Muistakaa käyttäytyä diplomaattisen hyvin mikäli joudutte mielenterveydenhoidon kanssa tekemisiin.
Mielenterveyden ammattilaisilla on 1001 tapaa ärsyttää ihmisiä. Typeriä kysymyksiä toistetaan miljoonaan kertaan ja sinua kytätään kuin jotain koe-eläintä monen ihmisen toimesta ja sinusta kirjoitellaan ruutupaperille (jotain??)
Omituisia väitöksiä joihinka voi vastata asiallisesti, että pitää paikkansa, pitää paikkansa osittain, ei pidä paikkansa ja totuus on tämä jne......
Vaikka koette olonne epämukavaksi niin muistakaa tuoda asianne kerta toisensa jälkeen esille miellyttävästi. Mielenterveydenhoidossa lääkärit ja hoitajat kuuntelevat enemmän olotilaansa kuin konkreettisia oireita. Huonosti käyttäytyessä mielentterveyden ammattilainen voi jopa kiusaaltaan määrätä pakkohoitoja jne...
Suomalaisessa mielenterveyden hoidossa lääkärit sekä hoitajat tekaisevat mielellään perusteita hoidoille jotta heillä itsellään riittäisi töitä. Samainen ihmisten hyväksikäyttö tulee esille työvoimatoimistojen kursseillla sekä työkyvyttömien uudelleen koulutuksessa.
Jotta jokainen pystyisi todellakin pitämään mielenterveytensä ja itseluottamuksensa, ei tuolloin todellakaan kannata olla tekemisissä mielenterveyden hoitojen parissa.
Mielenterveyden hoidossa ihmistä kohdellaan aivan kuten jotain aivotonta pölypäätä joka ei osaa tehdä mitään. Hoidoissa pahimmillaan murennetaan "potilaan" itseluottamus ja potilasta voidaan jopa pyrkiä ohjailemaan mielivaltaisesti.
Hoidon johdosta voi hoidettava menettää itseluottamuksensa eikä "potilas" osaa nauttia terveellä tavalla onnistuneista teoista.
Mielenterveydenhoito ei välttämättä perustu hoitamiseen. Hoitoja voidaan käyttää alistamiseen, leimaamiseen, rankaisemiseen taikka muutoin mielivaltaan.
Mielenterveyden ammattilaisilla on 1001 tapaa ärsyttää ihmisiä. Typeriä kysymyksiä toistetaan miljoonaan kertaan ja sinua kytätään kuin jotain koe-eläintä monen ihmisen toimesta ja sinusta kirjoitellaan ruutupaperille (jotain??)
Omituisia väitöksiä joihinka voi vastata asiallisesti, että pitää paikkansa, pitää paikkansa osittain, ei pidä paikkansa ja totuus on tämä jne......
Vaikka koette olonne epämukavaksi niin muistakaa tuoda asianne kerta toisensa jälkeen esille miellyttävästi. Mielenterveydenhoidossa lääkärit ja hoitajat kuuntelevat enemmän olotilaansa kuin konkreettisia oireita. Huonosti käyttäytyessä mielentterveyden ammattilainen voi jopa kiusaaltaan määrätä pakkohoitoja jne...
Suomalaisessa mielenterveyden hoidossa lääkärit sekä hoitajat tekaisevat mielellään perusteita hoidoille jotta heillä itsellään riittäisi töitä. Samainen ihmisten hyväksikäyttö tulee esille työvoimatoimistojen kursseillla sekä työkyvyttömien uudelleen koulutuksessa.
Jotta jokainen pystyisi todellakin pitämään mielenterveytensä ja itseluottamuksensa, ei tuolloin todellakaan kannata olla tekemisissä mielenterveyden hoitojen parissa.
Mielenterveyden hoidossa ihmistä kohdellaan aivan kuten jotain aivotonta pölypäätä joka ei osaa tehdä mitään. Hoidoissa pahimmillaan murennetaan "potilaan" itseluottamus ja potilasta voidaan jopa pyrkiä ohjailemaan mielivaltaisesti.
Hoidon johdosta voi hoidettava menettää itseluottamuksensa eikä "potilas" osaa nauttia terveellä tavalla onnistuneista teoista.
Mielenterveydenhoito ei välttämättä perustu hoitamiseen. Hoitoja voidaan käyttää alistamiseen, leimaamiseen, rankaisemiseen taikka muutoin mielivaltaan.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Sairastin vakavaa masennusta varmaankin kymmenen vuotta, diagnoosi tehtiin vuonna 1996. Kamalan vaikeaa, koska en itse ensin ymmärtänyt, että olen sairas.Menin lekuriin koska en käsittänyt mikä minua vaivasi,ystäville ei enää voinut puhua. Luulin, että olen vain huono kaikessa. Jumankekka. Kävin psykiatrilla lähes kolme vuotta. Melkein vuosi meni,ennen kuin tajusin,että sairastan, enkä vain kuvittele ja pyydä huomiota väärin perustein.Selvisin. Sen vain haluan viestittää, että siitä voi päästä.Kaikki ei pysty, en halua syyllistää. Mutta siitä voi selvitä. Olen nyt erilainen kuin ennen, en enää niin pehmeä ja mukautuvainen, pidän puoleni. Se on vaikea välillä ymmärtää, kun tunnun olevani kova, mutta taidan vain pitää nykyisin puoleni.
Paljon onnea ihmisille, jotka taistelee juuri nyt.
Joillakin on vaikeaaa eroittaa rauhallisuus masennuksesta. Sain kaikki mahdolliset syytteet masennuksesta asti niskaani vaikka pyrin ja pääsinkin mielekkääseen rauhallisuuteen.
Iloisuus ja pirteys voidaan tulkita väkivaltaisuudeksi ja leikkimielinen suunsoitto tyhjänpuhumismielessä mielisairaudeksi.
Onhan minullakin ollut jaksoja jolloin en saanut mitään aikaiseksi, mutta kotoa poismuutettuani aloin vasta elämään vauhdilla. Aikaansaamattomuuteni johtui todellakin ainoastaan ja vain kotioloista. Kotiolot eivät muutu yhtään miksikään käy sitten lanttumaakarilla taikka ei.
Psykologin tulikinta "potilaan" käytöksestä on aina pahansuopa, jotta hoidolle saataisiin näin virallinen syy. "Ongelmia" paisutellaan ja keksitään koko ajan lisää, olipa käytöksesi millainen tahansa. Tätä ilmiötä sanotaan medikalisaatioksi. Eihän papereihin voi laittaa oikeaa syytä eli ilkeyttä ja itsekkyyttä.
Vastaapa psykologin kysymyksiin miten tahansa, on vastaus tai vastaamatta jättäminen aina veruke hoidon jatkamisella. "Keskustelu" (idioottimainen sössötys) on vain tehdyn päätöksen perustelua jälkikäteen.
Sairauden "huomaaminen" voi olla vain aivopesun tulosta. Hätätilanteessa ihminen valehtelee mitä tahansa ja pitkään jatkuessaan hän alkaa uskoa valheisiinsa. Mielisairaalan ja aivopesuleirin välillä on enemmän yhtäläisyyksiä kuin eroja.
Pakkoauttajat ovat omasta mielestään etujoukkoa (avantgardea), joka mielestään tietävät (tai ainakin sanovat tietävänsä) mitä "hullut" sisimmissään tahtovat, jopa "hulluja" itseään paremmin. "Hulluilta" ei tietenkään kysytä mitään. Siinä on juuri se besservisserismi johon koko pakkoauttaminen perustuu.
Suurelta yleisöltä hyväksyntä haetaan osoittelemalla alistettavia pölypäiksi.
Oikeita hulluja, hulttioita ja vammaisia on hyvin vähän, eikä nykyinen systeemi voi heitä auttaa.
Pakkoauttajat ovat omasta mielestään etujoukkoa (avantgardea), joka mielestään tietävät (tai ainakin sanovat tietävänsä) mitä "hullut" sisimmissään tahtovat, jopa "hulluja" itseään paremmin. "Hulluilta" ei tietenkään kysytä mitään. Siinä on juuri se besservisserismi johon koko pakkoauttaminen perustuu.
Suurelta yleisöltä hyväksyntä haetaan osoittelemalla alistettavia pölypäiksi.
Oikeita hulluja, hulttioita ja vammaisia on hyvin vähän, eikä nykyinen systeemi voi heitä auttaa.
Aivan riippumatta siitä mitä teet, istut rauhassa tai mitä sitten teetkin, varsinkin ulos pääsemisen vaatiminen, se on sairauden merkki kunhan joku on sinut psykiatrille toimittanut.
Olethan hullu, koska sinut on sinne toimitettu.
Syyllä, miksi siellä olet, ei ole väliä.
Psykiatrian lääkkeet sen taitavat tehdä useammin, aivopesussahan voi heti myöntää ja totella. Lääkkeitä tulee vaikka myönnät ja tottelet, mikään ei ole oikein, mitä teet vaan kaikesta rangaistaan. Rankaiseminen lähtee sairaiden "hoitajien" omista mielihaluista, ei potilaana olevan teoista tai tekemättä jättämisistä.
Keksityt syytöksetkin joita "hoidossa" kuulee ovat sitä luokkaa että jo niiden esittämisestä voisi tavallinen ihminen joutua "hoitoon."