http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=47444&main=76
Itse voin vain sanoa:
Kirjoitus herätti monenlaisia ajatuksia tällaisen ex-juopon mielessä.
Itse voin vain sanoa:
Kirjoitus herätti monenlaisia ajatuksia tällaisen ex-juopon mielessä.
kommentoikaa tätä
artikkelia:
8577
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Paikkansahan tuo pitää. Tunne-elämä ei ole sellainen kuin pitäisi. Luulisin että olen kuitenkin saanut siihenkin jonkinlaisen tasapainon raitistuttuani...
Pikkasen tarkistusta vaille. Paljon asiaa, mutta
Tuomari hän ei ole.
Sekavan ihmisen sekava kirjoitus.
Tarinasta ei selvinnyt, syyttikö Martti Salovaara äitejä kasvattajana alkoholismista. Ainakin padotut negatiiviset tunteet äitiä kohtaan, aiheuttivat hänen mielestään alkoholistista juomista.
"kaikkien alojen asiantuntijat" ovat yleensä sitä mieltä, että:
- Jos lapsi ei kotonaan saa rakkautta, hän juo siksi kun hänestä ei lapsena välitetty.
- Jos lapsi saa kotonaan rakkautta, tämä juo siksi kun kotona paapottiin liikaa.
- Jos kotona käytettiin alkoholia, sai lapsi kotoaan mallin juopottelulle.
- Jos kotona ei käytetty alkoholia, ei lapsi saanut mallia juomiselle vaan alkoi juopoksi.
Heillä on siis aina jokin kotioloihin perustuva selitys alkoholismille. Jotkut heistä pitävät alkoholismia vieläkin sosiaalisena ilmiönä, työttömien ja pienituloisten ongelmana.
Meillä on jo arkadian-mäki täynnään tällaisia päättäjiä. He ovat vuosikymmenet rakentaneet tältä pohjalta poukkoilevaa ja populistista päihdepolitiikkaansa. Alkoholin kulutus lisääntyy jatkuvasti, rahdattiin sitä sitten Virosta tai laskettiinn veroa kotimaassa.
Noilla eväillä miestä ei eduskuntaan tarvitse lähettää.
Mutta asiaa käsiteltiin lähinnä äiti-suhteen muodossa. Siihen kai kyllä moni terapiakin painottuu...
Itse näin tuon kirjoituksen käsittelevän alkoholismia kuitenkin eri tavalla. Niin, että alkoholisti ei kykene osoittamaan tunteitaan. Ja painotus oli nimenomaan negativisten tunteiden osoittamisessa. Miellyttämisen tarve ajaa sitten juomaan jotta saisi helpostusta ristiriitaiseen oloonsa. Ainakin omalla kohdallani p'tee, etten ole osannut käsitellä negatiivisia tunteitani vaan olen kieltänyt ne ja yrittänyt olla oman ihanteeni mukainen sen sijaan että olisin myöntänyt edes näiden tunteiden olemassaolon. Tästä sitten on pikkuhiljaa aiheutunut tunteiden patoutuminen, kylmyys ja jatkuva pieni helvetti johon olen hakenut lohtua alkoholista...
Nautin nuorena humalailloista tavattomasti.
Alkoholi rauhoitti mukavasti(kohtuullisesti nautittuna)
Minua ei hakattu lapsena,eikä kotona juopoteltu.
Kotona ei ollut koskaan työttömyyttä,eikä mieleen jäänyt vakavia riitojakaan.
Silti olin nuorena työtön joskus ja juopottelin rajusti melkein koko ikäni, enkä vieläkään ole päässyt viinasta eroon. Tosin olen tullut hieman varovaisemmaksi käytön suhteen.(noin yleensä)
Olen huomannut ilokseni,ettei aikuinen poikani juo koskaan näkyvästi. En tiedä mitä kotonansa tapahtuu?
muu
Selkeni ainakin kerralla ketä ei kannata äänestää. Ja puolueestakin tuli aika kehno kuva :)
Lähipiirissäni on neljä alkoholistia, jotka eivät ole voineet näyttää negatiivisia tunteitaan äidilleen ja yksi joka ei ole voinut näyttää negatiivisia tunteitaan isälleen.