Luin tuolla edempänä yhden jutun suomalaisesta ja tanskalaisesta kinkusta.Nyt kysynkin miksi suomalainen kinkku on kalliimpaa kuin tanskalainen
,vaikka suomalaiset ovat jo veroissaan maksaneet
kinkun tukiaiset?
,vaikka suomalaiset ovat jo veroissaan maksaneet
kinkun tukiaiset?
Vastaukset 28
Vanhimmat
sikoja enemmän kuin asukkaita ja siellä on alempi tuottaja hinta. ja siellä on tuotanto kustannukset alemmat ilmasto leutompi jne....
tuottaja saa vähemmän kilolle hintaa mut kaupassa hinta onkin jotain muuta.
kauppias laittaa suomilisän.Sehän ei ole tuottajan vika.
TUONTIKINKUT KUN SATTUUPI OLEMAAN MONESTI NS. HOUKUTUS KÄYDÄ ASIOILLA JUURI SIIN KAUPAS TAI KAUPPAKETJUSSA.
Hassu juttu toisena juhla-aikana juuri keskikesällä Juhannuksena perunat Suomesta loppuivat tai siis nosto ei onnistunut eräänä vuonna säistä johtuen
ja lehdessä olikin sitten etusivulla TARjOUS norjaislohesta kun siinä alunperin piti olla suomiperunaa. ettäs silleen.
sisäänostohinta on alhaisempi kauppiaalle niin voi myydä halvemmalla kuluttajalle. Kateprosentti on sama molemmissa.
Suomalainen maataloustuki ei koskaan alenna tuotteen kuluttajahintaa. Se on kuin heittäisi helmiä sioille.
Ja muuten sekin on myytti että suomalainen kinkku olisi jotenkin parempi, pah, päinvastoin.
Syön aina vain tanskalaista!
Juttu. " sisäänostohinta on alhaisempi kauppiaalle niin voi myydä halvemmalla kuluttajalle. Kateprosentti on sama molemmissa."
Viikolla 40 sianlihan tuottajahinta oli Tanskassa 135,18€/100 kg. Suomessa 134.03€/100 kg. Mikä ihme muutti sen sisäänostohinnan päinvastaiseksi. Tietäiskö kukaan kuka se sponsori on.
TÄYTTÄ ASIAA.AIVAN TOTTA.NÄITÄ ENEMMÄN!!!!!
isäntä istuu teurastamon johdossa ja tahtoo osansa myöskin teurastuksesta. Isäntien omistamia teurastamoita joten mikähän hintaa nostaa?
Kannattaisi muuten tutustua myös millaisessa puristuksessa elintarviketeollisuus on keskittyneen kaupan ahdistamana. Tulokset oli takavuosina kuralla kuten maajussi ansiokkaasti kirjoitti. Moniko tavallinen kuluttaja mm. tietää teollisuuden maksamista kynnysrahoista kaupalle. Ne joka kotiin jaettavat mainokset tai lehti ilmoitukset ei ole todellakaan kaupan kustantamia vaan kauppa vaatii teollisuutta osallistumaan tuotteiden mainoskuluihin.
Tutustu muuten muutaman lihatalon taloudellisiin tuloksiin ja kaupan vastaaviin ja puhu sitten vasta paskaa, jos vielä on pokkaa sille.
Lihatalotkin ovat täysin pörssiyhtiöitä ja jokaisella on mahdollisuus hankkia osakkeita, jos arvio sieltä tuottoja olevan tulossa. Itse kyllä oman tietämyksni perusteella hankkisin kaupan osakkeita. Mutta kas vaan sekä Kesko että Osuuskaupan onkin suojattu erittäin hyvin kaupan ulkopuolisilta tahoilta omistuksen suhteen.
muuten väitteesi jää luulutautisen oireiksi.
töissä vaan suomalainen kallispalkkainen teurastaja joka vaatii lisää liksaa joka vuosi.Eikö ennen joulua ollutkin jo leikkaamossa pienei lakonpoikanen,jolla elintarviketyöläinen sahasi omaa oksaa?
ja hyvin on tuottanut osinkoa.Osuuskaupasta en tiedä olen kuitenkin asiakasomistaja joten en saa muuta osinkoa kuin bonuksen ostosteni jälkeen.Keskolta saan osinkoa myös muiden ostoksista vaikken ostaisi mitään.
joka sana täyttä asiaa. Luulis jo punaisimmankin
kieroksi kasvatetun sosialistityönorjasorronyönsankarin silmät jo
avautuvan kun näkee millaisista norsunluutorneista
ja lasipalatseista ylihintaista ruokaa myydään
kuluttajalle jolla ei niin kovin paljon valinnan-
vapautta ole . Tuottajalla ei senkään vertaa.
Kauppa tahkoo aina vaan parempaa tulosta joka vuosi koska se on melkein monopolistisessa neu-
votteluasemassa elintarviketellisuuteen nähden.
samanaikaisesti kun alkutuotannossa on aivan
päinvastoin . Pitäis tajuta että koko unionin
tukijärjestelmä ei toimi niin kuin sen pitäisi.
Jos tuosta saksalaisesta ss-marketista eli
natsisivasta olis edes jotain iloa, niin
toivottavasti se edes vähän hillitsisi kuluttaja-
hintojen nousua. Tuottajan ahdinkoon siitäkään
ei paljon liene apua .........mutta,mutta kun
siellä kaupassa ahkeroivat sak :n osaajat
niin ei kai voi työnantajaansa arvostella .
Olisi tyhmä koira jos ruokkijansa kättä purisi.
Kaikkein turvallisinta on haukkua maajussit
koska se on kulkenut monessa suvussa
isältä pojalle ja tuottaa näköjään suunnatonta
nautintoa ....melkein orkun partaalle. Maajussien
solvaaminen on todella raukkamaista!!
Miksi lyötya pitää vielä yrittää potkia päähän??
Mutta se nykyään lienee maan tapa!
Ps sokeritellisuuden osakkeita on lähes kaikilla
tuottajilla!!! Oliko vielä väittämiä vaikutuksista??????
Eipä taida ite K-kauppiaalla olla vaihtoehtoja osakkeiden hankinnan suhteen. On se vaan kumma kun Keskon kaltaisessa puljussakin joudutaan pakottaa kauppiaat ruotuun, kun ei voi niille liikaa vapauksia antaa.
pitää jatkuvasti lyödä?
Se johtuu siitä kun on kanan aivot. Meillä oli ennen pihamaalla vapaastijuoksevia kanoja,ja jostain kumman syystä,jotkut kanoista alkoivat hakkaamaan yhtä ja samaa kanaa,tuo raukka ei tiennyt mihin olisi piiloutunut,aina kun tuli esiin joku kävi hakkaamaan,ja kun tämä väsyi, toinen jatkoi,niinkauan hakattiin että henki lähti
Otin juuri uunista ulos kolmannen kinkun tälle talvelle, se on Tanskalainen ja maksoi 2,45 euroa kilo , samassa pakaste altaassa oli myös Suomalaisia kinkkuja maksoivat 4,50 euroa kilo , on siinä menneet tukiaiset Suomessa hukkaan, vai kuinka ? Muistaakseni Tanskassa ovat palkatkin melko paljon paremmat kuin Suomessa, joten sekin tekee hinta eron vieläkin isommaksi !
jotka sen kinkun leikkavat tai kaupalle joka ottaa siitä katteen.Tuottaja saa suomessa siasta vähemmän kuin tanskalainen tuottaja joten vika löytyy sen jälkeen kun sika on lastattu teurasautoon.
Tanskalainen kinkku kelpaa koirille vallan mainiosti!
Tanskalaiset teurastamot vallatesaan maailmaa. Ainakin Danish Crown oli konkurssin partaalla pari vuotta sitten. Samalla tavallahan Karjaporttikin on yrityssaneerauksen aikana häiriköinyt lihamarkkinoilla myymällä ilman katetta.
Vieläkään hyvin mene. EU tukiakin sai vain 4 164 547 €
elintarviketyöläisten palkat.Vai ei muka duunari hyödy tuesta.
kun lopetettaisiin maatalous,niin me elintarviketyöläiset päästäisiin ansiosidonnaiselle.
ulkoa kaikki elintarvikeet einesmuodossa valmiina lautaselle, vain kuumennus uunissa ja nami.
Päästään sitten kaikki ansiosidonnaiselle.
loppuu aikanaan.Noin pari vuotta, entäs sitten? Ansiosidonnainen on vain noin puolet palkasta.
Tanska lienee maatalouden tuottavan harjoittamisen kannalta kutakuinkin pohjoisin mahdollinen paikka maailmassa. Tanskassakin kannattavaa voi lähinnä olla sianlihan ja maitotuotteiden tuotanto, ei niinkään kasvinviljely. Saadaanhan Tanskassakin vain yksi sato vuodessa.
Tanskalaiseet meijerituotteet ovat olleet tunnettuja jo vuosikymmenet sellaisissa maissa jotka ovat viisaasti käyttäneet tuontielintarvikkeita väkinäisen oman tuotannon sijaan. Esimerkkeinä vaikkapa Lähi-idän valtiot. Tanskassahan huolestuttiin kovasti kun monet Lähi-idän maat asettivat tanskalaiset tuotteet boikottiin uskonnollisten pilakuvien takia. Tämä kertoo hyvin siitä että tälläkin alalla ovat ostajan- eivätkä myyjän markkinat. Suomessahan viljelijät edelleenkin luulevat että oma tuotanto on pakollista kun elintarvikkeiden saatavuus muka voi olla vaikeaa joskus. Se on vakava harhaluulo. Jokainen myyjä ymmärtää pitkäaikaisen asiakkuuden merkityksen ja on valmis sitä vaalimaan, vaikkapa pilakuvat kieltämällä.
Palstalla muuten toitotetaan usein suomalaisen työvoiman kalleutta. Tanskassa työkustannukset ovat vielä paljon Suomea korkeammat ja silti jopa maatalous kannattaa paremmin kuin meillä.
Millä ihmeellä suomalaiset viljelijät saataisiin näkemään tuotantonsa absoluuttinen kannattamattomuus ja tarpeettomuus?
Taskassa tuottajahinnat ovat huomattavasti suomalaisia korkeammat ja se kuvastaa kilpailukyvyn heikkoutta suomalaiseen verrattuna.
Samoin maatalouden tuet ovat korkeammat kuin Suomessa ja eikä siitä kovinkaan kauan ole kun sikäläinen maatalous oli konkurssin partaalla ja valtio tuli avosylin pelastamaan vakavalta onnettomuudelta.
Tansalaiseen sianlihan markkinointiin kuuluu valtavat varastot, joita aika-ajoin puretaan dumppausmyynnillä ja kuinka ollakkaan sikäläiset osaavat sen tehdä mallikkaasti suomalaisen kuluttajan pöytään joulun seutuun mutta harva valistunut kuluttaja huomaa leimaamispäivän ja ikää kinkulla teurastuksen jälkeen saattaa olla 1-vuotis syntymäpäivän verran ja siinä syy halpaan hintaan.
Jos mistä haluaisi tehdä pilakuvan, niin se olisi tanskalainen kinkku yksivuotispäivän vietossa suomalaisessa ruokapöydässä.
Lopettaa syömisen.
missä maassa saadaan kaksi viljasatoa vuodessa?
Tämä kysymys sen vuoksi koska olet vkavasti sitä mieltä että kasvinviljely ei ole muuten kannattavaa jos ei siitä tule vähintään kahta satoa vuodessa.
"Tanskassakin kannattavaa voi lähinnä olla sianlihan ja maitotuotteiden tuotanto, ei niinkään kasvinviljely. Saadaanhan Tanskassakin vain yksi sato vuodessa."
Oletko varma että yksittäinen tanskalainen veronmaksaja maksaa enemmän veroistaan maataloustukea kuin suomalainen? En usko että näin on, vaan Tanskassa Suomea pienempi prosenttiosuus kansasta työskentelee maataloudessa ja tuotannon tehokkuus on jopa kymmenkertainen suomalaiseen verrattuna.
Miksi tanskalainen viljelijä saa enemmän rahaa sianlihakilosta kuin suomalainen? Olisiko syynä tuotteen laatu ja sitä kautta tunnettavuus ja haluttavuus maailmalla suurempaa? Ainakin meijerituotteissa tilanne on juuri tämä.
Mielestäni tilanteessa jossa ihmisten halu käyttää verovaroja maatalouden tukemiseen on laskeva, tulisi ne verovarat suunnata niihin maihin Euroopassa joissa tuotannossa on edes jonkinlainen toivo jatkumiseen myös tulevaisuudessa. Mielummin kymppi tukea tanskalaiselle kuin viisikymppiä tukea suomalaiselle tuotannolle. Sianlihan ja maitotuotteiden tuotantotehokkuudessa maiden välinen suhde lienee samansuuntainen.
Oma kinkkuni oli muuten suomalainen, joulukuusi taasen tanskalainen.
Muistuuko mieleen tuon kuuluisan Arlan rantautuminen Suomeen ja sen kilpailukyky vs suomalainen vastaava?