Jotkut eivät laihdu vaikka syövät kuin linnut ja jotkut syövät kuin hevoset eivätkä saa lihaa edes kylkiluidensa peitoksi.
Mitäs jos se johtuukin siitä että joidenkin elimistö osaa säädellä elimistöön jäävien kaloreiden ja ravinteiden määrää niin että se mitä ei tarvita ei imeydy vaan se tulee putken toisesta päästä ulos.
Ja joidenkin elimistö imaisee surutta kaiken minkä saa. Ja sitten tietysti on kaikki välimuodotkin käytössä. Ja nämä joutuvatkin sitten syömistä säätelemällä säätelemään saatavan energian määrää, toisin kuin joillakin elimistö hoitaa sen automaattisesti.
Ettei painonhallinnassa olekaan kysymys siitä mitä suuhunsa laittaa vaan siitä miten elimistö ruokaa käsittelee.
Tälläinen tuli mieleen siitä, kun oma painoni vaihtelee lyhyellä aikavälillä n. kolmen kilon sisällä, ihan riippumatta siitä miten paljon syön, juon ja liikun. Vuosien mittaan olen käynyt läpi kaikki mahdolliset ruoka/viinanjuonti/liikunta(ja sen puute)-variaatiot, ja siis jaksot ovat olleet vuosien mittaisia, eikä mikään tunnu vaikuttavan painooni.
En kursaile syömiseni kanssa: syön yleensä ihan mitä tahansa, miten paljon tahansa ja milloin tahansa.
Joskus söin kuin hevonen, join viinaa joka viikonloppu enkä liikunut ollenkaan, lukuunottamatta enemmän tai vähemmän satunnaista puntinnostoa. Kaloreita punttisalissa ei kuitenkaan paljoa pala.
Ei mitään vaikutusta painoon.
Paino on noussut hieman hyppäyksittäin, keskimäärin n. 1-1,5 kg vuodessa, ja kaikki on lihasta, johtunee siitä että punttisalissa olen jaksanut käydä läpi vuosien. Vaikka on siinäkin ollut kuukausien taukoja, pisin tauko taisi olla puoli vuotta.
Nykyisin käytän nousujohteisesti kuntoa kohottavaan liikuntaan 10-20 tuntia viikossa ja olen syönyt niukasti jo kuukausia (laiskuuttani:), mutta paino ei laske. Eikä edes rasvakudos tunnu vähenevän, sitäkin nimittäin on.
Mitäs jos se johtuukin siitä että joidenkin elimistö osaa säädellä elimistöön jäävien kaloreiden ja ravinteiden määrää niin että se mitä ei tarvita ei imeydy vaan se tulee putken toisesta päästä ulos.
Ja joidenkin elimistö imaisee surutta kaiken minkä saa. Ja sitten tietysti on kaikki välimuodotkin käytössä. Ja nämä joutuvatkin sitten syömistä säätelemällä säätelemään saatavan energian määrää, toisin kuin joillakin elimistö hoitaa sen automaattisesti.
Ettei painonhallinnassa olekaan kysymys siitä mitä suuhunsa laittaa vaan siitä miten elimistö ruokaa käsittelee.
Tälläinen tuli mieleen siitä, kun oma painoni vaihtelee lyhyellä aikavälillä n. kolmen kilon sisällä, ihan riippumatta siitä miten paljon syön, juon ja liikun. Vuosien mittaan olen käynyt läpi kaikki mahdolliset ruoka/viinanjuonti/liikunta(ja sen puute)-variaatiot, ja siis jaksot ovat olleet vuosien mittaisia, eikä mikään tunnu vaikuttavan painooni.
En kursaile syömiseni kanssa: syön yleensä ihan mitä tahansa, miten paljon tahansa ja milloin tahansa.
Joskus söin kuin hevonen, join viinaa joka viikonloppu enkä liikunut ollenkaan, lukuunottamatta enemmän tai vähemmän satunnaista puntinnostoa. Kaloreita punttisalissa ei kuitenkaan paljoa pala.
Ei mitään vaikutusta painoon.
Paino on noussut hieman hyppäyksittäin, keskimäärin n. 1-1,5 kg vuodessa, ja kaikki on lihasta, johtunee siitä että punttisalissa olen jaksanut käydä läpi vuosien. Vaikka on siinäkin ollut kuukausien taukoja, pisin tauko taisi olla puoli vuotta.
Nykyisin käytän nousujohteisesti kuntoa kohottavaan liikuntaan 10-20 tuntia viikossa ja olen syönyt niukasti jo kuukausia (laiskuuttani:), mutta paino ei laske. Eikä edes rasvakudos tunnu vähenevän, sitäkin nimittäin on.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kirjoituksesi on varmasti osittain totta. Jotkut ovat "läpipaskoja", kuten esimerkiksi sinä (ei ole tarkoitettu ilkeilyksi). Toiset taas lihovat vähemmästäkin syömisestä. Kysehän on perusaineenvaihdunnasta siitä, kuinka paljon liikkuu ja siten kuluttaa enemmän energiaa.
Toisaalta voisi ajatella, että terveelliset elintavat, vaikka olisi ylipainoakin, on parempi kuin viinalla läträminen ja syöminen, miten sattuu ja mitä sattuu. Alkoholi ja rasvainen, raffinoitu ruoka, sairastuttavat normaalipainoisetkin. Eli vaikka paino ei nousisikaan, saattaa esim. rasva-aineenvaihdunnassa olla häikkää.
Aina ei siis pelkkä hoikkuus ole tae terveydestä, eikä ylipaino sairaudesta. Noin yleisesti ottaen.
ns. läpipasko ja minä varastoin varmasti kaiken. parikymmentä vuotta sitten oltiin samanlaisessa työssä, kämppiksiä ja syötiin samaa ruokaa samanverran. hän ei lihonut jos ei laihtunutkaan. munhan ois kuulunut laihtua, koska painavampana kulutin enemmän energiaa, no way..jos nälänhätä tulee, en ihan ensimmäisten joukossa kuole.