silmänsä kirkkaat lämpöä täynnä,
tuikkivat kirkkaammin taivaan tähtiä,
miksei hän uinu keskellä loiston ja mirhamin;
ihminen päätä ei aikansa alkua,paikkaa,partta,
ei tahtonut Hänkään erottua muista,meistä,vaan
kirkasti kaiken keskellä kavioiden.
tuikkivat kirkkaammin taivaan tähtiä,
miksei hän uinu keskellä loiston ja mirhamin;
ihminen päätä ei aikansa alkua,paikkaa,partta,
ei tahtonut Hänkään erottua muista,meistä,vaan
kirkasti kaiken keskellä kavioiden.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tämä runo,ala-arvoista potaskaa.Itsekritiikkiä vähän,miten kaviot esimerkiksi sopii runo juhlavaksi aiottuu tunnelmaan.Eieiei.
en viitsi sanoa,huomaahan sen,ettei tuota soopa kovin ajatuksella ole kirjoitettu.Näin vain ikäänkuin nostetaan esille palstan pohjimmaisia.
Pittääkö täällä olla ammattidiplooomirunonlausujakirjoittelija? Luulin, että opetteleva harrastelijaharjoittelija runonlukijanäpyttelijäkin vois tänne jottain yrittää runnoilla?
;/)
HYVÄÄ UUTTA VUOTTA!