Ihmeellinen olotila
onko jossain vika?
Täällä vähän kansaa
odottavatko Joulurauhaa.
Kinkut uuneissa kihisee
paistit ja laatikot kihisee.
Keskiviikkona joulu on takana
on ihminen sentään aika pakana.
Ensin lapset lahjat saivat
siihen loppui vanhempien vaivat.
Kukkaroita voi katsella miettien
minnekkähän ottivat rahat tien?
Tuliko lapset niistä iloisiksi
kuinka moni vanhempiaan kiitti.
Onko onni tavaroissa heillä?
vai arvostetaanko tavaraa teillä.
onko jossain vika?
Täällä vähän kansaa
odottavatko Joulurauhaa.
Kinkut uuneissa kihisee
paistit ja laatikot kihisee.
Keskiviikkona joulu on takana
on ihminen sentään aika pakana.
Ensin lapset lahjat saivat
siihen loppui vanhempien vaivat.
Kukkaroita voi katsella miettien
minnekkähän ottivat rahat tien?
Tuliko lapset niistä iloisiksi
kuinka moni vanhempiaan kiitti.
Onko onni tavaroissa heillä?
vai arvostetaanko tavaraa teillä.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Meilläkin on lahjoja
iso kasa odottamassa.
Mietin äsken riittääkö ne
lahja kun on tärkein lapselle.
myös meillä on,
vietynä vain piilohon,
huomenna ne pukki jakaa,
lapset ovat riemuissaan,
sen takaan.
Huomena ne juhlat alkaa
kun pukki ne lajat jakaa
Toivottavasti säästyi rahat
muuten on edessä päivät pahat.
Monesti on käynyt niin meille
ettei ollutkaan halutut heille
Lahjat joita lapsille kannoimme
ja jolulahjaksi annoimme.
Kuukauden kuluttua näkyi asia
kun oli häipynyt koru rasia.
Sinne heitettynä romujen sekaan
kuin vanha tavara konsanaan.
Nyt olemme oppineet asian uuden
tein kerran asiasta numeron suuden
Kysyin, missä on se halutuin lahja
jonka jouluna olin antaja?
Pyysin ja melkein rukoilin näyttöä
sanoin ettei väljä jos on käyttöä.
Mutta nähdä mä haluan antamani lahjan
Olinhan sentään maksanut siitä rahan.
Näin minä lapseni kasvoissa pelon
näin säikähdyksen ja sammuneen ilon.
Ei koskaan ollut hänellä näyttää
ei voinut hän toivettani täyttää.
Niin minä silloin mielessäni päätin
Uuden ja ankaran ajatuksen säädin.
Lahjojen osto loppuu tähän
en osta edes tavaroita vähän.
Niinpä ei kukaan vaatteita näytä
minun rahojani ei lahjoihin käytä.
Nyt ei tartte enään piilotella
eikä tartte iloinenkaan olla.
Teeskentely pahinta on minusta
Kertoilla nyt miten ihana on asia.
Vaikka sisimmässään oksentaa
Miten minua voikaan inhottaa.
Minulle jos lahjojaan jakaa
En sano heille sanaa pahaa
Kiitän ja sanon vaan
toivottavasti tästä iloa saan
Tässä menee lahjattomina
lastenlapset samalla.
Miksi heillekkään rahojani jaan
paljon mukavampaa itselleni saan.
Hieman tuli minulle paha mieli,
oli sinulla vähän katkera "kieli".
Tuon minäkin kokenut olen,
mutta tokko tuota muistelen.
Esimerkiksi miniäni
ei koskaan kiitä antimiani,
mutta se on hänen häpeänsä,
jos ei osaa ilmaista mielipiteitänsä.
Lastenlapset tyytyväisinä
ilmaisevat ilonsa.
Se riittä minulla joka joulu
minulla hymyssä on naamataulu.
Huonosti nyt runosuoni sykkii,
uni silmäluomiani nykii.
Tyytyväinen olen tämän jouluntaikaan,
miten paljon joulu saikaan aikaan.
Ei kannata ottaa pahaa mieltä
Suurin lapsista näytti kieltä.
Minulle mummolleen hän irvisti
Se minua lohdutti ja piristi.
Kun kaikki muut oli lahjansa jaannut
olin hiljaa ja lahjani kuoreen saanut.
Vanhimmat pojat luulivat, etten heitä muista.
Siksi sanoja rumia tuli heidän suista.
Minä taas kysyin, onko pakko lahja antaa?
Onko pakko selkä vääränä paketteja kantaa?
Vaan siksi että jotakin revitte auki?
Ei ole väljä vaikka paketissa olisi hauki.
Pojat nauramaan ilosta ratkesi,
siihen kiukku poikien katkesi.
Mummo oikeassa siinä olla taisi
pienin lapsista, kun jotai edes saisi.
Minä hymyilin ja katsoin juonisti
en lahjojani antanut heille heti.
Jännitys on parasta joka asiassa
päätin antaa lahjat,paikassa paremmassa.
Kahvia, mehua ja teetä juotiin
herkkuja monenlaisia syötiin.
Kun kaikki kylläisinä toisiaan katseli
niin mummo kassiaan silloin kaiveli.
Nostin käteeni kuorikasan ja vielä toisen
Silmät laajeni Tyttärellä moisen.
Hämmästyneenä kyynelsilmin lahjani otti
Ja siitä iloisia kasvoja enemmänkin koitti.
Nyt ei tartte enään hermoilla
ei pinnakireellä lahjoja ostella.
Raha lahja oli heille mieleen
jopas kiitos sana tuli kieleen.
Niin loppui meiltäkin lahjan osto
ei kuitenkaan ollut mikään kosto.
Huomasimme vain turhaksi kaiken romun
korkeintaan voi ostaa kauniin korun.
Ei sitäkään saa itse ostaa toiselle
ainoastaan vain itselle.
Lahjan saajan mukana olla täytyy
siitähän tietysti, yllätys särkyy.
Kuitti kuitenkin on lahjassa oltava
ettei romukasaa ole lahjaa kohtaava.
Tai eikös pieni rahainen lahja
ole elämässä se parahin antaja?
t. M.kki.. Hyvää joulua..