EU:n maksuosuus Suomen kokonaistukipotista on tänä vuonna noin 800 miljoonaa euroa. Se on selkeästi enemmän kuin EU keskimääräisesti maksaa.
Tulevaisuudessa tuo EU:n maksuosuus tulee putoamaan muiden maiden tasolle, jolloin Suomi saa EU:n maatalousbudjetista sille kuuluvat 500 miljoonaa euroa.
Jo nyt on sovittu, että EU:n maksuosuuden pieneneminen korvataan lisäämällä kansallisia tukia ja silloin kansallisten tukien osuus nousee noin 2500 miljoonaan euroon.
Miten kauan tätä toimintaa on järkeä jatkaa? 2500 miljoonaa jaettuna tukina oikeasti tulevaisuudessa kannattaville yrityksille toisi hyvinvointia kaikille kansalaisille, ei pelkästään 70 000 maatilalle.
Vapaa kilpailu maataloustuotteiden tuottamiseen, pellot kasvamaan metsää ja tukirahat vientiyritysten tukemiseen. Suomi nousuun.
Tulevaisuudessa tuo EU:n maksuosuus tulee putoamaan muiden maiden tasolle, jolloin Suomi saa EU:n maatalousbudjetista sille kuuluvat 500 miljoonaa euroa.
Jo nyt on sovittu, että EU:n maksuosuuden pieneneminen korvataan lisäämällä kansallisia tukia ja silloin kansallisten tukien osuus nousee noin 2500 miljoonaan euroon.
Miten kauan tätä toimintaa on järkeä jatkaa? 2500 miljoonaa jaettuna tukina oikeasti tulevaisuudessa kannattaville yrityksille toisi hyvinvointia kaikille kansalaisille, ei pelkästään 70 000 maatilalle.
Vapaa kilpailu maataloustuotteiden tuottamiseen, pellot kasvamaan metsää ja tukirahat vientiyritysten tukemiseen. Suomi nousuun.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Saatu tuo 2,5 miljardia
Tänä vuonna maksetaan kansallisia pinta-alaan ja eläinmääriin perustuvia tukia 1072 miljoonaa.
Lisäksi lomituspalvelu, kansallinen maidon lisähinta, korkotuki, investointituki, aloitustuki, lopetustuki, varainsiirtoverovapaus, yms tuet.
Tänä vuonna kokonaiskustannus nousee noin 2200 miljoonaan euroon ja tulevaisuudessa siis 2500 miljoonaan, kun EU lopettaa ylisuuren maksuosuuden maksamisen suomalaisille viljelijöille.
Kansallisiin tukiin menee koko mm.n budjettiosuus?
Maatalouden tukiaisia jaellaan kyllä muidenkin ministeriöiden budjetista. Lomituspalvelun kustannukset maksetaan esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön budjettivaroista.
Ei näin voi jatkua. Meillä on tiedossa jo eläkeläispommi joka 2010 alkaa vaikuttaa niin, että verot tulevat nousemaan ilman maatalouden typerää tukemistakin. Kun kerran maatalous on yritys, niin sovellettakoon siihen samoja toimintamalleja kuin yrityksille yleensä sovelletaan. Yritykset eivät kannattamattomina saa tukea. Jos yritys on kannattamaton niin kyllä se lyö luukut kiinni ja thats it...
Tuottaja hintoja n.50% niin ei tavitse tukia ja määrätään kuluttaja hinnoille katto että eläkeläisetkin voivat syödä, Halvemmaksi tietysti käy jos sekä viljelijät että eläkeläiset kuolevat nälkään.
Maatalouden tuet kustannetaan ruuan arvonlisäverolla ja merkittävissä määrin niitä palveluita käyttäessään kustantavat myös ulkomaalaiset turistit suomalaista tukea, joita miljoonamäärin käy maassamme.
Toisin sanoen veromaksajien varoja ei maataloustukiin tarvita lainkaan vaan varat niihin kertyy jokaisen ruokakassin alv:n mukana.
Tuloverot (11,9 mrd) jotka ovat vajaa kolmannes valtion tuloista uppoaa lähes pelkästään sosiaali- ja terveydenhoitomenoihin (10 mrd), joten siitä on turha muuta repiä.
Lainaan alkuun tekstiäsi:
"Toisin sanoen veromaksajien varoja ei maataloustukiin tarvita lainkaan vaan varat niihin kertyy jokaisen ruokakassin alv:n mukana".
Eikö siis normaali veronmaksaja osta ruokaa ja maksa siitä (ylisuurta 17%) alv:tä? Vai mikä logiikka sinulla tässä on?
Ja vaikka vero kerättäisiin ihan mistä tahansa (vaikka polttoaineverosta), niin mitä merkitystä sillä sitten on?
Valtion menoihin ne aina kuitenkin menee ja ovat siis veronmaksajilta kerätty. Tavalla tai toisella.
Toisaalta en jaksa mitenkään uskoa, että juuri ruuan alv:stä saadut veromarkat olisi jotenkin "korvamerkitty" erikseen kansallisiin maataloustukiin.
Kyllä se siitä kokonaisbudjetista maksetaan ja on aina jostakin muusta pois.
Sitä tosiasiaa ei tuollaisella kikkailulla voi muuksi muuttaa.
Toisaalta herää ajatuksena logiikastasi sellainen humoristinen ajatus; jos kerran ruuan alv olisi se millä 70th maanviljelijää elintasoaan ylläpitää, niin kansallisten maatouden tukien lopettaminen siis tarkoittaisi, että ruuan alv voitaisiin asettaa nollaksi?
Eli duunari, yrittäjä, eläkeläinen, työtön, vammainen ym ihmisryhmät saisivat siis 17% halvemmalla ruokaa!!!
Sehän vasta olisi hienoa ja auttaisi oikeasti vähäosaisia, näiden mersumiesten sijasta!
Todella kannatan lämpimästi!
osakkeenomistajia,sillä kauppa pistäisi kaiken omaan taskuunsa.
Eipä ole pölhömpää kuultu!! Mielestäsi ensin siis veronmaksajat maksaa verot, joista maatalouden tukijaiset maksetaan ja tämän jälkeen ostaessaan ruuan ALV olisi ikäänkuin kompensoimassa kerättyä veroerää.
Siis TÄH???
ALV on siinä ruuan hinnan lisänä - siis se nostaa hintoja eikä laske niitä
"Vapaa kilpailu maataloustuotteiden tuottamiseen, pellot kasvamaan metsää ja tukirahat vientiyritysten tukemiseen. Suomi nousuun."
Vapaa kilpailu sopii erinomaisesti maataloudelle, suomalaiset tuottajat ovat näyttäneet kilpailukykynsä yhteisellä markkina-alueella ja pärjännyt laadun ja hintojen suhteen erinomaisesti.
Kuinkahan Eu:n kilpailuviranomaiset suhtautuvat esittämääsi vientiyritysten tukemiseen?
RE: EU:n maksuosuus Suomen kokonaistukipotista on tänä vuonna noin 800 miljoonaa euroa. Se on selkeästi enemmän kuin EU keskimääräisesti maksaa.
Millä lailla on keskimääräistä enemmmän?. Viljeltyä peltohehtaaria kohti perus-EU:ssa maksetaan jopa reilusti kaksikertaisia pinta-alatukia, siis EU:n budjetista, ainakin tilatukena. Mitkä on LFA:N osuudet kansalliset/EU-rahoitus eri maissa? Entä onko ympäristötukea vastaavia muissa maissa? Muita tukimuotoja Suomessa viljelemättömille kasveille, oliivit, viinit, tupakka, riisi yms?
Saavan maan kansalaista kohden eli siis tässä tapauksessa suomalaista kohti tuki lienee keskitasoa. Tuki tilaa kohti olemme viimeisten joukossa.
RE: Tulevaisuudessa tuo EU:n maksuosuus tulee putoamaan muiden maiden tasolle, jolloin Suomi saa EU:n maatalousbudjetista sille kuuluvat 500 miljoonaa euroa.
Onko sulla antaa tähän faktalähdettä? Siis muutakin kuin "valistunutta arvelua", melko varmaan jotain tapahtuu vuoden 2013 jälkeen, johon asti nykyinen rahoituskausi on kaiten päätetty?
Miten tuo Suomen osuus on laskettu/arvioitu?
RE "Jo nyt on sovittu, että EU:n maksuosuuden pieneneminen korvataan lisäämällä kansallisia tukia ja silloin kansallisten tukien osuus nousee noin 2500 miljoonaan euroon"
EI ehkä ihan tukena nouse noihin lukemiin, mutta nousussa toki on. Tällä hetkellä lie noin 1200 + joitain eläkejuttuja yms. Ainakin jossain olit (?) kansallisten tukien lisäksi laskenut jotain maidon hintatukea 200 miljoonaa, se sisältyy jo siihen kansalliseen tukeen. Ja lomitusmenot ovat tosiaan sosiaalipuolen menoissa. Niillä on semmoinen historia, että joskus 70-80-luvun maataloustuloneuvotteluissa valtio tarjosi maidon hinnan korotuksen sijaan lomitusjärjestelmään lisäpäiviä.
RE: "Miten kauan tätä toimintaa on järkeä jatkaa? 2500 miljoonaa jaettuna tukina oikeasti tulevaisuudessa kannattaville yrityksille toisi hyvinvointia kaikille kansalaisille, ei pelkästään 70 000 maatilalle.
Vapaa kilpailu maataloustuotteiden tuottamiseen, pellot kasvamaan metsää ja tukirahat vientiyritysten tukemiseen. Suomi nousuun."
Suomessa kerätään veoja ja veronluonteisia maksuja noin 70 mijardia. Eli valtio, kunnat + seurakunnat yms. Valtion + kuntien perusperiaate on tietysti se, että eniten ansaitsevat + kuluttavat kansalaiset maksavat reilun osuuden vähäosaisten puolesta kaikista peruspalveluista. Terveydenhoito + muu sosiaaliturva, peruskoulutus, järjestys, jne on yhteiskunnan valvonnassa, jotta kansalaisille turvataan perusasiat kohtuuhintaan. Sama on olluta aikoinaan myös maataloustukipolitiikan tarkoitus. Ensimmäinen tukisysteemi EU.ssa oli CAP-tukea ( Common Agricultural Policity tms)
eli "hinnanalennuskorvausta". EU-alueen viljelijöille maksettiin - 60 luvulta alkaen - siitä, että vilja ( ja myöhemmin osin naudanliha ja maito (?) ) myytiin jalostajille "alennettuun hintaan", jotta elintarvikkeen hinta olisi edullinen ostajille. Systeemi toimi aikoinaan paremmin, kun raaka-aineen hinta oli suhteellisesti merkittävämpi lopputuotteen hinnasta kuin nykyään. Vähävarainen kuluttaja hyötyi selvästi.
Ja CAP-tukea on maksettu aina eniten sille, joka on eniten tuottanut. Tottakai, jos on kysymys "hinnanalennuskorvauksesta", 7-8 tonnia viljaa/ha viljelevän kuuluukin saada enemmän kuin 4 tonnia /ha pelloltaan saava. Tämän johdosta esim Hollannissa ja Ranskassa vilja on saanut noin 2.5-3 kertaa suurempaa CAP-tukea kuin Suomessa.
esim:
erittäin hyvä esitys
http://www.helsinki.fi/nes/nes-sem%20kola%20031105.pdf
vanhaa juttua...
http://arkisto.sll.fi/tiedotus/2002/CAPSeminaari.html
Muutaman kymmenen vuoden aikana on vaan käynyt niin, että länsimaisen työn hinta on kallistunut niin paljon, että raaka-aineen hinta ei ole kovin merkittävä lopputuotteen hinnasta. Alkupeäinen tarkoitus (= elintarvikkeiden hinnan vakiinnuttaminen matalalle tasolle ja raaka-aineen saannin turvaaminen) ei taida toimia enää niin hyvästi? Suomessa raaka-aineiden osuus on n 15 % keskimäärin "4 henkisen perheen viikon ruokakorista". Esim se muodissa ollut brasialilaisen naudan tai broilerin edullinen hinta johtuu osin myös maatyöläisen matalasta palkkatasosta, 40-50 euroa/kk.
CAP muita ongelmia: tuen saajan ammatilla ( tai muilla tuloilla ) ei ole rajoitetta, eikä tukisammalla kattoa.
Ylituotanto voidaan osin laskea sen syyksi, mutta epäviralliseti EU;N alkuperäinenkin tavoite oli noin 5-10 % ylituotanto.
Niin, maailmalla maataloustukien summa lienee reilusti yli 300 miljardia dollaria. EU jotain reilu 40 miljardia euroa ja USA jossain 50 miljardin dollarin seutuvilla. EN kovin paljon järjestelmää sinällään puolusta. Sen purkaminen on varmaan tosi vaikeaa. Miten aloittaa?
Olen joskus tehnyt tuon seuraanvan hyvin karken laskelman, mitä tapahtuisi, jos maatalous ajettaisiin kerralla täysin alas. Tuskin ihan kaikki tuotanto kuitenkaan loppuisi eli laskelman lopputulos on liian huono. Mutta toisaalta varmaan siitä tulee selville se, kuinka paljon maatalous kuitenkin suomalaista kansantaloutta pyörittää.
Laskelma:
No, lopettamalla maatalous poistuu tietenkin tuo 1.2 miljardin meno? Se on tietenkin "etua" tai "plussaa"? Olisiko muita "plussia"?? Se ruokakorin hinnan alememinen tavan tallajalle?
Se voisi olla n 10 % jos verrataan Saksaan.( ihan teoreettisella OECD-hinnalla niitä ei kaiten saataisi, kun EU:lla on suojatullit ja- muurit estämässä sitä tuontia ja suojelemassa omaa tuotantoa)
Kun elintarvikkeiden "ulosmyyntihinta" kaupoista on n 12 miljardia, niin 1. 2 miljardia "säästöä"?
Yhteensä siis 2.4 miljardia
Menot?
Ostetaan ne raaka-aineet? Ehkä voisi toimia viljatuotteisssa hyvikin? Lihapuolella toimitettaisiin sitten ainakin pakasteruhoina, ei tänne eläviä elukoita rahdattaisi teurastettvaiksi. Ja suurin osa lihasta tuotaisiin jalosteina, eineksinä ja makkaroina yms. Maito puolella ei toistaiseksi liiku maailmamarkkinoilla "raaka-maitoa" oikeastaan yhtään. Juustoa, voita, maitojauhetta, jugurtteja yms. Ehä Virosta osa voisi tulla??
On hyvin vaikeaa arvioida, kuinka paljon elintarviketeollisuudesta + liitännäisistä häviäisi työpaikkoja, mutta varmasti aika paljon, vaikka pyritään väittämään, että ostettaisiin KAIKKI raaka-aineet. Osa varmasti jäsi pois, esim. raaka-aineiden kuljetukset tiloilta, teurastukset yms toimet pakastukseen ja ruhon leikkaukseen asti, samoin maitopuolella ehkä n. puolet. Elintarviketeollisuudessa on n vajaa 40 000 työpaikkaa. Josko puolet jäisi jäljelle?
Kokonaisuudessaan maatalous työllistää n 270 000- 300 000 ihmistä, joista viljelijöitä n 100 000. Eli noin 170 000 muuta kuin viljelijää, joista elintarviketeollisuudessa n 40 000. N 130 000 on niitä välillisesti työllistettyjä, VARSINKIN tuotantopanospuolella, teräs-, kemiateollisuus, maataloustarvikekauppa, konekorjaus, lomittajat, hallinto, terveydenhoito, pankki, vakuutus,tarvikekuljetus yms yms.
Aínakin lyhyellä aikavälillä se tuotantopanospuolen työllisyys olisi uhattuna. Mellä kun on se 300 000 työttömän armeija siinä välissä "puskurina" Ei kai ne kaikki voi olla luusereita?? Pitkällä aikavälillä voisi sopetumista tapahtua.
AIna kerrotaan, että viljelijöiden pitäisi mennä "tuottaviin töihin"? Konkreettisesti?? Mitä ne ovat, miten niihin pääsee? Kuka tai mikä niitä töitä luo? Yritykset, oma yrittäminen? Miksi nykyiset työttömät eivät työllisty?
Niin menoja piti laskea?
Ensin työ välitön lyhyen välin työttömyys. Se lisääntyisi ehkä n 100 000 + 20 000 + puolet välillisitä 60 000. n 180 000? Nykyisille 300 000 työttömälle maksetaan lähes vastiikketonta tukea se reilu 3 miljardia, eli 10 000 /työtön.
Työttömyysmenoja 1.8 miljardia lisää.
Mutta ehkä myös pitäisi laskea vaikutus BKT:hen?? Se toinen puoli, kun ei tuotettaisi mitään lannoite- terästeollisuudessa jne.
? Suomen BKT on noin 150 miljardia, saavutettu vaikka 2.5 miljoonalla työllisellä.
http://tilastokeskus.fi/tup/suoluk//taskus_kansantalous.html
BKT:hen voisi tulla siis 180 000 / 2 500 000 lovi, kun ei olisi, mitä tehtäisiin? Se olisikin jo yli 10 miljardin lovi?? Laitetaan erittäin kohtuullisena vain se "oikeiden työllisten" osuus eli 80 000 / 2.5 mil eli 4.8 miljardia!!
Raaka-aineet ovat nyt noin 2.2 miljardia elintarviketeollisuudelle. OSa on varmaan kahvia, etelän hedelmiä jne. ulkomailta. Teollisuuden ulosmyyntiarvo on n 8.1 miljardia.
Jos osa tuotaisiin raaka-aineina ja osa valmiina elintarvikkeina, niin ehkä se kustannus olisi noin 4-5-6 miljardia.
EU:n jäsenmaksu jäsi edelleen 1.5 miljardia: perustuu BKT;hen ja ALV-kertymään. Se menisi edelleen, mutta ei saataisi takaisin n yhtä miljardia nykyistä EU:n maataloustukea.
Hyöty kansantaloudelle 2.4 miljardia.
Kustannukset ( ainakin lyhyellä aikavälillä)
1.8 + 4.8 + 5 + 1 = 12.6
Erotus n 10 miljardia???!! Tappiota kansantaloudelle lopettamalla maataloustuotanto Suomesta!?!?
Missä menee pieleen? Ehkä jossain hieman?
Mutta nuo luvut ovat kaikki tarkistettavissa ja lienevät aika oikein?-
jotakuiten. RAAKA-AINEEN Esim. mallasohran, vehnän ja sianlihan hinta on täällä HALVENPAA, kun esim Puolassa! Kansallisilla tuilla vaan pyritään pitämään kotimaisen ruuan hintaa alhaalla ( en tarkoita raaka-ainetta, vaan koko elintarvikeketjua), aika kallista hommaa. Kummastuttaa kuitenki se, että vaikka raaka-aine on eu halvinpaa, kuitenkin valmis tuote on saman hintaista ja suurinmaksi osaksi kalliinpaa. Miksi ? olis joskus mukava selvittää, että jos täällä lopetettaisiin tuet ja pellot mettitettäisiin, niin mikä olisi lopputuotteen hinta jos raaka-aine roudattaisiin ulkomailta.
tuen osuus elintarviketeollisuudelle.Otetaan oppi telakkateollisuudesta!
Eikö se ole jo siirretty, kun tuottajahinnat pidetään niin alhaalla, että maataloustukea on koko ajan pakko lisätä?
palkkasysteemin
Suomessa voitaisiin siirtyä 200 kunnan malliin.Suurin hyöty saavutettaisiin Etelä Suomen kuntien liittämisestä toisiinsa. Viidestä kymmeneen kuntaan yhteen. Näin saataisiin työmarkkinoille uutta "verta" .
Mutta se taitaa olla vaan päiväunta joka ei toteudu helposti. Suomen SDP on vastaan.
ps. Tiesitkö Kunnan työntekijöistä äänestää yli 80% SDP:tä
Pidätkö SDP:n äänestämistä hyvänä vai huonona asiana?
Olen kanssasi aivan samaa mieltä siitä, että kuntien määrä pitäisi laskea esim. mainitsemallesi tasolle. Ja vaikka allekin.
Mutta kun juttu on oikeasti niin, että keskustan valta perustuu juuri kunnallishallintoon, niin heille se merkitsisi suurta poliittista tappiota, jos kuntia vähennettäisiin.
Suomen maaseutukunnista valtaosa on keskustan hallinnoimia. SDP tai joku muu voi olla mukana, mutta mitään oikeaa valtaa heillä ei ole.
Onhan esim. maakuntahallinto ihan keskustalle räätälöity juttu (vaikka oli läänit).
En nyt ala siitä kirjoittamaan mikä oli aikoinaan lääninhallinnon ja maakuntahallinnon ero, mutta samalla hallinnolla olisivat jutut hoituneet.
SDP:tä, vaikka on minullekin vastenmielinen puolue on kuitenkin turha tästä asiasta syyttää.
Katsos monet kunnat ja niihin lakisääteisesti "pakkopalkattavat" ihmiset (vapaa-ajan sihteeri, maatalouslomittajat, jne..), ovat usein maanviljelijäväestön turvakoti, kun yksi jatkaa tilaa ja muutama muu (usein hyvinkin koulutettu, kun ei ole tarvinnut lainarahoin opiskella) tarvitsee jonkun työn.
Kunta ja ties mitkä erilaiset turhatkin (esim. pyhäjärvi instituutti jne) instituutiot on perustettu ja ylläpidetty juuri siksi, että ne voi sitten työllistää, näitä ylikoulutettuja maanviljelöiden lapsia, joiden tutkinnot ovat monestikin sellaisia, että yksityinen (tuottava) puoli ei heitä tarvitse missään.
erilailla maajussien ja duunarien lapsia? Kenenkähän lapsia koulutetaan ympäristökeskuksen palvelukseen ja ympäristöministeriön myös?
tullut taas joulukuusen alta pois piilostaan?