Sain tänään S-TSH-tulokseni, se oli 4,8. Syy, miksi jälleen kerran varasin ajan lekurille oli jatkuva väsymys, jota on kestänyt jo vuosia ja se vaan pahenee:( Olen syönyt nyt 6kk Cipralexia keskivaikean masentuneisuuden vuoksi. Aluksi tuntui, että se auttoi, sitten vaikutus väheni ja nyt ei enää ole mitään vaikutusta, vaikka syön sitä 20mg annoksella.
Jo n. 5v sitten minulta otettiin kertaallen omasta pyynnöstäni kilppariarvo. Silloinkin se oli kuulemma viiterajoilla(kohti hypotyreoosia). Sitä arvoa en tiedä... Muista arvoja ei ole toistaiseksi otettu, siis kilppariarvoja. Hb ja pieni verenkuva ovat olleet normaaleja joka kerta.
Vuosien varrella olen käynyt lääkärissä jatkuvan virtsaamisen takia(kuulemma hermoperäinen ongelma, kun ei syytä löytynyt), verensokerin heilahtelun takia, kun lenkillä yhtäkkiä katoaa voimat(sokerirasitustestissä paastoarvo ok, mutta verensokeri laskee jo 2h:ssa paastoarvoon liian nopeasti), runsaiden ilmavaivojen takia, jotka haittasivat jo normaali elämää. Kuulemma luulotautia, kun ei ollut laktoosi intoleranssi. Minulla puutuu raajat usein ja öisin heräilen, kun koko jalka aivan tunnoton pökkelö. Pelkästään istuminen samassa asennossa aiheuttaa takapuolen puutumista pehmeässäkin tuolissa. Nuhaa on ollut kroonisena 17 vuotta ja sitä tutkittu, vaan ei mitään syytä(allergia tms.) löytynyt. Tutut ihmiset ovat ihmetelleet palelemistaipumustani ja varsinkin jääkylmiä sormia ja varpaita, vaikkei minulla edes olisi kylmä. Viime aikoina olen alkanut todellakin huolestumaan siitä, että mikään ei enää tunnu jäävän muistiini. Opiskelut olen joutunut tilapäisesti keskyttämään jatkuvan väymyksen ja keskittymiskyvyttömyyden vuoksi. Ne ovat roikkuneet jo vuosia:( Niska, hartiat ja päänsärky on lähes päivittäistä eikä hierojalla/akupunktiossakaan käyminen ole auttanut. Lääkäri huolestui kolesteroliarvostani jo jokunen vuosi sitten. Oli 5,9. Olen tosi hoikka (165cm, 53kg).Vuorokausirytmini menee heti sekaisin, kun on vapaata ja nukun helposti 12h unia. Silti en tunne itseäni pirteäksi. Kuumetta minulla on 30-vuotisen elämäni aikana ollut vissiin 2 kertaa. Viimeksi, kun oli paha flunssa, huolestuin, kun mittasin lämpöni ja se oli vähän yli 35. 3 vuotta sitten jouduin tekemään yötöitä satunnaisesti ja silloin kävin EKG:ssakin omistuisten sydäntykytysten vuoksi. Ei todettu mitään ja oli kuulemma stressiä. Pelkkä 10l vesiämpärin kantaminen sai pulssini kohoamaan niin kiivaaksi, että oli pakko levähtää. Seurustelua en ole jaksanut ajatella moneen vuoteen enää ja olenkin melko yksinäinen, koska muutenkin sosiaalinen elämä on epänormaalin vähäistä, vaikka ystävät ovatkin tärkeitä mulle. Syksyä pelkään jo valmiiksi, sillä vuosi vuodelta talviaika on entistä pahempaa. Voisin nukkua aivan tolkuttomia määriä silloin.
Kaikemaailman vitamiineja ja kirkasvalolamppuja, kalaöljykapseleita jne. olen kokeillut, mutta mikään ei auta.
Voimat ovat olleet finaalissa jo pitkään, tuntuu, että nuoren naisen elämä lipuu vain ohitse.
Toivoako?
Joulun jälkeen pitää ilmeisesti yrittää saada labraan aikaa laajempiin verikokeisiin. Mitkä arvot pitäisi ottaa? Syön samalla sitä Cipralexia ja lisäksi antibioottia(Amoxin comp). Voivatko ne vaikuttaa tuloksiin? Nuorempi pikkuveljeni alkaa muistuttaa jo minua väsymyksensa ja saamattomuutensa kanssa... Toivottavasti hänellä ei ole sama vaiva. Hänelläkin jäi opiskelut ja armeija, kun ei voimat riittäneet ja sairasteli vain. Kertoi kummallisista lihaskrampeistaan öisin. Ehkä liittyivät vain rasitukseen armeijassa?
Tosi noloa kyllä on elämäni, koska minun pitäisi valmistua arvostettuun ammattiin ja työnikin jäävät ihan rempalleen väsymyksen takia. Jouduin edellisestä työpaikasta ekakertaa 3kk sairaslomalle burnoutin vuoksi, mutta eipä se tilannetta muuttanut ja pidin seuraavan vuodenkin pääosin vapaata tekemällä n. 1vk töitä/kk keikkaluontoisesti. Samalla oli tarkoitus opiskella, mutta se jäi, kun kaikki aika meni nukkumiseen ja voimien keräämiseen, että jaksaisin seuraavan työrupeaman.
Jo n. 5v sitten minulta otettiin kertaallen omasta pyynnöstäni kilppariarvo. Silloinkin se oli kuulemma viiterajoilla(kohti hypotyreoosia). Sitä arvoa en tiedä... Muista arvoja ei ole toistaiseksi otettu, siis kilppariarvoja. Hb ja pieni verenkuva ovat olleet normaaleja joka kerta.
Vuosien varrella olen käynyt lääkärissä jatkuvan virtsaamisen takia(kuulemma hermoperäinen ongelma, kun ei syytä löytynyt), verensokerin heilahtelun takia, kun lenkillä yhtäkkiä katoaa voimat(sokerirasitustestissä paastoarvo ok, mutta verensokeri laskee jo 2h:ssa paastoarvoon liian nopeasti), runsaiden ilmavaivojen takia, jotka haittasivat jo normaali elämää. Kuulemma luulotautia, kun ei ollut laktoosi intoleranssi. Minulla puutuu raajat usein ja öisin heräilen, kun koko jalka aivan tunnoton pökkelö. Pelkästään istuminen samassa asennossa aiheuttaa takapuolen puutumista pehmeässäkin tuolissa. Nuhaa on ollut kroonisena 17 vuotta ja sitä tutkittu, vaan ei mitään syytä(allergia tms.) löytynyt. Tutut ihmiset ovat ihmetelleet palelemistaipumustani ja varsinkin jääkylmiä sormia ja varpaita, vaikkei minulla edes olisi kylmä. Viime aikoina olen alkanut todellakin huolestumaan siitä, että mikään ei enää tunnu jäävän muistiini. Opiskelut olen joutunut tilapäisesti keskyttämään jatkuvan väymyksen ja keskittymiskyvyttömyyden vuoksi. Ne ovat roikkuneet jo vuosia:( Niska, hartiat ja päänsärky on lähes päivittäistä eikä hierojalla/akupunktiossakaan käyminen ole auttanut. Lääkäri huolestui kolesteroliarvostani jo jokunen vuosi sitten. Oli 5,9. Olen tosi hoikka (165cm, 53kg).Vuorokausirytmini menee heti sekaisin, kun on vapaata ja nukun helposti 12h unia. Silti en tunne itseäni pirteäksi. Kuumetta minulla on 30-vuotisen elämäni aikana ollut vissiin 2 kertaa. Viimeksi, kun oli paha flunssa, huolestuin, kun mittasin lämpöni ja se oli vähän yli 35. 3 vuotta sitten jouduin tekemään yötöitä satunnaisesti ja silloin kävin EKG:ssakin omistuisten sydäntykytysten vuoksi. Ei todettu mitään ja oli kuulemma stressiä. Pelkkä 10l vesiämpärin kantaminen sai pulssini kohoamaan niin kiivaaksi, että oli pakko levähtää. Seurustelua en ole jaksanut ajatella moneen vuoteen enää ja olenkin melko yksinäinen, koska muutenkin sosiaalinen elämä on epänormaalin vähäistä, vaikka ystävät ovatkin tärkeitä mulle. Syksyä pelkään jo valmiiksi, sillä vuosi vuodelta talviaika on entistä pahempaa. Voisin nukkua aivan tolkuttomia määriä silloin.
Kaikemaailman vitamiineja ja kirkasvalolamppuja, kalaöljykapseleita jne. olen kokeillut, mutta mikään ei auta.
Voimat ovat olleet finaalissa jo pitkään, tuntuu, että nuoren naisen elämä lipuu vain ohitse.
Toivoako?
Joulun jälkeen pitää ilmeisesti yrittää saada labraan aikaa laajempiin verikokeisiin. Mitkä arvot pitäisi ottaa? Syön samalla sitä Cipralexia ja lisäksi antibioottia(Amoxin comp). Voivatko ne vaikuttaa tuloksiin? Nuorempi pikkuveljeni alkaa muistuttaa jo minua väsymyksensa ja saamattomuutensa kanssa... Toivottavasti hänellä ei ole sama vaiva. Hänelläkin jäi opiskelut ja armeija, kun ei voimat riittäneet ja sairasteli vain. Kertoi kummallisista lihaskrampeistaan öisin. Ehkä liittyivät vain rasitukseen armeijassa?
Tosi noloa kyllä on elämäni, koska minun pitäisi valmistua arvostettuun ammattiin ja työnikin jäävät ihan rempalleen väsymyksen takia. Jouduin edellisestä työpaikasta ekakertaa 3kk sairaslomalle burnoutin vuoksi, mutta eipä se tilannetta muuttanut ja pidin seuraavan vuodenkin pääosin vapaata tekemällä n. 1vk töitä/kk keikkaluontoisesti. Samalla oli tarkoitus opiskella, mutta se jäi, kun kaikki aika meni nukkumiseen ja voimien keräämiseen, että jaksaisin seuraavan työrupeaman.
Vastaukset 2
Vanhimmat
... TSH:kin vajikseen viittaa. Jos ottavat lisää kilpparikokeita, yritä nukkua ennen koetta ;). Kilpirauhasen vasta-aineet (TPOAb) voisit pyytää tutkittavaksi.
Kunhan saat lääkityksen kyllä sulla toivoa on :).
Ei varmasti haittais, jos pikkuveljeltäkin tarkastettais näitä juttuja.
Kuulostaa tutulta, minäkin uskoin ensin että se johtuu iän tuomista muutoksita ja hormooneista, mutta näin unta että lääkäri sanoi minulle että sinun kilpirauanen pitäisi tutkia, niimpä varasin ajan ja kerroin uneni, johon lääkärini sanoi että sitten se otetaan. Arvot olivat rajalla joten tilannetta tarkkailtiin ja 3kk kuluttua menin uudestaan kokeisiin ja sitten alkoi Thyroksiini lääkitys, aika pian kunto alkoi koheta, mutta sitten taas tilanne oli sama
vaikka olin lääkityksellä niin arvot vain huononivat, nyt annosta nostettiin ja tammikuussa mene uusiin kokeisiin.
Minun oireet olivat seuraavat: kynnet haurastui, hiukset harveni, paleli myös aurinkoa ottaessa ja saunassa iho oli kananlihalla, väsytti, mieliala vaihteli, oli vain pirullinen olo ilman mitään syytä, mikään ei kiinnostanut. Myös nivel särkyä oli ja kipuja, sormet puutuivat myös ettei aamulla saanut kelloa sammutettua kun se herätti, sormet vaan eivät toimineet.
Olen tullut siihen tulokseen, että jos aiemmin aktiivinen ihminen muuttuu täysin niin aina ei syynä ole masennus eikä vaihdevuodet, vaikka oireet ovat samanlaisia. Toivon että olet aktiivinen tutkimustesi suhteen ja saat lääkityksen. Hyvää elämää sinulle.