Meille odotellaan kolmatta lasta ja kaksi aiempaa kun ovat poikia niin tyttöä kovasti toivoimme. Nyt kuitenkin rakenneultrassa veikattiin, että pojalta vaikuttais jälleen ja tietysti olin hiukan pettynyt muutaman päivän, mutta sitten se meni jo ohi. Mies onkin sitten toista maata ja lähes syyttää minua siitä, että taas on poika tulossa. "Olen todella pettynyt" se sanoi tässä yksi päivä, "sen piti olla tyttö".
Nyt tuntuu, että täytyisi pysyä poissa miehen silmistä mahansa kanssa, etten koko ajan ole siinä muistuttamassa hänen pettymyksestään... Minusta todella lapsellista ja typerää käytöstä aikuiselta ihmiseltä, olis vaan tyytyväinen kun saa näillä näkymin kolmannen terveen lapsen. Kyllähän se on tiedossa lasta tehdessä, että kumpi vaan sieltä voi tulla, ihan sattuman kauppaahan se on. Ei se auta "päättää" että nyt haluaisin vaihteeksi tytön.
Todella masentavaa minusta tämä tilanne, mitä tässä oikein voi tehdä? Itkeskelen tämän takia päivittäin ja olen katkera miehelle, kun hän "hylkäsi" minut ja vauvan joka on "väärää" sukupuolta. Sanoi vielä, että lisää ongelmia vaan on tiedossa pojasta ja että siinäpä hoitelet sitten... Olen siis varmaan aika lailla omillani vauvan hoidon kanssa jahka se syntyy. Mies ei jaksa enää innostua koko asiasta, koska hänhän halusi tytön ja sitä ei nyt ole tulossa, joten se siitä hänen osaltaan.
Minä haluaisin vaan iloita tästä raskaudesta ja siitä, että saan taas vauvan, sukupuolesta viis, mutta mies tekee sen mahdottomaksi näillä tylyillä kommenteillaan. Säälin jo vauvaakin, jota isä ei edes halua enää. Miten tästä oikein jatketaan?
Nyt tuntuu, että täytyisi pysyä poissa miehen silmistä mahansa kanssa, etten koko ajan ole siinä muistuttamassa hänen pettymyksestään... Minusta todella lapsellista ja typerää käytöstä aikuiselta ihmiseltä, olis vaan tyytyväinen kun saa näillä näkymin kolmannen terveen lapsen. Kyllähän se on tiedossa lasta tehdessä, että kumpi vaan sieltä voi tulla, ihan sattuman kauppaahan se on. Ei se auta "päättää" että nyt haluaisin vaihteeksi tytön.
Todella masentavaa minusta tämä tilanne, mitä tässä oikein voi tehdä? Itkeskelen tämän takia päivittäin ja olen katkera miehelle, kun hän "hylkäsi" minut ja vauvan joka on "väärää" sukupuolta. Sanoi vielä, että lisää ongelmia vaan on tiedossa pojasta ja että siinäpä hoitelet sitten... Olen siis varmaan aika lailla omillani vauvan hoidon kanssa jahka se syntyy. Mies ei jaksa enää innostua koko asiasta, koska hänhän halusi tytön ja sitä ei nyt ole tulossa, joten se siitä hänen osaltaan.
Minä haluaisin vaan iloita tästä raskaudesta ja siitä, että saan taas vauvan, sukupuolesta viis, mutta mies tekee sen mahdottomaksi näillä tylyillä kommenteillaan. Säälin jo vauvaakin, jota isä ei edes halua enää. Miten tästä oikein jatketaan?
Vastaukset 13
Vanhimmat
vaikka siitä, että mieshän tai siis miehen siittiö sen määrää kumpaa sukupuolta lapsi on!
Hei!
Voimia Sinulle ja Vauvalle!!
Otat miehen puhutteluun ja sanot että hänhän käyttäytyy kun täysi idiootti!! Eihän sukupuolella ole väliä kunhan vauva olisi terve. Muistuta häntä kuinka onnellisa olette että yleensä teille suodaan lapsia, on paljon pareja joille ei edes suoda lapsia tai se on erittäin vaikeaa!
Otat sellaisen asenteen että "nyt äijä pää kiinni", älä anna hänen pilata odotuksesi Onnea!
Älä alistu siihen että annat hänen kohdella itseäsi tällä tavalla! Ole vahva ja pidä puolesi!
sanoa hänelle siitä, että miehen siittiöstä ne sukupuolen määrävät tekijät tulevat! Että minkäs sinä sille voit. Turha toisaalta lähteä riitelemään, mutta kun miehesi tuntuu olevan vähän lapsellinen tässä asiassa.... Tai siis itsellä ainakin menisi hermot tuollaiseen ja siihen, että oman raskauden ym. lisäksi pitäisi paapoa vielä miestäkin!!
Sanoin kyllä ukolle, että mikset sitten tehnyt tyttöä... Eipä sillä ollut siihen mitään sanottavaa. Rasittava tapaus tämä yksilö kyllä, välillä tuntuu muutenkin, että mulla on jo kolme lasta eikä miestä ollenkaan. Ei ole toista aikuista tässä perheessä jakamassa tätä arkea, kun tuo mies toisaan on vähän sellainen "paapottava" tapaus... Ja jos ei asiat mene niinkuin hän on ne ajatellut, niin hän pesee kätensä koko hommasta ja antaa mun hoitaa kaiken. Kyllä tässä väkisinkin tulee mieleen, että ihan väärän henkilön kanssa on alettu perhettä perustamaan, mutta vähän myöhäistä katua enää tässä vaiheessa!
Kai se on sitten vaan pistettävä kova kovaa vasten ja antaa ukon jurottaa jos tahtoo. Ärsyttää vaan katsella tuollaista marttyyriä, kun hän tässä taas saa niin vääryyttä kokea. Varmaan ihan kiusallani tein taas pojan hänelle. Eikö tosiaan tule mieleen, että miltä tämä asia mahtaa minusta tuntua, kun hän noin suhtautuu. Vai eikö sitten vaan välitä, kun oma "tuska" on tärkein. Petyinhän minäkin ensin, kun en tytärtä saakaan, mutta joku raja siinäkin...
Onneksi mulla on sentään hyvä ystävä jonka kanssa saan jakaa kaiken tästä raskaudesta ja jota asia todella kiinnostaa!
Meillä myös kolmatta odotellaan, ja poikaa toivotaan...oikeen koko suvun voimin...voi sitä pettymystä kun tämä onkin tyttö..ja minä kun olen päättänyt steriloida itseni tämän synnytyksen jälkeen, en pysty enää neljättä synnyttämään...niin siinäpä suku ja mies voivat sitten etsiä itselleen jonkun muun suvunjatkajan =) välistä tämä on huvittavaa, mutta anoppi ja appi ukko varsinkin AIVAN tosissaan...kerran letkautin että miehen siittiöthän sen sukupuolen määräävät joten ei se akkaa vaihtamalla parane =) heh, onneksi minulla vielä on huumoria asian suhteen, enkä ole antanut moisten mielipiteiden minua masentaa!! Minun tyttöni ovat aivan mahtavia ja suloisia =)
liittyyhän tähän tosiaan vielä sekin, että meilläkin koko suku odottaa sitä tyttöä ihan kauheesti. Kaikki on vaan poikia saaneet ja nyt on sit paineet meillä. Sekin varmaan miehellä vaikuttaa, että olis halunnut olla se joka tekee sukuun sen kaivatun tyttölapsen, kun aina haluaa niin äitiään miellyttää...
se kyllä tiedetään,siis sukupuolta ei voi itse määrätä.
itellä on jo yksi tyttö(kolmatta en enää tee) ja nyt toista odottelen viimesilläni,POIKAA niin kovin itse toivoin kuten mies ja koko suku molemmilta puolilta,mutta tyttöhän se tämäkin,bruno sen varmisti ja siihen luotan.
pettymyshän se oli,mutta sitten ilmeni lapsen terveyden kanssa ongelmia ja epäilys kehitysvammaisuudesta nosti päätään,viimeistään siinä vaiheessa sitä katu ajatuksia koko pojasta!ihan oikeesti...millään muulla ei ollutkaan enää väliä kun sillä tulevan lapsen terveydella,kumpikaan meistä ei olisi valmiita iki maailmassa hoitamaan kehitysvammaista lasta.
no,hyvältä nyt näyttää toistaseksi,mutta kun syntyy niin todellisuus nähdään.
kukaan ei enää pojasta maininnutkaan kun kuulivat tilanteen,hyvä niin.
ei kakkea voi saada,näin olen tyttärellenikin opettanut,aika totta tuo onkin.
mutta,ymmärrän toki nämä tyttö\poika toiveet mitä ihmisillä on,mutta kun terveydestä on kyse,niin silloin se on kuitenki se kaiksita merkittävin puoli asiasta.
1.tärkeintä että lapsi on terve.
Itse odottelen ensimmäistä ja poika olis tulossa. Olen onnellinen siitä ,että voin saada lapsen. Kaikille sekään ei ole itsestään selvyys. Tunnustan että olisin halunnut esikoisestani tytön. Itselläni on 3 isosiskoa. Oln hieman pettynyt pojasta mut ihanaa saada vauva ja elämään muutakin sisältöä kun työ ja mies. Mut alkuperäiselle viestiä et kyllä se sun mies vielä ymmärtää tilanteen. Toisaalta on kiva et mieskin pystyy voimakkaasti näyttämään tunteensa. mut Onnea odotukseen :)
Siis uskomaton että se on niin itsekäs. Eikö pääasia ole että vauvanne on terve!?
Kannattaa jutella hänen kanssa ja kerro tuntestasi. Ei saisi todellakaan kohdella sua noin tylysti. Niinkuin oisi susta kiinni kumpi tulossa. Tulee mitä tulee kunhan on terve!! Ajatele niitä jotka ei saa ollenkaan lapsia.
Meille on tulossa eka lapsi 1vk päästä. Ja jos saa olla rehellinen niin molemmat halutaan poika ensin ja sitten tyttö. Ihan sama mitä on tulossa, vauvastamme tulee paras joululahja onko se sitten poika vai tyttö kunhan on terve!!!
VOIMIA SULLE. Kyllä kaikki vielä järjestyy.
tärkeintä ole että lapsi on terve, ei se kumpaa sukupuolta se on. Kaikki lapset on lahja jota pitää vaalia hyvin. Se ei kaikille ole niin itsestään selvää että lapsia saa, miksi siis suuttua siitä jos lapsi on jotain sitä toista sukupuolta. Mulla itsellä on kaksi poikaa, joita rakastan todella paljon, jos tyttö syntyisi saisi ihan samalla lailla rakkautta kuin muutkin, mutta meille tämä kaksi lasta riittää joten tyttöä taitaa olla turha haaveilla. Ja vaikka kolmas poikakin syntyisi niin rakkautta saisi ihan samalla lailla...muistuta miestäsi että lapset on lahja...
Meillä on kaksi poikaa mieheni kanssa. Nyt maaliskuulla syntyy kolmas poika.Oltiin päätetty ultraan mentäessä,että jos sukupuoli selviää,sitä ei muille kerrota.Mutta kun mies sai tietää kolmannen pojan olevan tulossa,hänen oli ihan pakko kertoa kaikille.Meistä on mahtavaa saada kolmas poika.Minulla on kaksi siskoa.toisella on kaksi tyttöä ja toisella yksi tyttö.Voi herran jee!Minä en pystyisi tyttöä edes kasvattamaan.Ovat paljon hankalampia kun meidän pojat!En tiedä olisiko siinä mitään selitystä,että tykkään poikalapsista,kun olen aina itse tullut paremmin toimeen miesten kuin naisten kanssa.
Mieshän sen "päätöksen" sukupuolesta tekee. Naisen munasolu vain odottaa, että kumman sukupuolikromosomin hedelmöittävä siittiö sisältää. Todellisuudessa satojen miljoonien joukosta yksi siittiö on juuri se joka sattuu pääsemään ensimmäiseksi perille. Todellisuudessa luonto ja sattuma tekee päätöksen, joka on tilastojen mukaan aina noin 50/50. Et voi juurikaan luonnollisessa hedelmöityksessä vaikuttaa tähän asiaan niinkuin et lauantai-illan lottoarvonnan tulokseenkaan. Ainoastaan labrotoriomenetelmien kautta tälläinen valinta voitaisiin tehdä varmasti.
Kamalaa, mutta valitettavan tyypillistä mies-käytöstä! Muistutapas tosiaan ukko-kultaa siitä, että miehen siittiö se sitä sukupuolikromosomia kantaa, joten jos haluaa jota kuta naurettavasti syytellä, niin syytelköön kikkeliään.
Oikeasti, mistä nuita ajatuksia miesten päähän tulee!!?? Meillä on esikoinen tulossa ja yhtä naurettavaa huomiotta jättämistä havaittavissa. Yritä siinä sitten ajatella positiivisesti.
Lobotomiaan koko ukko-sukupuoli!