Olen kohta 15 v. tyttö joka on alkanut miettiä mitä tekee peruskoulun jälkeen ja miksikä haluaa isona! Minua kiinnostaa sosiaaliala. Haluisin psykologiksi tai joksikin sosiaalityöntekijäksi. Miten sellaiseen ammattiin kouluttaudutaan? Onko ko. ammatteihin helppo päästä ja paljonko tarvitsee olla keskiarvo? Eihän niihin ammatteihin tarvitse käydä lukiota? Haluaisin myös tietoa enemmän ko. aloista! Eniten minua kiinnostaa kasvatus- ja perheneuvolapsykologin ja koulupsykologin ammatti. Sosiaalialassa minua kiinnostaa eniten lastensuojelu.
Eli siis haluaisin kasvatus- ja perheneuvolapsykologiksi, koulupsykologiksi, koulukuraattoriksi tai töihin lastensuojelulaitokseen (koulukotiin, lastenkotiin tai nuorisokotiin). Pääseekö noihin ammatteihin pelkällä toisenasteen koulutuksella eli siis ammattikoululla? Sillä minä en koskaan voisi päästä mihinkään korkeakouluun tai yliopistoon!
Nuo ammatit siis kiinnostavat minua ja haluaisin niistä ammateista lisätietoa sekä tietoa siitä minne minun pitää mennä peruskoulun jälkeen, että voin opiskella johonkin noista ammateista!
Kiitos paljon vastauksista ja anteeksi jos viestini on vähän sekava!
Eli siis haluaisin kasvatus- ja perheneuvolapsykologiksi, koulupsykologiksi, koulukuraattoriksi tai töihin lastensuojelulaitokseen (koulukotiin, lastenkotiin tai nuorisokotiin). Pääseekö noihin ammatteihin pelkällä toisenasteen koulutuksella eli siis ammattikoululla? Sillä minä en koskaan voisi päästä mihinkään korkeakouluun tai yliopistoon!
Nuo ammatit siis kiinnostavat minua ja haluaisin niistä ammateista lisätietoa sekä tietoa siitä minne minun pitää mennä peruskoulun jälkeen, että voin opiskella johonkin noista ammateista!
Kiitos paljon vastauksista ja anteeksi jos viestini on vähän sekava!
Vastaukset 10
Vanhimmat
Voiko noihin ammatteihin päästä, jos on käynyt sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon? Vai pitäköö olla käynyt vielä jotain lisääkin, että pääsee vaikkapa töihin lastenkotiin, koulukotiin tai nuorisokotiin? Mitä eroa on sosionomilla ja sosiaalityöntekijällä?
Sosiaali- ja terveysalan perustutkintoonhan kuuluu lähihoitajan-, kosmetologin- ja parturi-kampaajan koulutus. En halua opiskella vaikkapa lähihoitajaksi, koska siihen koulutukseen sisältyy vanhainkodissa, sairaalassa ja vuodeosastolla harjoitteleminen ja pistämistä, siis kaikkea sitä mitä lähihoitaja tekee, mutta ei sosionomi tai sosiaalityöntekijä..
Eli jos vaikkapa opiskelen peruskoulun jälkeen kosmetologiksi eli olen suorittanut sitten Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon niin voinko sitten mennä opiskelamaan ammattikorkeakouluun sosionomiksi? Haluaisin mennä peruskoulun jälkeen johonkin koulutukseen joka liittyy sosionomin tai sosiaalityöntekijän työhön, mutta eihän esim. kosmetologin, lähihoitajan (no tämä jollain lailla, mutta tässä on paljon sellaista mitä lähihoitaja tekee, mutta sosionomi ei) tai partuuri-kampaajan koulutus liity siihen vaikka ne kuuluvatkin sosiaali- ja terveysalaan!
Eikö ole mitään sellaista sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa joka liittyisi enemmän itse sosionomin tai sosiaalityöntekijän ammattiin ja koulutukseen.
Pitääkö minun sitten vain peruskoulun jälkeen mennä ammattikouluun ja opiskella siellä esim. kosmetologiksi, joka ei liity sosionomin ammattiin juurikaan yhtään ja sen jälkeen opiskella ammattikorkeakoulussa sosionomiksi?
Viestini voivat olla vähän sekavia, mutta toivottavasti ymmärrätte ja autatte tälläistä nuortatyttöä joka on ihan sekaisin, että miten päästä sosionomiksi tai vastaavaksi!
Minusta kuulosta vähän tyhmältä opiskella ammattikoulussa vaikkapa kosmetologiksi tai partuuri-kampaajaksi kolme vuotta, kun ne ammatit eivät kiinnosta yhtään, mutta niiden jälkeen pääsisi sitten vasta opiskelemaan ammattikorkeakouluun esim. sosionomiksi!
Miten te muut sosionomit ja sosiaalityöntekijät tai vastaavat olette kouluttautuneet alalle?
Oletteko ekaksi opiskelleet esim. parturi-kampaajaksi amiksessa, joka ei liity ammattiinne mitenkään eikä se kiinnosta teitä yhtään ja olette sitten menneet AMK opiskelemaan esim. sosionomeiksi?
Sosionomin tai vastaavan ammatti kiinnostaa todella paljon ja tuntuu siltä että se ammatti on minua varten, mutta koulutus kuullostaa niin monimutkaiselta; ensin kouluttaudut vaikkapa partuuri-kampaajaksi, joka kuuluu sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon, mutta itse se ammatti ei kiinntsta yhtään, eli siis kolme vuotta joudut opiskelmaan jotakin sellaista joka ei kiinnosta vaan päästääksesi ammattikorkeakouluun opiskelemaan siihen ammattiin joka todella kiinnostaa eli esim. sosionomiksi?
En tiedä muista, mutta itse en ainenkaan pystyisi opiskelmaan kolme vuotta vaikkapa partuuri-kampaajaksi vaan päästääkseeni opiskelemaan ammattikorkeakouluun siihen ammattiin joka todella kiinnostaa eli sosionomiksi! En siis halua todellakaan opiskella ekaksi amiksesessa lähihoitajaksi (äitini opiskelee siksi ja minua ei yhtään kiinnosta opiskella siihen, vaikken joutuisikaan lähihoitaja ammattiin, vaan jatkaisin eteenpäin ammattikorkeakoulussa sosionomiksi, mutta joutuisin kuitenkin opiskelmaan jotain josta en pidä! Lähihoitaopiskelijat joutuvat esim. opiskelemaan lääkintää, laittamaan kanyyleitä, ottamaan hemppareita, olemaan harjoittelussa vanhainkodeissa, vuodeosasotoilla, joita itse en halua tehdä/opiskella mistään hinnasta!) ja sitten jatkaa AMK sosionomiksi!
Kaipaan ehdotuksia/vinkkejä, että mitä teen peruskoulun jälkeen! Haluan siis sosionomiksi, sosiaalityöntekijäksi tai vastaavaksi, enkä halua käydä lukiota tai opiskella ensiksi ennen ammattikorekakoulua ammattikoulussa parturi-kampaajaksi tai lähihoitajaksi, enkä mielelläni myöskään kosmetologiksi!
Kiitos älyttömästi vastauksista!
Ps. Asiallisia vastauksia, vaikka voittekin pitää minua tyhmänä!
Olet selvästi miettinyt asiaa paljon ja se on hyvä.
Asia on itseasiassa niin, että voit opiskella vaikka autoasentajaksi ja silti pästä ammattikorkeakouluun lukemaan itsesi sosionomiksi.
Kuitenkin sos ja terv. alan perustutkinto varmasti autttaa sinua kouluunpääsyssä siten, että se osoittaa kiinnostuksesi alaa kohtaan olevan aitoa. Ja sanon omasta kokemuksestani, että lähihoitajan tutkinto on erittäin hyödyllinen sosionomiopiskelijalle ja myöhemmin työelmässä.
Myös lukiosta saat hakukelpoisuuden amk:n.
Jos ehdottomasti haluat sosiaalityöntekijäksi, suosittelen lukion käymistä (tunnollisesti!). Yliopistoon pääsee helpommin, jos on hyvät paperit lukiosta.
Sinnekin voi kuitenkin hakea myös ammatillisella perustutkinnolla.
Suosittelen, että mietit, onko tässä vaiheessa jotain sellaista, mikä erityisesti kiinnostaa. Esimerkiksi työ vanhusten, lasten, perheiden, vammaisten kanssa tai vaikka toimistotyö sosiaalitoimistossa. Se auttaa sinua jo eteenpäin valinnoissa.
Eniten minua kiinnostaa työskentely lasten kanssa, esim. lastenkodissa. Haluan eniten sosionomiksi. Ajattelin nyt, että peruskoulun jälkeen pyrin sos. ja terv. alaan ja sitten yritän päästä AMK opiskelemaan sosionomiksi:)
Eli siis sosiaalityöntekijäksi valmistuu yliopistossa ja sosionomiksi ammattikorkeakoulussa..?
Yliopistoon tuskin pääsisin koskaan, mutta AMK minulla olisi varmasti mahdollisuuksia ammattikoulun jälkeen:)
Mitä kaikkea sosionomi voi siis tehdä? Mitä kaikkea sosionomi esim. lastenkodissa tekee?
Kiitos paljon vastauksestasi ja toki muutkin saavat vastailla vielä=)
Eli siis sosiaalityöntekijäksi valmistuu yliopistossa ja sosionomiksi ammattikorkeakoulussa..?
>> Kyllä, näin on.
Äläkä mieti yliopistoa viisaiden paikkana, tavallisia ihmisiä sielläkin on. Kannattaa muistaa myös se, että AMKn pääsykokeisiin kutsutaan, yliopiston pääsykokeisiin saa mennä kaikki. Sosiaalialalle on muuten paljon tunkua, käy koulusi hyvin, niin saattaapi onni potkaista :)
Todellakin niin kuin edellisistä viesteistä on selvinnyt, sosionomiksi valmistutaan ammattikorkeakoulusta ja sosiaalityöntekijäksi yliopistosta.
Olen kuullut ja ymmärtänyt, että sosionomi tekee enemmän käytännön työtä, kun taas sosiaalityöntekijä enemmän paperihommia. En ole tästä kuitenkaan aivan varma. Joku viisaampi ja asiasta enemmän tietävä voi kertoa, onko asia todellisuudessakin näin.
Jos sosionomiksi haluat etkä halua opiskella lähihoitajaksi etkä halua mennä lukioon, niin suosittelen joko nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkintoa (nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja) tai lapsi- ja perhetyön perustutkinto (lastenohjaaja). Näistä molemmista sinulla on jatko-opintokelpoisuus niin ammattikorkeakouluun kuin yliopistoon.
Nämä perustutkinnot ovat myös erittäin hyvä vaihtoehto lukiolle, etenkin jos uskot että et saisi lukiosta kovin hyviä papereita. Valmistuttuasi lastenohjaajaksi tai nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajaksi sinulla on ammatti ja aivan erilainen ammatillinen näkökanta asioihin jatkaessasi opintoja ammattikorkeakoulussa, kuin suoraan lukiosta tulleella. Lukiosta suoraan tulleet ovat vahvempia usein teoria-aineissa, esim. kielissä.
Ja jos uskot, että saisit lukiosta huonot paperit ja mahdollisesti ammatillisesta hyvät paperit. Niin niillä ammatillisen hyvillä papereilla pääset paremmin jatkamaan ammattikorkeakouluun, kuin lukion huonoilla papereilla. Sinulla on myös silloin mahdollisuus päästä yliopistoon jatkamaan opintoja sosiaalityöntekijäksi, vaikkakin se ei välttämättä aivan helppoa ole, koska sinun täytyy menestyä pääsykokeissa yhtä hyvin kuin lukion suorittaneet.
Tsemppiä sulle päätöksessä. Jos haluat jutella lisää asiasta, niin jätä tänne vaikkapa sähköpostiosoitteesi, niin voin vastailla jos sinulla nousee lisää kysymyksiä.
Heips..
Itsellä samalaiset haaveet/unelmat. Aika monta väylää hakeutua mainitsemiisi ammatteihin varmaan parhain ois lukio. Mutta itseäni se ei innostanut, joten opiskelen tällä hetkellä nuoriso -ja vapaa-ajan ohjaajaksi. Siitä sitten jatkan sosionomiksi(AMK), sillä koulutukselle pystyn työskentelemään koulukodeissa, sosiaalityöntekijänä jne jne. Lähihoitaja tutkinto on varmasti myös hyvä keino ruveta kouluttamaan itseään sosiaalialalle. Pelkkä toinen aste ei riitä mainitsemiisi ammatteihin (:
Tarkennus: sosionomi ei ole pätevä sosiaalityöntekijäksi. Voi toki tehdä sos. tt: n töitä, mutta sijaisena. Virkaa ei siis voi saada.
Mutta nuorenahan se on vitsa väännettävä. Ja kovin nuorena alettava miettimään, mitä tehdä isona. Sosiaalialan työt ovat sen luonteisia, että vaativat ns. muodollisen pätevyyden lisäksi myös elämänkokemusta. Sinulla on vielä rutkasti aikaa opiskella ja hankkia kokemusta monestakin ammatista. Itse suosittelisin lähihoitajaksi, lastenohjaajaksi tai nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajksi opiskelua ennen sosionomin tutkintoa. Ne eivät ole välttämättömiä - voit opiskella vaikka nuohoojaksi, lakaisukoneenkuljettajaksi tai miksikä vaan, koska kaikesta opiskelusta ja työkokemuksesta on hyötyä sosiaalialalla. Voi kuulostaa hullulta, mutta ymmärrät paljon paremmin tulevia asiakkaitasi, kun olet saanut monenlaista kokemusta. Voihan olla, että työskentelet tulevaisuudessa alkoholisoituneen nuohoojan kanssa tai teet lastensuojelutyötä perheessä, jossa äiti on lakaisukoneenkuljettaja.
Annan vielä vinkin ammatinvalinnanohjauksen suhteen: koulusi tai työvoimatoimiston ammatinvalintapsykologit auttavat mielellään. Kannattaa mennä rohkeasti työkkäriin ja kertoa, mitä olet ajatellut. Siellä jokainen virkailija osaa auttaa sinua eteenpäin tiedon hankinnassa ja koulutukseen pääsyssä.
Minua ei kiinostanut myöskään teoreettiset opinnot lukiossa, vaan kävin käytännölliset hoitsuopinnot. Sinun ei kannata pelätä lähihoitajan opintoja! Niistä saa hyvän pohjan! Kaikki eivät harjoittele kyseisissä paikoissa missä äitisi. Kaikkeen saa opastusta ja opit rohkeaksi. voit tehdä harjoittelusi aivan hyvin paikoissa joissa ei tehdä "temppuja", kuten päiväkodissa tms. Eikä sinulla ole kiirettä minnekään. Katsele rauhassa ja mene vaikka tutustumaan erilaisiin työkenttiin. Sosionomin työkin on melkoisen laajaa kenttää! Eivät kaikki ole kärkkymässä tylsiä sos.työntekijöiden paperipöytiä! Hienoa, kun olet näin aktiivinen nuori!