Ateistisen ajattelun ilotulitusta

Joku on sanonut, että agnostikko on korrekti ateisti. Kuitenkin uskon kannalta ateisti ei suinkaan ole pahin vastustaja. Ateistilla on selkeä kanta Jumalaan, vaikkakin se on kielteinen. Hengelliseen kehitykseen usein kuuluu Jumalan vastustaminen ja jopa kieltäminen. Todellinen nihilisti on agnostikko. Hänen suhteensa Jumalaan on pahin mahdollinen eli välinpitämättömyys. "Ole kylmä tai kuuma, mutta älä penseä"!

Kaikki kiteytyy siihen, mitä sanalla "jumala" tarkoitetaan. Jos sillä tarkoitetaan raamatun tai koraanin jumalaa, niin tokihan me tiedämme vaikka mitä kyseisen herran toilailuista. Ja voimme ottaa kantaa siihen, kuinka todennäköisesti tämä nimenomainen herra on olemassa. Tai Zeus, Afrodite, neiti Fortuna, jne.

Jos taas haluat määritellä jumalan havaintojen ulkopuolella olevaksi ihmemössöksi, niin siitä vain. Senkin jumalan elintila pienenee sitä mukaa, kun laitteet paranevat.

Mihin tarvitaan koko jumala-käsitettä? Muuhun kuin siihen, että sinä saat työntää pääsi hänen perseeseensä ja toivoa ikuista elämää kuolemanpelkoasi vastaan? Tai siihen, että saat käyttää "pyhiä" kirjoituksia muiden ihmisten manipuloimiseen ja riistämiseen:/

"A) tutkittava kohde on tässä todellisuudessa ja tutkittavaa kohdetta voidaan tutkia ja se voidaan havaita nykyisen mittaustarkkuuden rajoissa (lämpölaajeneminen, klassinen mekaniikka)"

Jumalaa ei voida tutkia eikä havaita.

"B) tutkittava kohde on tässä todellisuudessa mutta tutkittavaa kohdetta ei voida havaita puutteellisen mittaustarkkuuden tai esimerkiksi pitkien välimatkojen takia (maan ulkopuolinen elämä, kvanttitietoisuus soveltuvin osin)"

Edelleenkään jumalaa ei voida havaita. Pitkää välimatkaa ei ole eikä puutteellista mittaustarkkuutta, koska ei ole mitään mitattavaa.

Jää siis vain vaihtoehto

C) tutkittava kohde ei ole tässä todellisuudessa tai tutkittava kohde ei ole vuorovaikutuksessa tämän todellisuutemme kanssa.

Millä tavoin tutkittava kohde (jumala) joka ei ole tässä todellisuudessa eikä missään vuorovaikutuksessa tämän todellisuutemme kanssa, eroaa olemattomasta?

... heh heh

Muutama huomautus:

Kohta 1)

Se on totta, ettei havaintojen puute ole todiste olemassolemattomuudesta, mutta toinen puoli asiasta onkin sitten se, että todistustaakka jumalan olemassaolosta ei ole ateisteilla vaan tuon olemassaoloväitteen esittäjillä. Olematonta ei voi todistaa olemattomaksi, ja tuota olemassolon osoitusta ei ole näkynyt.

Kohta 2)

Höpsis. Tontuista (kuten myös maahisista, keijukaisista, peikoista, ...) on useita samantasoisia havaintoja kuin jumalasta, ja niistäkin on kerrottu tarinoita ja kirjoitettu kirjoja - tosin niihin uskovat vain lapset, vähämieliset hölmöt tai muuten helposti jymäytettävät.


Kohta 3)

Tiedetään, ettei olematonta voi osoittaa olemattomaksi, joten aina on jätettävä jumalalle se sama olemassaolon takaportti kuin vaikkapa hammaskeijulle tai tontuille - ainakin jos halutaan näkemyksen perustuvan havaintoihin. Kokonaan toinen asia on sitten se, kuinka järkevää noin epätodennäköiseen asiaan on uskoa.

Se on totta, että 100% ateismi on epätieteellinen näkemys, mutta sekin on paljon perustellumpi näkemys kuin usko jumalaan, jota ei voi havaita.

Sekin on selvä, että raamattu puhuu täysin omiaan esim. vedenpaisumukseen, maailman- ja lajien syntyyn liittyen. Tuokaan ei ole omiaan herättämään luottamusta asioihin, joita ei voi mitenkään havaita. Mielestäni nimenomaan uskovaiset panevat päänsä pensaaseen (niin, että perse vilkkuu) kieltäessään tosiasiat.

Mutta hei, uskovaisethan valehtelevat hyvän asian puolesta!

Siitä että hän saa yksinkertaisenkin asian käännettyä niin hipskatin monelle mutkalle että viimein sotkeutuu itsekin omiin selityksiinsä..mutta selitys jatkuu "käyttäkää aivoja" aika yleinen toteamus.

hihhuli haluaa vääntää tappionsa lukemiin 9 - 0

http://keskustelu.suomi24.fi/servlets/search?start=0&advanced=1&all_words=&some_words=&exclude_words=&exact_words= ATEISTISEN AJATTELUN ILOTULITUSTA &conference=&poster=&sort=relevance&search_interval=fixed_interval&fixed_interval_time=0&sd=01&sm=01&sy=2006&ed=26&em=12&ey=2006&hpp=25

Tokihan ne palavat pensaat juttelivat aikanaan mukavia. Sehän kävi ilotulituksesta.

"Se että jumalasta ei ole suoranaisia empiirisiä todisteita (toistettavia havaintoja) ei ole todiste jumalan olemassaolemista vastaan."

Pari huomiota. Ensinnäkin, ateismi ei ole jumalankieltämistä, vaan jumaluskon olemattomuutta. Ateistilla ei ole jumaluskoa ja tämä todisteiden puute ylläpitää jumaluskon olemattomuutta. Jos todisteita löytyisi, syntyisi jumaluskoa.

"Teistiseen maailmankuvaan liittyvät ilmiöt (esim sielu) ovat yhä tieteen havaitsemiskeinojen (mittaustarkkuuden) ulkopuolella."

Jos ne ovat kaikkien havaitsemiskeinojen ulkopuolella, miksi uskoa niihin? Minäkin voin keksiä käsitteitä ja sanoa niiden olevan 'tieteen havaitsemiskeinojen ulkopuolella', mutta se ei tarkoita käsitteen olevan totta tai olemassa.

Niin kauan kuin sieluista ei ole mitään havaintoa, niin sieluihin ei tarvitse uskoa. Jos joku väittää sielun olevan olemassa, osoittakoot hän väitteensä todeksi. Se on oikeus ja kohtuus.

"Esimerkki: Se että maan ulkopuolisen elämän (tai UFO:jen) olemassaolosta ei ole todisteita ei ole todiste siitä että ettei maanulkopuolella ole, tai voi olla elämää."

Maapallo on planeetta, joka on osana tähtijärjestelmää. Koska on olemassa useita muita tähtijärjestelmiä, on olemassa myös useita muita planeettoja. Koska elämää on yhdellä planeetalla, on oikeutettua olettaa elämää löytyvän joltain toiselta planeetalta.

"C) tutkittava kohde ei ole tässä todellisuudessa tai tutkittava kohde ei ole vuorovaikutuksessa tämän todellisuutemme kanssa "

Jos kohde ei ole tässä todellisuudessa eikä vuorovaikutuksessa sen kanssa, niin silloin kohdetta ei ole olemassa tässä todellisuudessa. Muuten, mitä muita todellisuuksia on olemassa osoitettavasti/todistettavasti?

"Jumala ei sen sijaan ole nykyisen mittaustekniikan rajoissa havaittavissa, joten jumalan olemassaolon puolesta EI VOI OLLA todisteita."

Jos jumala on olemassa, siitä ei saada mitään havaintoa. Jos jumala ei ole olemassa, niin siitä ei saada mitään havaintoa.

By the way, mikä estää minua sanomasta "Tontut eivät sen sijaan ole nykyisen mittaustekniikan rajoissa havaittavissa, joten tonttujen olemassaolon puolesta EI VOI OLLA todisteita"?

"Ateismi on jyrkempi kannanotto kuin agnostisuus koska ateismissa katsotaan että on kyetty todistamaan että jumalaa ei ole. Ateisti yksinkertaisesti ja yksinkertaisuudessaan uskoo että jumalaa ei ole."

Väärin, et taida edes tietää mitä agnostismi tarkoittaa:
Agnostismi = ei tietoa = ei tietoa jumalasta
Ateismi = ei teismiä = ei jumaluskoa

Agnostismissa sanotaan, että ei omata mitään tietoa kohteesta (tässä tapauksessa jumalasta) tai on mahdotonta saada mitään tietoa siitä.

Ateismissa ei ole uskoa, joten se ei voi olla uskoa. Ateisti ei usko jumaliin.

"Jotkin älyllisesti epä-rehelliset ateistit (kaikki ateistit eivät suinkaan kuulu tähän ryhmään) ovat pyrkineet määrittelemään ateismin seuraavasti "ateisti ei usko jumalan olemassa oloon", mutta kieltävät väitteen "ateisti uskoo että jumalaa ei ole olemassa". Tuo on juuri sitä termien vääritelyä ja niiden taakse piiloutumista, mutta kun pupujussilla on pää pensaassa niin perse näkyy."

Sitten on ihmisiä, jotka haluavat muuttaa määritelmiä oman etunsa mukaisiksi. He tekevät näin, jotta voisivat käyttää muunneltua määritelmää toisia vastaan. Muunmuassa teistit hyötyvät sellaisesta ateismin määritelmästä, jolla teistit voivat osoittaa ateismin ja ateistien olevan heikoilla jäillä tai pakottaa ateistit omaksumaan heille epäsuotuisia väitteitä.

Minua ei kiinnosta miten sinä uudelleenmäärittelet ateismin. Ehkä sen jälkeen minä en edes ole ateisti määritelmän mukaisesti, mutta se ei muuta todellisuutta: Kaikilla ei ole jumaluskoa. Minä en usko jumaliin, vaikka sinä kuinka uudelleenmäärittelisit ateismin määritelmää.

Haaskaat aikaasi ja hyökkäät määritelmää vastaan, koska et kykene haastamaan ateistia suoraan.

Uskotteko jumalaan vai jumaliin?

Uskotko että on vääriä-(epä)jumalia?

Pitääkö toisen uskoa aina kunnioittaa, mutta ei uskonnotonta (ateistia)?

No se mistä on todisteita on ihmisen hulluus. Uskoo satuihin ja niiden nojalla pitää pustyssä jopa hokkuspokkus uskomuksia omasta kuolemattomasta sielustaan ja muusta egoilustaan. :)

Ei paljon tartte ynnätä yhteen kun tajuaa mitä varten ihminen loi itselleen jumalan omaksi kuvakseen.

Se pönkittää niin mukavasti itsetuntoa sen totuuden sijasta etä polveudumme apinoista. ^^

taas hakkaa päätään seinään joka on todellisuus.
Ristiriita päässäsi oikenee vasta kun järkesi lakkaa pyristelemästä vastaan ja hulluuden autuus sulkee mielesi.