Nimimerkki "Olemmeko lampaita" kirjoitti toisessa ketjussa siitä että vl-ihmiset eivät uskalla kysellä oman oppinsa ratkaisuista eivätkä esim. kadonneesta Reinikaisen alustuksesta SRK:n johdtomiehiltä. Syy on pelko.
"JOs esiintyy omalla nimellään, on selvää että tällainen toivomus tulkitaan SRK:n arvosteluksi. Asianomainen joutuu heti puhutteluun ja pahimmassa tapauksessa hänet "sidotaan" eli eristetään kaikesta sosiaalisesta kanssakäymisestä. Lakataan tervehtimästä ja kutsumasta seuroihin yms. Tästä aiheutuu raskas psyykkinen kärsimys, sillä yleensä uskovaisella ei ole muuta ihmissuhdeverkostoa, vaan kaikki tärkeät ystävyys- ja muut ihmissuhteet rakentuvat rauhanyhdistyksen ja oman suvun piiriin."
Miten näin kovasti peloteltuna voi vapaasti uskoa Kristuksen armoon?
"JOs esiintyy omalla nimellään, on selvää että tällainen toivomus tulkitaan SRK:n arvosteluksi. Asianomainen joutuu heti puhutteluun ja pahimmassa tapauksessa hänet "sidotaan" eli eristetään kaikesta sosiaalisesta kanssakäymisestä. Lakataan tervehtimästä ja kutsumasta seuroihin yms. Tästä aiheutuu raskas psyykkinen kärsimys, sillä yleensä uskovaisella ei ole muuta ihmissuhdeverkostoa, vaan kaikki tärkeät ystävyys- ja muut ihmissuhteet rakentuvat rauhanyhdistyksen ja oman suvun piiriin."
Miten näin kovasti peloteltuna voi vapaasti uskoa Kristuksen armoon?
Vastaukset 1
Vanhimmat
uskalletaan kysyä oman oppimme ratkaisuista - jos nyt ylipäänsä ymmärrän edes mitä tarkoitat sillä.
Emme pelkää ihmisiä.
me uskomme kristuksen armoon.
Mihin sinä uskot?
ketä sinä pelkäät?