Onko ihan hullua mennä ruotsinkieliseen lukioon jos on lukenu ruotsia seiskalta asti, eikä oo muuten käyttänyt ruotsia oikeen yhtään? Oon saanut siitä kyllä aina ysejä ja oon muutenkin ysin oppilas, vaikken lue mitenkään hirveesti. Vaikeeta tulisi varmasti olemaan, mut toisaalta jotkut laittaa lapsensa ruotsinkieliselle ala-asteelle vaikkei ne osaa etukäteen sanaakaan ruotsia. Mulla oli joskus kaverina tällanen tyttö ja se pärjäsi koulussa tosi hyvin. Tahdon oppia hyvin ruotsia ja voisin käydä lukion vaikka 4 vuodessa. Vanhemmat ei oikeen pidä ajatuksesta, mutta ei kai se silti mahdotonta ole? Vai onko?
Ruotsinkieliseen lukioon?
SannaP
122722
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Ylä-asteen ruotsin kokeet on ihan vitsejä. Et jos saat aina ysejä ne et voi olla kovin hyvä. Ne ihmiset puhuu ruotsia äidinkielekseen. Sinuna en menisi. Ala-asteilla on kielikylpy luokkia, mut niissä kaikki oppilaat ovat suomen kielisiä.
Eiköhän niitten kokeitten vaikeus ja arvosanat riipu myös siitä, millainen ope on. Jotkut päästää helpolla, toiset ei, ja jotkut arvostelee lepsummin kuin toiset. Muistan vielä hyvin kuinka siinä kaupungissa, jossa ennen asuin, käytännössä kaikkien yläaste A:n oppilaiden äidinkielen arvosanat putosi vähintään numerolla ja tyypillisesti kahdella lukioon mennessä, kun taas yläaste B:n oppilaiden arvosanat pysyi äikässä kutakuinkin ennallaan.
Siitä olen kyllä samaa mieltä, että hyvinkään hallittu yläasteruotsi ei vielä tarkoita kovinkaan kummoista kielitaitoa. Ja vaikka peruskielitaito olisi kuinka erinomainen, lukiossa on silti paljon eri alojen sanastoa opeteltavana.
ja jos motivaatiota löytyy, niin tietysti opi ruotsia aivan riittävästi muutamassa kuukaudessa.
Tässä on yksinkertainen testi, joka voi auttaa valinnan tekemisessä:
1) Lue seuraava teksti ensin nopeasti läpi ilman sanakirjaa tai muita apuvälineitä: http://www.snf.se/pdf/bros-inter-barn.pdf
- Kuinka paljon ymmärrät tekstin sisällöstä?
2) Lue sama teksti sanakirjan kanssa niin, että ymmärrät siitä lähes kaiken. Voit halutessasi tehdä muistiinpanoja millä kielellä tahansa. Katso kellosta, kuinka kauan aikaa lukemiseen kuluu.
- Kuinka selkeän käsityksen sait tekstin sisällöstä?
3) Vastaa tekstissä esitettyihin kysymyksiin kokonaisilla lauseilla omin sanoin, ensin suomeksi ja sen jälkeen ruotsiksi. Saat käyttää sanakirjaa apuna. Katso kellosta, kuinka paljon aikaa ruotsinkielisten vastausten tekemiseen kuluu.
- Onko jotain, mitä et pysty kertomaan ruotsiksi edes sanakirjan avulla?
4) Opettele sanoja ja ilmauksia niin kauan, kunnes pystyt vastaamaan kysymyksiin ja kertomaan tekstin pääsisällön omin sanoin ruotsiksi ilman sanakirjan apua.
- Linkittämäni teksti on tarkoitettu peruskoulun luokille 4-6. Lukion tekstit on kielellisesti vaikeampia ja aihepiiriltään monipuolisia, joten opeteltavia sanoja riittää ja osaa niistä käsitellään vain yhdellä ainoalla oppitunnilla. Oletko todella sitä mieltä, että jaksat ruotsinkielisessä lukiossa?
Ruotsinkielisten tekstin ymmärtäminen, sanojen oppiminen ja etenkin ruotsinkielisen tekstin tuottaminen muuttuu kyllä helpommaksi ajan mittaan, mutta toisaalta uusia sanoja on luvassa jokaisella kurssilla. Pahinta ehkä on, että osaa sanoista et ymmärrä suomeksi - silloin täytyy joko opetella suomenkieliset termit ulkoa (mikä tarkoittaa lisää työtä) tai tyytyä siihen, ettet osaa kertoa monista osaamistasi asioista sujuvasti omalla äidinkielelläsi.
Jos ruotsi kiinnostaa todella, etkö voisi harrastaa sitä vapaa-ajalla? Jos kävisit suomenkielisen lukion ja varaisit siihen sen 4 vuotta aikaa, "ylimääräistä" aikaa ruotsin oppimiseen jäisi reilusti. Luultavasti saisit samalla myös parempia arvosanoja, joista olisi myös hyötyä jatko-opintojen kannalta.
Tiedän että alku on tosi vaikeeta, mutta eikö kieleen totu aika nopeesti? Mulla oli tosiaan suomenkielisestä perheestä tuleva kaveri, joka kävi ainakin 7 ensimmäistä luokkaa ruotsinkielisessä koulussa. Ei siis millään suomenkielisten kielikylpyluokalla tai muulla vaan ihan ruotsinkielisten joukossa, se osallistui muiden mukana ruotsin äikän tunneille yms. ja pärjäsi hyvin. Kun siis ilman pohjakielitaitoa pystyy käymään ruotsinkielisen koulun niin miksei lukio onnistuisi?
"Kun siis ilman pohjakielitaitoa pystyy käymään ruotsinkielisen koulun niin miksei lukio onnistuisi?"
Lukiossa on ihan tarpeeksi hankalaa suomeksikin, ei kannata vaikeuttaa entisestään ruotsilla. Lukio ei ole mikään lastentarha, missä leikitään päivät pitkät. Asioita tulee paljon ja nopeaan tahtiin, eikä kaikkea ehdi sisäistää tai edes ymmärtää suomeksikaan (ellei ole joku supernero, joka osaa kaiken).
itse kirjoitin keskipitkästä (= 7. luokalta) alkaneesta ruotsista eximian. linkin tekstit ymmärsin aika hyvin, tosin muutamaa sanaa en tiennyt.
mutta ketjun aloittajalle: miten hyvin pystyisit ymmärtämään vaikka ruotsinkielistä bilsan kirjaa?
ihme, että yhtään pakkoruotsin vastustajaa ei ole vielä kirjoittanut tähän ketjuun. (ja hyvä niin)
ps. det är nyttigt att kunna svenska.
joissain lukioissa tarjolla todella paljon ruotsin kursseja. Voisit mennä kesätöihin ruotsiin tai yrittää päästä yhden jakson ajaksi ruotsin kieliseen kouluun. Voit hankkia ruotsista kirjekaverin tai käydä kirjekaverin aikuis opistossa ruotsintunneilla. Tai käydä muutaman kurssin ruotsinkielisessä aikuislukiossa.
Meidän lukiossa oli yksi saksalainen vaihtari, joka oli itsekseen opetellut ihan vähän suomea ennen tänne tuloaan. Se oli meidän koulussa yhden lukuvuoden ja keväällä se suoritti joitain suomenkielisiä kursseja, ainakin historiasta ja vissiin joistain muistakin aineista. Se luki suomenkielisiä oppikirjoja ja vastasi kokeisiin suomeksi. Muistaakseni se sai kai käyttää sanakirjaa, mutten ole ihan varma. En tiedä oliko se joku luonnonlahjakkuus mutta sen vaan tahdoin tällä esimerkillä sanoa, että heikollakin pohjalla voi päästä pitkälle. Ja jos eka vuosi ruotsinkielisessä lukiossa ei suju, voihan sitä vaihtaa suomenkieliseen kouluun yhtä kokemusta rikkaampana.
Haluatko pilata jatko-opintomahdollisuutesi omaa todellista tasoasi huonommalla yo-todistuksella? Sellaisen väistämättä saat, kun itsellesi on väärällä kielellä lähdet opiskelemaan. Monelle lukio on vaikeaa ihan omalla äidinkielelläkin.
En suosittele ruotsinkielistä lukiota. Menin itse opiskelemaan ruotsiksi Åbo Akademihin, kun pohjana oli 6 vuotta kouluruotsia kiitettävin arvosanoin. ÅA edellyttää suomenkielisiltä hakijoilta todella hyvin hallittua lukion oppimäärää vastaavaa kielitaitoa ja hyvä niin, koska vieraalla kielellä opiskeleminen on vaativaa. Usko pois, puhun kokemuksella.
Ensimmäisen viikon aikana en ymmärtänyt luennoista oikein mitään, vaikka niissä lähinnä kerrattiin tuttuja lukion asioita. Olin saanut huippuarvosanan ruotsin yo-kirjoituksista, mutta jouduin silti käyttämään paljon aikaa sanojen opetteluun ennen kuin aloin edes saada selvää luennoista - ja opiskelin vain kolmea ainetta, mikä on paljon vähemmän kuin lukiossa.
Opiskelen edelleen ÅA:ssa. Menossa on nyt kolmas vuosi, ja aion jatkaa täällä loppuun asti. Pidän ruotsista paljon ja pidän sitä myös erittäin hyödyllisenä kielenä. Tahtoisin osata sitä vieläkin paremmin ja olen todella tyytyväinen siihen, että opiskelen ruotsiksi. Olen kuitenkin onnellinen siitä, että kävin lukion äidinkielelläni. Kieltä on ehtinyt oppia myöhemminkin, ja lukio oli muutenkin riittävän työläs. Yläasteella ei yksinkertaisesti opeteta riittävästi ruotsia, jotta opintojen jatkaminen sillä taidolla olisi mielekästä.
Peruskoulun lopussa B-ruotsista arvosanan 8 saavien kielen hallinta on OPH:n taitokuvausasteikon mukaan tällä tasolla:
kuullun ymmärtäminen A2.1
puhuminen A1.3
tekstin ymmärtäminen A2.1
kirjoittaminen A1.3
Eurooppalainen viitekehys jakaa kielitaidon kuuteen osaan: A1 ja A2 (joihin A1.3 ja A2.1 kuuluu) vastaa perustason kielenkäyttäjää, B1 ja B2 itsenäistä kielenkäyttäjää ja C1 ja C2 taitavaa kielenkäyttäjää. Lisää tietoa eri tasoista saat esim. täältä: http://www.uta.fi/laitokset/kielikeskus/CEF/
Ysinkin arvosanalla olet kolmen vuoden opiskelun jälkeen perustason keskinkertainen kielenkäyttäjä, kokonaisuutena ehkä nippa nappa A2:n tasoinen, ehkä vielä A1:n puolella. Vertailun vuoksi Åbo Akademihin otetaan sisään suunnilleen taitotasolla B2 olevia ja sitä parempia ja ruotsalaisten yliopistojen kielivaatimukset vastaa taitotasoa C1 - sitä heikommilla ei katsota olevan edellytyksiä selvitä opinnoista, vaikka yliopistossa on loppujen lopuksi mahdollista pärjätä melko kapealla kielitaidolla.
Aika hullulta kuulostaa... Ei voi mitään.