Sukuselvityksiä työkseen
teki tuo ystäväin
arkistoihin uppoutui
vietti aikansa näin
Kiintoisana tuota pidin
sukellusta menneeseen
rihmoihin ajan säikeiden
lukuisine seitteineen
Vaan huokaisi tuo kumppanein
kai heikkona hetkenään:
”Ei työssä tässä järkeä
joudun vähään tyytymään
kun sukutaulut ihmisen
kertoo geenien perimän
eikä aina ihan sitäkään
jos oikein ymmärrän!"
”Joku poika, tytär jonkun
vain lapset lasketaan
missä näkyisi aikain ystävyys
lempi nuori kauneimmillaan?”
Näin ymmärsin,
sukutauluihin
ei rakkautta lempeää
vaan vuosilukuja synnyn, kuolon
paljaita nimiä jää
teki tuo ystäväin
arkistoihin uppoutui
vietti aikansa näin
Kiintoisana tuota pidin
sukellusta menneeseen
rihmoihin ajan säikeiden
lukuisine seitteineen
Vaan huokaisi tuo kumppanein
kai heikkona hetkenään:
”Ei työssä tässä järkeä
joudun vähään tyytymään
kun sukutaulut ihmisen
kertoo geenien perimän
eikä aina ihan sitäkään
jos oikein ymmärrän!"
”Joku poika, tytär jonkun
vain lapset lasketaan
missä näkyisi aikain ystävyys
lempi nuori kauneimmillaan?”
Näin ymmärsin,
sukutauluihin
ei rakkautta lempeää
vaan vuosilukuja synnyn, kuolon
paljaita nimiä jää
Vastaukset 3
Vanhimmat
...niin - mihin se rakkaus oikein häviää..?
Sehän häviää reaalielämässäkin...
Sen rakkauden 'ensioireet' ehkä jäävät ilman diagnoosia!
Emme reagoi edes niihin ensioireisiin... - miten voisimme voittaa koko 'sairauden'???
...ja miten kertoa siitä tuleville sukupolville varoitukseksi/ohjeistukseksi...
Kerrommeko - rakastakaa, kun sen aika on - olkaa hyvät!
" Jospa tänä jouluna vois jälleen käydä niin,
että löytyis yhteys sukupolviin menneisiin.
Mikä on sen kauniimpaa kuin aattoilta,
jolloin kirkkomaalla loistaa tuhat kynttilää.
Lumivalkeaa kaipaa musta maa ... "
(Petri Laaksosen kappaleesta Lumivalkeaa)
mutta jos valokuvia säilynyt oisi,
katseestako Rakkauden nähdä voisi?