Hiljalleen leijuu satava lumi maata kohti pikkupakkasessa. On pimeää, mutta kaksikamarisen mökin huuruisen ikkunan läpi loistaa kellertävä valo. Tumma hahmo kääntyy kylätieltä mökin pihaan johtavalle kujalle. Harjalla lakaistu polku näytää kauniilta mökin ikkunasta tulevassa valossa. Takapihalla vanha liiteri viimeisillään yrittää pysytellä pystyssä ja odottaa vieläkö jonkun taitavan käsi sen nostaisi pystyyn. Vanhat lehdettömät nyt tummina näkyvät lumipeitteiset puut tuovat lapsuuden muistoja tulijan mieleen. Hartia kyyryssä raskain askelin saapuu tulija kohden mökkiä.
Sisällä mökissä äiti, nyt jo vanha, muistelee lapsiaan. On saanut hautaan saattaa heistä jo kaksi. Kolmannesta, pojasta, ei ole muuta tietoa kuin että kulkee isänsä jäljissä väkivallan tietä. Joku kulkija oli kylillä sanonut, että poika olisi surmannut miehen. Vanhaksi käynyt äiti katsoo Raamattua pöydällä vieläkö sen aukaisisi. Mökin ulko-ovi aukeaa. Kuuluu askelten ääni eteisestä ja koputus. Avoimessa tuvan oviaukossa seisoo mies. ”Äiti” sanoo hiljainen vähän möreä ääni. ”Poika” vastaa vanha nainen yllättyneenä. ”Kuule äiti olen tappanut miehen” alkaa poika kertomaan. ”Olen tehnyt todella väärän teon” jatkaa poika kyyneleet valuen silmistä. ”Äiti – ilmoitin mistä mut voi noutaa ja kohta ne hakee mut pois”. ”Mulla on linnaa edessä pikäksi aikaa”.
Sininen valo heijastuu ikkunasta sisään. Poika sanoo äidilleen ” Nyt ne tuli mua hakeen. Äiti – sain eilen antaa elämäni Jeesukselle. Olen Hänen omansa. Mun on mentävä” Äiti ja poika halaavat kyynelten valuessa nyt molempien silmistä. Poika astuu ulos mökin ovesta painaen sen perässään kiinni.Sininen valo häviää.
Hiljalleen leijuu satava lumi maata kohti pikkupakkasessa. Vanhan kaksikamarisen mökin ikkunasta näkyy kellertävässä valossa hahmo. Äiti katsoo kyyneleisin silmin Raamattua ja avaa sen. Äidin silmiin osuu teksti Raamatusta 'Iloitkaa minun kanssani, sillä minä löysin lampaani, joka oli kadonnut.' Äidin silmistä valuu kyyneleet valtoimenaan. Ulos purkautuu ilo ja suru. Äidin suusta kuuluu hiljainen ääni ”kiitos Jeesus” - vanhaan mökkiin on vihdoin tullut Joulu.
Sisällä mökissä äiti, nyt jo vanha, muistelee lapsiaan. On saanut hautaan saattaa heistä jo kaksi. Kolmannesta, pojasta, ei ole muuta tietoa kuin että kulkee isänsä jäljissä väkivallan tietä. Joku kulkija oli kylillä sanonut, että poika olisi surmannut miehen. Vanhaksi käynyt äiti katsoo Raamattua pöydällä vieläkö sen aukaisisi. Mökin ulko-ovi aukeaa. Kuuluu askelten ääni eteisestä ja koputus. Avoimessa tuvan oviaukossa seisoo mies. ”Äiti” sanoo hiljainen vähän möreä ääni. ”Poika” vastaa vanha nainen yllättyneenä. ”Kuule äiti olen tappanut miehen” alkaa poika kertomaan. ”Olen tehnyt todella väärän teon” jatkaa poika kyyneleet valuen silmistä. ”Äiti – ilmoitin mistä mut voi noutaa ja kohta ne hakee mut pois”. ”Mulla on linnaa edessä pikäksi aikaa”.
Sininen valo heijastuu ikkunasta sisään. Poika sanoo äidilleen ” Nyt ne tuli mua hakeen. Äiti – sain eilen antaa elämäni Jeesukselle. Olen Hänen omansa. Mun on mentävä” Äiti ja poika halaavat kyynelten valuessa nyt molempien silmistä. Poika astuu ulos mökin ovesta painaen sen perässään kiinni.Sininen valo häviää.
Hiljalleen leijuu satava lumi maata kohti pikkupakkasessa. Vanhan kaksikamarisen mökin ikkunasta näkyy kellertävässä valossa hahmo. Äiti katsoo kyyneleisin silmin Raamattua ja avaa sen. Äidin silmiin osuu teksti Raamatusta 'Iloitkaa minun kanssani, sillä minä löysin lampaani, joka oli kadonnut.' Äidin silmistä valuu kyyneleet valtoimenaan. Ulos purkautuu ilo ja suru. Äidin suusta kuuluu hiljainen ääni ”kiitos Jeesus” - vanhaan mökkiin on vihdoin tullut Joulu.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.