Olen ihmeissäni kuunnellut isoäidin kertomuksia siitä, miten hänen vanhempiensa perintö (asuinkiinteistö, metsät, pellot, irtaimisto) jaettiin 50-60 -luvulla.
Sisaruksia oli kolme. Vanhempien kuoltua sisaruksista nuorin sai aivan kaiken - toiset eivät mitään muuta kuin vanhan valokuvan isästä ja äidistä.
Onko tuohon aikaan ollut esim. joku kirjoittamaton sääntö, että kotona asuva lapsi perii vanhemmat? Koska niin tässä nimenomaan on toimittu. Isoäiti on monesti ollut katkera asiasta, hän ei ole voinut asialle mitään silloin kun perintöä on jaettu. Siellä se kotitalo maineen ja irtaimistoineen on vieläkin isoäidin sisarella - nyt jo pystyyn märäntyneenä - mutta kuitenkin. Outoa.
Kuka löytää vastauksen tähän menettelyyn?
Sisaruksia oli kolme. Vanhempien kuoltua sisaruksista nuorin sai aivan kaiken - toiset eivät mitään muuta kuin vanhan valokuvan isästä ja äidistä.
Onko tuohon aikaan ollut esim. joku kirjoittamaton sääntö, että kotona asuva lapsi perii vanhemmat? Koska niin tässä nimenomaan on toimittu. Isoäiti on monesti ollut katkera asiasta, hän ei ole voinut asialle mitään silloin kun perintöä on jaettu. Siellä se kotitalo maineen ja irtaimistoineen on vieläkin isoäidin sisarella - nyt jo pystyyn märäntyneenä - mutta kuitenkin. Outoa.
Kuka löytää vastauksen tähän menettelyyn?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.