Ihan mielenkiinnosta

Tapahtuneista on jo vuosikymmeniä, mutta näin aikuisiällä kiinnostaa miten tämä oli mahdollista.
Eli vaarivainaja teki aikoinaan testamentin lapsenlastensa hyväksi.Eli testamenttasi sen sallitun osan lapsenlapsilleen ( 2). Toinen lapsenlapsista oli paikalla testamentintekohetkellä, mutta iältään alle kymmenvuotias - toinen oli aivan pikkulapsi.Testamentti todistettiin naapureiden voimalla päteväksi.
Vaari sitten keikahti lapsenlapsien ollessa vielä reilusti alaikäisiä eikä kukaan puhunut testamenteista mitään ja se pesäkin taisi jäädä jakamatta ja on edelleen.
Mummovainaa jäi asumaan torppaan kuin ennenkin eikä mikään muuttunut.
Vuosien saatossa sitten mummo jouduttiin siirtämään vanhainkotiin ja lapsenlapset auttoivat muutossa jolloin vanhempi sisaruksista muisti testamentin ja löytyihän tuo sitten kaapin pohjalta.
Testamentti oli piilotettu ja pidetty hiljaisuudessa, todistajat kuolleet aikapäiviä sitten ja ainoastaan mummo ja alaikäinen lapsenlapsi tiesivät olemassaolosta.
Aikaa oli mennyt kuitenkin jo pari vuosikymmentä, joten lapsenlapset tuumasivat, että talo jää kuitenkin jossain vaiheessa heidän ristikseen kun isovanhemmilla oli vain yksi perijä eli lapsenlasten vanhempi.
Pesä on edelleen jakamatta.
Nyt tietty kysymys kuuluu miten silloin vuosikymmeniä sitten olisi voinut tehdä kun mummo vaikeni ja piilotti testamentin ja ainoa 'ulkopuolinen' asiasta tietävä oli lapsi, joka ei asiasta tietenkään tullut hullua hurskaammaksi vaan muisti vasta aikuisiällä testamentin olemassaolon, jolloin todistajatkin olivat menneet manan majalle aikapäiviä sitten.
Tapahtuukohan tällaista tänäkin päivänä?
3498
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

Riippuu omaisuuden laadusta kja määrästä. Pikku torpasta maapläntteineen eivät muut välitä käräjöidä. Oikeastaan sellaien testamentti mikä on vain mummon piirongin laatikossa ja jonka todistajatkin ovat siirtyneet manan majoille ei taitaisi olla paljonkaan arvoinen.
Johan nyt, herranjestas sukulaiset olisivat aikaisemmin kuin vuosikymmenien kuluttua olleet kiinnostuneita.
Väärennös on nykyaikana erittäin helppö todistaa väärennökseksi. Paperi, jolle testamebntti on tehty analysoidaan helposti, ja joka ainut kirjaimen koukero myöskin. Voi sitä häpeän päivää ja elin ikäisen maineensa menettämistä väärennöstä yrittäneelle!!!

Äänestä

on vain Anni Swanin kirjoissa.
Älä edes kuvittele voivasi vedättää!
Aivan naurattaa kun ajattelen, että"lapsenlapsi" yhtäkkiä muistaa testamentin ja kun mummoa siirretään vanhainkotiin, niin asiapaperi löytyy. Mene huijausyrityksinesi takaisin Hattelmalaan!

Äänestä
  • Eikä sen testamentin olemassaololla mitään merkitystä ollut silloin - eikä ole nytkään - vaikka lapset sen vasta aikuisena löysivät.
    Lapsena sille ei olisi mitään aikoinaan voinut tehdä ja aikuisiällä sillä ei ole ollut mitään merkitystä mihinkään - ei tässä kukaan minkäänlaista rahaa ole peräämässä
    Ajatuksena vain leikittelen, josko tällaista tapahtuu enemmänkin..
    Perunkirjoitus tehtiin silloin kun nuorempi lapsista oli mukana ja siitä hämärä mielikuva olemassa.
    Minkähän ihmeen takia tässä heti alettiin puhua väärennöksistä?
    Omituisia ihmisiä..

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


5555 kirjoitti:

Tapahtuneista on jo vuosikymmeniä, mutta näin aikuisiällä kiinnostaa miten tämä oli mahdollista.
Eli vaarivainaja teki aikoinaan testamentin lapsenlastensa hyväksi.Eli testamenttasi sen sallitun osan lapsenlapsilleen ( 2). Toinen lapsenlapsista oli paikalla testamentintekohetkellä, mutta iältään alle kymmenvuotias - toinen oli aivan pikkulapsi.Testamentti todistettiin naapureiden voimalla päteväksi.
Vaari sitten keikahti lapsenlapsien ollessa vielä reilusti alaikäisiä eikä kukaan puhunut testamenteista mitään ja se pesäkin taisi jäädä jakamatta ja on edelleen.
Mummovainaa jäi asumaan torppaan kuin ennenkin eikä mikään muuttunut.
Vuosien saatossa sitten mummo jouduttiin siirtämään vanhainkotiin ja lapsenlapset auttoivat muutossa jolloin vanhempi sisaruksista muisti testamentin ja löytyihän tuo sitten kaapin pohjalta.
Testamentti oli piilotettu ja pidetty hiljaisuudessa, todistajat kuolleet aikapäiviä sitten ja ainoastaan mummo ja alaikäinen lapsenlapsi tiesivät olemassaolosta.
Aikaa oli mennyt kuitenkin jo pari vuosikymmentä, joten lapsenlapset tuumasivat, että talo jää kuitenkin jossain vaiheessa heidän ristikseen kun isovanhemmilla oli vain yksi perijä eli lapsenlasten vanhempi.
Pesä on edelleen jakamatta.
Nyt tietty kysymys kuuluu miten silloin vuosikymmeniä sitten olisi voinut tehdä kun mummo vaikeni ja piilotti testamentin ja ainoa 'ulkopuolinen' asiasta tietävä oli lapsi, joka ei asiasta tietenkään tullut hullua hurskaammaksi vaan muisti vasta aikuisiällä testamentin olemassaolon, jolloin todistajatkin olivat menneet manan majalle aikapäiviä sitten.
Tapahtuukohan tällaista tänäkin päivänä?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu