullisempaa.

    Äänestä

  • tietämään kirjoitti:

    Satutko tietämään, että suomen lukioihin voi hakeutua kuka tahansa ja mihin tahansa kunhan täyttää pääsykriteerit. Täten Ruokolahtelaiset ja Joutsenolaiset... jne pääsevät edellenkin Imatran lukioihin keskiarvon eikä kotipaikkakunnan perusteella, joten kyse ei ole lukion pitämisestä joillekin vaan lukion säilymisestä Vuoksenniskalla, jossa lukio-opetus on ainakin yhtä laadukasta kuin Mansikkalassakin ellei laadukkaapaakin, mutta on jokatapauksessa n. 300 euroa/oppilas edullisempaa.
    Vaikka kirjoitustaitoni ei ole kovin hyvä, olettaisin edellisen viestini sisällön selviävän kohtuullisen helposti. Valitettavasti siihen vastanneele se ei auennut. Joten yritän kertoa asiani nyt selkokielellä:
    Ruokolahtelaisilla on oikeus tulla lukioon Imatralle ja niin he tulevatkin vaikka Vuoksenniskan lukio lopetettaisi. Opetus vain on Vuoksenniskalla kaikille kaupunkilaisille edullisempaa.

    Saavat toki tulla,mutta lähikoulua heille ei ole pakko ylläpitää.Voivat kilpailla samoista
    paikoista kuin imatralaisetkin Mansikkalan lukioon. ---Joka muuten on Vuoksenniskaa kalliimpi IB- luokkien takia.Muutama oppilas per luokka.Sitä saa kyllä miettiä-onko mitään järkeä.Yksi virkamies vain yritti saada sulan hattuunsa moisella.

    Äänestä

  • Paikalla ollut kirjoitti:

    Lukion vanhempain toimikunta halusi järjestää keskustelutilaisuuden, jonka aiheena oli koulutoimen säästötavoitteet ensi vuonna. Tavoitteena oli saada oppilaiden vanhempia, alueen yrittäjiä ja myös valtuutettuja, lautakunnan jäseniä sekä kaupunginhallituksen edustajia paikalle. Lukion rehtori oli pyytänyt kaupungin lakimiestä toimittamaan kutsut luottamushenkilöille. Jostain syystä -uskoakseni tarkoituksellisuuskaan ei ole mahdotonta- kutsuja ei toimitettu perille.
    Paikalla oli muutamia kaupunginhallituksen jäseniä ja valtuutettuja, mistä lienevät tilaisuudesta kuulleet.
    En tehnyt tilaisuudessa muistiinpanoja, mutta seuraavat asiat kyllä muistan.

    Toimialajohtajan alustuksessa säästökohteena oli ensimmäisenä Vuoksenniskan lukio, kuten aiemmassakin keskustelutilaisuuksissa jossa asiaa on esitellyt.
    Kaupunginhallituksen edustajia, eikä toimialajohtajaa Imatran pohjoisosien palvelujen väheneminen ja sen vaikutusta yrityselämään sekä asuntojen hintakehitykseen ei tuntunut juurikaan kiinnostavan.
    Alueellinen tasa-arvo ja kuntayhteistyö lähikuntien kanssa eivät saaneet keskustelussa juurikaan sijaa.
    Se mitä toimialajohtajan alustuksessa myös tuli esille oli se että, ulkopaikkakuntalaiset oppilaat Vuoksenniskan lukiossa maksavat kaupungille 400 euroa/oppilas lukuvuodessa. Kun selvisi, että vastaava kustannus Imatran yhteislukiossa on n.700 euroa, vastaus oli lähinnä olankohautus. Myös kaupunginhallituksen edustajien taholta.

    Tässä näin lyhyesti, mutta jos haluat tarkempaa tietoa, kysy koulun rehtorilta tai vanhempaintoimikunnalta.

    Uskon näin olevan ja nyt ymmärrän, miksi kaikille valtuutetuille tuli laskelmia eri lukioiden kustannuksista. Ne oli aika mielenkiintoisia. Parhaissa tapauksissa kaupunki saa rahaa valtiolta enemmän, kuin satsaa. Näin oli ainakin aikuislukiossa. Vai eikö. Mutta tähän kutsu hommaan. Viime kaudella järjestettiin vastaava tilaisuus. Silloin kutsujat eivät kutsuneet paikalle ollenkaan Honkaharjun rehtoria. Silloin paikalla oli myös kauppiaita ja poliittisten puolueiden edustus. Miksi kutsu laitettiin kaupungintalon kautta. Eikö tässä kaupungissa vielä uskota, että jos haluaa jotain, niin pitää tehdä se itse. Kaupungissa ei varmaan haluta tällä hetkellä kiehuttaa asiaa ja siksi ei laitettu kutsuja valtuutetuille. Järjestettiinhän kuukausi sitten vanhempaintoimikunnille tilaisuus lautakunnan kanssa. Kun peräsin valtuustossa, että milloin asukkaille järjestetään tilaisuus kouluasaioista, niin vastaus oli, että eikö vanhempain toimikunnan edustajat ole asukkaita. No on tietysti, mutta miksi pitää rajoittaa osallistujia. Lautakunnan puheenjohtaja oli silloin tehnyt päätöksen rajoituksesta. Hän itse kertoi sen rehellisenä miehenä.

    Äänestä

  • tiedän kirjoitti:

    Saavat toki tulla,mutta lähikoulua heille ei ole pakko ylläpitää.Voivat kilpailla samoista
    paikoista kuin imatralaisetkin Mansikkalan lukioon. ---Joka muuten on Vuoksenniskaa kalliimpi IB- luokkien takia.Muutama oppilas per luokka.Sitä saa kyllä miettiä-onko mitään järkeä.Yksi virkamies vain yritti saada sulan hattuunsa moisella.

    IB-lukio on erillinen lukio, jonka kustannukset ovat huomattavan suuret. Sen aiheuttamat kulut olivat meille näytetyissä laskelmissa eritelty omana kustannuseränä, joka ei rasittanut Mansikkalan lukiota. Jos haluat, niin voit kysyä asiasta tarkemmin koulutoimelta. Minä en voi tässä asiassa tukeutua muihin kuin toimialajohtajan alustuksessaan esittämiin tietoihin. Ja mikäli oikein ymmärsin, niin kaupunki saa tukea saman rahamäärän IB-lukion oppilasta kohden kuin heistä kuin heistä on kulujakin.

    Äänestä

  • luottaa kirjoitti:

    IB-lukio on erillinen lukio, jonka kustannukset ovat huomattavan suuret. Sen aiheuttamat kulut olivat meille näytetyissä laskelmissa eritelty omana kustannuseränä, joka ei rasittanut Mansikkalan lukiota. Jos haluat, niin voit kysyä asiasta tarkemmin koulutoimelta. Minä en voi tässä asiassa tukeutua muihin kuin toimialajohtajan alustuksessaan esittämiin tietoihin. Ja mikäli oikein ymmärsin, niin kaupunki saa tukea saman rahamäärän IB-lukion oppilasta kohden kuin heistä kuin heistä on kulujakin.

    Imatran yhteislukio valtionosuus 4130 ja per oppilas kustannus 5149 vastaavat IB lukio 6609 ja 6402. Niskanlukio 4130 ja 4766. Etäopetus 2526 ja 1398.

    Äänestä

  • luottaa kirjoitti:

    IB-lukio on erillinen lukio, jonka kustannukset ovat huomattavan suuret. Sen aiheuttamat kulut olivat meille näytetyissä laskelmissa eritelty omana kustannuseränä, joka ei rasittanut Mansikkalan lukiota. Jos haluat, niin voit kysyä asiasta tarkemmin koulutoimelta. Minä en voi tässä asiassa tukeutua muihin kuin toimialajohtajan alustuksessaan esittämiin tietoihin. Ja mikäli oikein ymmärsin, niin kaupunki saa tukea saman rahamäärän IB-lukion oppilasta kohden kuin heistä kuin heistä on kulujakin.

    Kyllä rupeaa ib rasittamaan. Muutaman vuoden saavat (ovat saaneet)valtiolta-sen jälkeen täysmääräisenä veronmaksajien piikiin ja muilta
    oppilailta pois!Sen lisäksi se Kyyrä vielä laajentelee itä-suomen koulua- veronmaksajien piikkiin sitäkin.
    Mitä enemmän meillä on näitä erikoisryhmiä, sitä
    suuremmissa luokissa opiskelee ns. tavallinen
    koululainen.
    Lopettaa pitäisi kaikki ja panostaa normaaliin
    koulutukseen. ( jos kerran rahaa ei ole)

    Äänestä

  • anssi. kirjoitti:

    Uskon näin olevan ja nyt ymmärrän, miksi kaikille valtuutetuille tuli laskelmia eri lukioiden kustannuksista. Ne oli aika mielenkiintoisia. Parhaissa tapauksissa kaupunki saa rahaa valtiolta enemmän, kuin satsaa. Näin oli ainakin aikuislukiossa. Vai eikö. Mutta tähän kutsu hommaan. Viime kaudella järjestettiin vastaava tilaisuus. Silloin kutsujat eivät kutsuneet paikalle ollenkaan Honkaharjun rehtoria. Silloin paikalla oli myös kauppiaita ja poliittisten puolueiden edustus. Miksi kutsu laitettiin kaupungintalon kautta. Eikö tässä kaupungissa vielä uskota, että jos haluaa jotain, niin pitää tehdä se itse. Kaupungissa ei varmaan haluta tällä hetkellä kiehuttaa asiaa ja siksi ei laitettu kutsuja valtuutetuille. Järjestettiinhän kuukausi sitten vanhempaintoimikunnille tilaisuus lautakunnan kanssa. Kun peräsin valtuustossa, että milloin asukkaille järjestetään tilaisuus kouluasaioista, niin vastaus oli, että eikö vanhempain toimikunnan edustajat ole asukkaita. No on tietysti, mutta miksi pitää rajoittaa osallistujia. Lautakunnan puheenjohtaja oli silloin tehnyt päätöksen rajoituksesta. Hän itse kertoi sen rehellisenä miehenä.

    Että kaupungissa päättää ns. Mustasurma kaikista asioista. On "käsitellyt" kaikki mies ja naispuoliset hallituksen jäsenet ja isoliuta ryyppää johtoautoissaan kuntalaisten rahoilla.

    Äänestä

  • Ymmärrä vieläkään kirjoitti:

    Että kaupungissa päättää ns. Mustasurma kaikista asioista. On "käsitellyt" kaikki mies ja naispuoliset hallituksen jäsenet ja isoliuta ryyppää johtoautoissaan kuntalaisten rahoilla.

    Ketä tarkotat?

    Äänestä

  • Siis?? kirjoitti:

    Ketä tarkotat?

    Kuhan puhuuvat. Johtoauto työskentely pitäisi lopettaa ja palauttaa johtoryhmän kokoukset kaupungin talolle. Mutta näistä luvuista. Niistä puuttuu oleellinen, eli niissä pitää olla hinta minkä muut vertailukunnat laittavat samoihin palveluihin. Jos meillä on halvempaa, niin silloin annetaan aina sen palvelun olla rauhassa. Nyt tietääkseni peruskoulu ja lastenhoito on halvempaa, kuin muissa vertailu kunnissa. Tänään oli Etelä-Saimaassa, että Niskan lukion puolesta on kerätty nimiä. Miten voi olla mahdollista, että asukkaat ei näe nenää pitemmälle. Yrittäjät ja oppilasneuvosto pelaa nyt omaan pussiin, niinkuin se pelasi viimeksikin, kun samalainen tapahtuma järjestettiin poliitikoille. Silloin Honkaharjun rehtori Stenberg unohettiin kutsua paikalle. Se todistaa, että he viis välittivät muista. Etenkään erityisluokista, jotka siirrettiin myös mäelle. Tämmöinen omaan napaan tuiottaminen pitää loppua ja vanhempien pitää pitää nyt yhtä. Siis kaikki kaikkien puolesta.

    Äänestä

  • anssi. kirjoitti:

    Kuhan puhuuvat. Johtoauto työskentely pitäisi lopettaa ja palauttaa johtoryhmän kokoukset kaupungin talolle. Mutta näistä luvuista. Niistä puuttuu oleellinen, eli niissä pitää olla hinta minkä muut vertailukunnat laittavat samoihin palveluihin. Jos meillä on halvempaa, niin silloin annetaan aina sen palvelun olla rauhassa. Nyt tietääkseni peruskoulu ja lastenhoito on halvempaa, kuin muissa vertailu kunnissa. Tänään oli Etelä-Saimaassa, että Niskan lukion puolesta on kerätty nimiä. Miten voi olla mahdollista, että asukkaat ei näe nenää pitemmälle. Yrittäjät ja oppilasneuvosto pelaa nyt omaan pussiin, niinkuin se pelasi viimeksikin, kun samalainen tapahtuma järjestettiin poliitikoille. Silloin Honkaharjun rehtori Stenberg unohettiin kutsua paikalle. Se todistaa, että he viis välittivät muista. Etenkään erityisluokista, jotka siirrettiin myös mäelle. Tämmöinen omaan napaan tuiottaminen pitää loppua ja vanhempien pitää pitää nyt yhtä. Siis kaikki kaikkien puolesta.

    Kuka pitää puoliasi, jos et sinä itse. Se on vanha totuus ja Vuoksenniskan Lukion puolustajat ovat ryhtyneet siihen. Eivätkä aiheetta. Muidenkin lakkautamisuhan alla olevien koulujen vanhempien ja kyseisten alueiden asukkaiden täytyisi ryhtyä samanlaiseen vastarintaan omien alueiden palvelujensa puolesta. Muistan joskus, eikä niin kauankaan sitten käytetyn sanontaa "yhteisrintama" jolla on tänä päivänä aika ikävä merkitys. Sillä sanalla olisi tänä päivänäkin käyttöä, jos meillä olisi halua tehdä jotain yhteisen hyvän eteen. Me täällä Niskalla ja uskoisin myös Ruokolahdellakin haluamme puolustaa kouluamme yhteiskunta-asemastamme ja sosiaaliluokastamme riippumatta. Emme halua kouluja lopetettavan tai muitakaan palveluja vähennettävän muuallakaan. Me vain olemme ryhtyneet toimimaan. Minä olisin iloinen jos muuallakin kuin täälläpäin Imatraa asukkaat alkaisivat puolustaa oikeuksiaan ja liittyisivät "yhteisrintamaan" kanssamme kaupunkimme virkamieshallintoa vastaan. Tietääkseni me maksamme heidän palkkansa. Ihmettelen, ettei kukaan ole ottanut puheeksi säästöjen yhteydessä ylimitiotetun hallintomme purkamista. Ehkä se johtuu siitä, että säästöjä esittävät juuri ne "turhat" hallintovirkamiehet, ja säästöistä päättävät ne kymmeniä vuosia luottamustoimia hoitaneet henkilöt jotka ovat heidät valinneet puoluekannan perusteela.
    Toivoisin, että muutkin Imatralaiset kuin me Niskan asukkaat tulisivat mukaan "yhteisrintamaan" koulutus- ja muidenkin palvelujen puolesta.
    Haluaisin kysyä, että tarvitsemmeko me kunnon palveluja, vai ylimitoitettua hallintoa (mm. suojatyöpaikkoja entisille toimialajohtajille jotka ovat joidenkin päättäjien hyviä....ja...)

    Ja vielä lopuksi haluaisin kiittä sinua Anssi siitä, että jaksat paneutua meidän kuntalaisten asioihin ja seuraat sekä osallistut keskusteluun täällä keskustelupalstoilla. Sinusta voisivat ottaa mallia muutkin päätäjät ja ns "päättäjät".

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Lukija1 kirjoitti:

Avointa keskustelua Imatralle

MISTÄ JOHTUU, että viimeisten 3-5 vuoden aikana olemme Imatralla saaneet kuulla ja lukea viestejä eri toimialoilla työilmapiirin huononemisesta? Mistä johtuu, että työntekijät ovat entistä turhautuneempia vaikutusmahdollisuuksiinsa omaa työtään koskevissa asioissa? Mistä johtuu, että hyviä alansa asiantuntijoita ja ammattiosaajia on lähtenyt tai siirretty toisiin tehtäviin, jos he ovat kriittisesti uskaltaneet nostaa keskusteluun esille toiminnassa vallitsevia epäkohtia?

Mistä johtuu, että entistä yleinen käsitys imatralaisesta päätöksentekoprosessista on, että päätöksiä tekee etukäteen pieni porukka, ja oikeasti päätöksiin ei voi vaikuttaa, tai sitten niistä ei ole lupa keskustella? Mistä johtuu, että edes valtuutetut ja lautakuntien jäsenet eivät saa kaikkea tarpeellista tietoa riittävän ajoissa voidakseen kunnolla perehtyä esitettävien päätösehdotusten valmisteluihin ja taustoihin?

Onko muutosten johtamisen perusasiat ja inhimillinen puoli - ihmisten mukaanotto muutosten suunnitteluun, erilaisten näkemysten kuunteleminen ja arvostaminen - unohdettu nopean aikaansaamisen ja oman pätevyyden osoittamisen huumassa? Vanha totuus on, että mitä kriittisempiä kannanottoja ja mitä enemmän muutosvastarintaa, sitä enemmän johtajien pitäisi kuunnella. Tätä vain ei käytännössä voida tehdä päätöksentekoprosessia kiihdyttämällä? Jokaisen pitää päästä työstämään asiaa itse, väkisin on aika vaikea saada toista vakuuttuneeksi.

TÄSTÄ VIIMEISIMPÄNÄ esimerkkinä on kasvatus- ja opetustoimen suunnitellut rakennemuutokset. Vaikka toimialajohtaja Jussi Virsunen avasi keskustelua koko kaupungin ja oman toimialansa taloudellisesta tilanteesta ja ennusteista järjestämällä keskustelutilaisuuden Vuoksenniskalla, ei asian jatkokäsittely vakuuta. Minkä takia tilaisuudessa esitettyä materiaalia, jossa eri vaihtoehtoja oli lueteltu, ei ole annettu edes valtuutetuille tai lautakunnan jäsenille?

Muistiinpanoja ei sentään kielletty tekemästä. Mistä johtuu, etteivät virkamiehet lähettäneet Vuoksenniskan koulun vanhempaintoimikunnan, kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsenille osoitettua kutsua eteenpäin kyseisille henkilöille tai he saivat sen vasta kaksi päivää sen jälkeen, kun tilaisuus oli pidetty?

MIHIN VUOKSENNISKAN ja Vuoksen itäpuolen peruspalveluja ollaan ajamassa? Nyt jos koskaan on todel-
lisen arvokeskustelun aika ja paikka. Eri asia on, antaako kaupunki mahdollisuuden tällaiseen keskusteluun.

Missä se voi käytännössä tapahtua? Onko keskustelun paikka 8. tammikuuta valtuustoseminaarissa kolmen tunnin aikana puutteellisilla tai tarkoitushakuisesti rajatuilla tiedoilla? Se on mahdoton yhtälö. Nyt tarvitsemme myös aikalisän. Sitä tarvitaan riittävän laajan taustatiedon kokoamiseen, perusteellisten laskelmien tekemiseen ja asioiden todelliseen arvottamiseen.

Kyllä kriittiseen tarkasteluun on laitettava niin Siitolan kartanopuistot, Saimaanselän kaavoitus ja sinne upotettavat kunnallistekniikan rahat, kuten monet muutkin ulkoista 'komeutta' parantavat, suuria investointeja vaativat hankkeet.

Jos kasvatus- ja opetustoimen säästöt voidaan saada aikaan vain kiinteistöistä luopumalla, niin mitä jatkokäyttöä noille kiinteistöille todella löytyy? Mistä ihan rehellisesti uskotaan löytyvän ostaja esimerkiksi Savikannan tai Teppanalan koulun kaltaisille kiinteistöille?

Samalla logiikalla ajatusleikkiä voi hyvin jatkaa: Myydään kaupungin virastotalo ulkomaalaiselle kiinteistösijoitusyhtiölle. Se löytää sinne nopeasti vuokralaiseksi esimerkiksi ison globaalin firman puhelinasiakaspalvelun. Samalla saadaan kaupunkiin uusia veronmaksajia.

Ai mihin virastotalolla nyt työskentelevät, työhönsä sitoutuneet ja motivoituneet ihmiset laitetaan? Kai he nykyisellä tekniikalla voivat työnsä tehdä kotitoimistoista käsin ja säästävät samalla matkakuluissa. Tai hajasijoitetaan työntekijät eri puolille kaupunkia muiden toimipisteiden nurkkiin ja mahdollisimman kauas toisistaan.

Pääasia, että päätökset tehdään nopeasti, mieluiten joululomien aikana.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu