Moi! Olen kirjoittanut tänne palstalle masennuksestani, ruokahaluttomuudestani ja siitä kuinka lääkkeet vain pahensivat oloani. Nyt olen syönyt masennuslääkkeitä noin neljä viikkoa ja kas kummaa, ne näyttävät kuitenkin tehoavan. Ruoka on maistunut tänään joulupöydässä erityisen hyvin!
Toivotan kaikille oikein sydämellistä joulua. Ja kirjoittakaa ihmeessä tänne ajatuksianne, minulle ainakin masennuksen pahimmassa alkuvaiheessa oli suunnaton helpotus kun sain purkaa tuntojani tänne.
Toivotan kaikille oikein sydämellistä joulua. Ja kirjoittakaa ihmeessä tänne ajatuksianne, minulle ainakin masennuksen pahimmassa alkuvaiheessa oli suunnaton helpotus kun sain purkaa tuntojani tänne.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Enpä tiedä, minkä asteista masennusta sairastat, mutta nopeasti on lääkitys vaikuttanut. Minulla kesti huomattavasti pidempään, mutta nyt alkaa helpottaa. Sinällään hyvä, ettei lääkitys ole tuonut mitään sivuvaikutuksia, joista useimmat tietysti lääkkeestä riippuen kärsivät. Minulla on diagnosoitu keskivaikea masennus, jonka pahin vaihe onneksi on jo takana päin. Mutta vielä on matkaa edessä, ennen kuin normaalirytmiin on palaamista.
Totta, ruoka maistui tänään myös minulle. Se on hyvä merkki. Ehkä noita menetettyjä kiloja voi ottaa takaisin. Niitä on nimittäin karissut luvattoman paljon.
Tuo neljä viikkoa on melkein minimi jotta eron huomaa.
Varoituksen sana, älä vain lopeta liian aikaisin.
Olo voi tuntua hyvältä, mutta vastoinkäymisten kestämiseen on vielä liian heikko.
Parkkipaikalla toisen auton kolhiminen voi ketuttaa "tervettä" ihmistä vallan mahdottomasti, mutta masentunutta rupeaa ahdistamaan ja putoaa taas monta porrasta alaspäin. Ja muista myös, että suoraa viivaa ylöspäin ei ole, välillä voidaan mennä tasaisella pitkäkin tovi ja takapakkiakin tulee. Ensimmäinen niistä on kamala, joko taas, eikö tämä koskaan lopu. Kun se on ohi päivien, tuntien kuluttua, huomaa, että näistä putoamisistakin selviää ja ne lyhenevät ajallisesti.
Parempaa seuraavaa vuotta toivotan.
Noin se menee, kuten kuvasit. Tulee mieleen vanha sananlasku seitsemästä lihavasta ja seitsemästä laihasta vuodesta. Kyllä tässäkin päivät ja jopa viikot ovat yllättävän erilaisia. Vaikka valoa kohden ollaan menossa, ei suunta ole lainkaan suoraviivainen. Mistä sitten johtuukaan. Vaikka oma tahtotila on kunnossa, ei sekään näytä riittävän. Mutta täältä me noustaan hitto vie. Ja pidetään huolta itsestämme, ettei sama pääse toistumaan! Lääkityksen osalta vielä sanoisin, että sitä kannattanee jatkaa, kuten oma kallonkutistajani suositteli, jopa vuoden. Se on sekä hoitoa, että ennakointia. Mukavaa Joulun jatkoa ja hyvää Uutta Vuotta!
Olipas hyvä vertaus tuo auton kolhiminen, minulle sattui juuri noin kun olin jo lääkityksellä ja luulin jo että kyllä tästä noustaan, siinä sitten peruutettiin yhteen parkkipaikalla, ei siis kummankaan osapuolen syy, kun molemmat peruuttivat ja törmäys tuli. Menin tästä aivan hajalle, en osannut muuta kuin itkeä autossa, toinen osapuoli huusi jotain ikkunan ulkopuolella, en jaksanut kuunnella ja kun tarkasti vauriot, joita oli tullut vain minun autooni ajoi kiireesti pois paikalta.. Onneksi sattui olemaan yksi tarkkaavainen henkilö paikalla joka antoi auton rekisteritiedot ja omat yhteystietonsa ja lupautui todistamaan, mikäli toinen osapuoli olisi käynyt hankalaksi.. Se on niin pienestä kiinni, nyt, luulisin, jos samanlainen tilanne tulisi pystyisin vaatimaan oikeutta, mutta silloin se oli liikaa, vaikka luulin että olen jo vahvempi.
samalla tavalla olen minä kokenut että tänne keskustelu auttaa.Jouduin itse lopettamaan lääkityksen jota söin 3 viikkoa.Asat-arvot nousi..Nyt on pakko yrittää jaksaa ilman lääkitystä.Välillä helpompaa...-Välillä meinaa tökkiä.-MUTTA EN ANNA PERIKSI.HYVÄÄ JOULUA SINULLEKKIN JA ONNELLISEMPAA UUTTAVUOTTA.