Ystäväni synnytti viime viikolla Porissa (Satakannan keskussairaalako on oikea nimi ?) potran pojan.
Hänellä ei tule ilmeisesti tarpeeksi maitoa tämän melkeinpä viisikiloisen jöllikän imettämiseen. Kaksi päivää synnytyksen jälkeen hän totesi yrittäessään imettää, ettei pystynyt tuottamaan maitoa tarpeeksi ja poika itki nälkäänsä.
Ystäväni meni kysymyään hoitajilta äidinmaidonvastiketta, jotta poika pääsisi nälästään. Hän meni illalla. Hänelle sanottiin maidon olevan loppu ja sai sitä lopulta vasta aamulla. Vauva itki koko yön (ilmeisesti nälkäänsä), mutta saatua aamulla ruokaa alkoi heti nukkumaan ja ystäväni mukaan oli selvästi rauhallisempi kuin ennen ruokailua. Minulla ei itselläni ole lapsia ja tämä poika on ystäväni ensimmäinen.
Kysyisin nyt teiltä, onko tämä kovinkin yleistä, että sairaalasta on vastike loppu. Tuntuu nimittäin aika uskomattomalta ja sai minut ainakin äärettömän vihaiseksi. Onhan siellä varmasti äitejä, joilta ei maitoa tule.
Olen jo ajatellut soittaa jonnekin lehteen tai tehdä ihan mitä hyvänsä, mutta haluaisin esim teiltä ensin varmistaa, onko tämä hyvinkin yleistä. Pitääkö siis itse tajuta ottaa vastikkeet mukaan sairaalaan lähtiessä tällaisen varalta?
Hänellä ei tule ilmeisesti tarpeeksi maitoa tämän melkeinpä viisikiloisen jöllikän imettämiseen. Kaksi päivää synnytyksen jälkeen hän totesi yrittäessään imettää, ettei pystynyt tuottamaan maitoa tarpeeksi ja poika itki nälkäänsä.
Ystäväni meni kysymyään hoitajilta äidinmaidonvastiketta, jotta poika pääsisi nälästään. Hän meni illalla. Hänelle sanottiin maidon olevan loppu ja sai sitä lopulta vasta aamulla. Vauva itki koko yön (ilmeisesti nälkäänsä), mutta saatua aamulla ruokaa alkoi heti nukkumaan ja ystäväni mukaan oli selvästi rauhallisempi kuin ennen ruokailua. Minulla ei itselläni ole lapsia ja tämä poika on ystäväni ensimmäinen.
Kysyisin nyt teiltä, onko tämä kovinkin yleistä, että sairaalasta on vastike loppu. Tuntuu nimittäin aika uskomattomalta ja sai minut ainakin äärettömän vihaiseksi. Onhan siellä varmasti äitejä, joilta ei maitoa tule.
Olen jo ajatellut soittaa jonnekin lehteen tai tehdä ihan mitä hyvänsä, mutta haluaisin esim teiltä ensin varmistaa, onko tämä hyvinkin yleistä. Pitääkö siis itse tajuta ottaa vastikkeet mukaan sairaalaan lähtiessä tällaisen varalta?
Vastaukset 22
Vanhimmat
Osaamatta vastata tähän kysymykseen tarkemmin, niin yleensä vastasyntyneille ei anneta vastiketta vaan luovutettua äidinmaitoa.
...mutta jos sitä ei ole saatavissa, niin olen kyllä myös sitä mieltä, että kyllä jotakin "murua rinnan alle" pitäisi lapsen saada.
On hyvin yleistä, että tuoreilta äideiltä ei tule tarpeeksi maitoa vauvalle juuri synnytyksen jälkeen, vaan maito nousee rintoihin muutaman päivän viiveellä. Itselläni ainakin molemmat pojat saivat sairaalassa lisämaitoa, ennenkuin oma maidontuotantoni käynnistyi vasta kolmantena päivänä.
Kätilöt väittävät, että lapsi tulee kyllä toimeen päivän pari niillä pisaroilla, mitä äidin rinnoista tihkuu, mutta kyllä minusta ainakin oli tosi rankkaa imettää vastasyntynyttä tuntikausia yhteen kyyttin, kun maitoa ei tullut, ja lapsi vain itki nälkäänsä.
ihan suoraan usko juttua: luulen että kyseessä on ollut todellakin se että luovutettu rintamaito on loppunut, niin käy monesti, koska luovuttajia ei ole riittävästi ja luovutettua maitoa tarvitaan myös tehohoidossa oleville lapsille
äidinmaidon vastiketta sairaalasta löytyy aina, sen takia ei tarvitse kenenkään nähdä nälkää, joten en sinuna lähtisi lehtiin kirjoittelemaan-varsinkaan kun et ole asiasta varma.
jos ystäväsi lapsi on esikoinen, ehkä hän ei ole tajunnut luovutetun äidinmaidon ja korvikkeen eroa hoitajan näin sanoessa että maito on loppu.
vastiketta annetaan jos aitoa maitoa ei ole saatavissa, kukaan vauva ei näe nälkää.
Kyllä voi olla mahdollista.Itse synnytin syyskuussa ja maidonnousu kesti kokonaista 4 päivää, ja niistä sairaalassa 3 päivää lapsi huusi nälkää. Äidinmaitokeskuksessa ( maitohuone), hoitaja ja kätilö vain sanoivat, imetä ... imetä..., vaikka useaan otteeseen kävin pyytämässä maitoa lapselleni illasta alkaen läpi koko yön.Vasta mieheni ponnekas ja vaativa äänensävy toi avun väsyneelle ja todella nälkäänsä huutavalle lapselle. Maitoa tuotiin juoksujalkaa ja sanottiin, että kyllähän tätä saa... Vaan empä saanut, ennenkuin asiasta sanottiin miehisellä auktoriteetilla... Tietyn uskonnollisen taustan omaavat synnyttäjäkonkarit sensijaan saivat luvalla hakea maitoa tarvittaessa ja heitä ei velvoitettu imettämään taukoamatta... Itse keisarinleikkauksen jälkeen illalla hoidin lapseni sängyssä, vielä letkuissa kiinniollena, ja olin siis aivan riippuvainen hoitajien tuomsta avusta, jota ilman siis jäin... Kyllä teki mieli sanoa pahasti...Siispä lähdin henkihieverissä kotiin 3pv leikkauksen jälkeen, jotta lapsi saisi edes ruokaa...Uskomatonta, mutta totista totta!!!!
..että vastike oli oikeasti loppunut.
yleensä kun imetetään ja sairaalassa sitä painotetaan todella kovaan.
enkä myöskään usko että juuri synnyttäneellä ei maitoa olisi hiukkaakaan. oli meidänkin poika reippaasti päällekiloa ja minulla maitoa riitti. luulenpa ettei ystäväsi jostain syystä halunnut imettää, ihmettelen kyllä miksi.
ja varmasti maitoa olisi ollut että olisi sen yhden yön edes ruokkinut lapsensa.
tuo on mielestäni jo todella törkeää!!
kysyppä asiasta häneltä!!
No, huhuhu. Ystävämni itkien soitti ja kertoi, että maitoa tulee vain vähän. Mutta kuten tuolla joku kirjoitti, niin hän ehkä oli sekoittanut äidinmaidonvastikkeen ja sitten sen toisilta imettäviltä äideiltä lypsätyn "vastikkeen".
Mielestäni hoitaja olisi voinut selittää vähän tarkemmin hätääntyneelle ensisynnyttäjälle. Mutta nyt kaikki on hyvin. Äiti ja poika ovat päässeet kotiin ja maitoa riittää, vaikka poika kuulemma on erittäin innokas syömäri.
No enpä usko, että moinen tapahtuma ylittäisi uutiskynnystä.
Äidinmaidonvastikkeen loppumiselle saattoi olla vaikkapa sellainen selitys, että henkilö, jonka vastuulla sen hankkiminen oli ollut, oli vaikkapa yllättäen sairastunut. Tai sitä oli tilattu, mutta tilausta ei oltu välitetty. Voihan sitä nyt tapahtua yhtä sun toista. Ei siihen kannata noin tunteella reagoida. Tuskin se kuitenkaan oli sairaalan puolelta suunniteltu juttu.
Kyllä olisi kauhea juttu, jos äidinmaidonvastike loppuisi. Ei siihen kyllä mitkään selitykset auttaisi sairastumisista. Tehtävät pitää delegoida. Niin muuallakin työpaikoissa tehdään ja kyseessä on nyt vielä vauvan ravinto. Tuollaisia virheitä ei saa tapahtua.Kyllä kai vauvatkin tarvitsevat ruokansa, eikä sen puuttumista voi selittää millään unohduksella. Uskomatonta. Miten voi tämän päivän Suomessa tapahtua moista.
Voi voi. On paljon, paljon sellaisia asioita, joita ei saisi tapahtua, mutta kuule - tapahtuu vaan.
Eikä toisillakaan työpaikoilla asioita aina delegoida. Tässä esimerkki: vuosia sitten jouduin elämään toimeentuloturvin noin vuoden. Eräänä päivänä, kun tilini näytti nollaa, ja rahan olisi pitänyt tulla sossusta tilille juuri kyseisenä päivänä, niin eipä ollut tullutkaan. Sossu oli vielä auki ja menin kysymään, miksi rahaa ei oltu laitettu tililleni. Vastaus kuului, että se ihminen, jonka tehtäviin tämä kuului, oli sairastunut. Ja se siitä. Rahat sain vasta viikonlopun jälkeen.
Vaikka kyse on vauvasta, vähän rajaa. Maailma on yllätyksiä pullollaan. Ikäviäkin.
Pitääkö synnyttäneen äidin sitten kenties itse lähtee hakemaan ruokaa vauvalleen, jos tissistä ei kerran tule mitään. Vai jätetäänkö muksu näkemään nälkää? Olen edelleen sitä mieltä, että kyllä sairaalan pitää hankkia se ruoka.
On kuitenkin hieman eri asia, kun puhutaan vauvasta ja aikuisesta.
Tarinallani en pyrkinyt väittämään, että minun nälkäni olisi ollut niin paha asia, kuin vauvan. En muista kirjoittaneeni, että nälkä olisi edes vaivannut minua. Kiinnitit huomiota ihan väärään asiaan.
Tarinan opetus oli se, että ei siellä sossussakaan delegoitu töitä, kuten joku minulle väitti, että joka paikassa muka delegoitaisiin. Ja vielä kerran: elämässä tapahtuu harvinaisen usein asioita, joita ei kukaan ole suunnitellut tapahtuvaksi. Piste.
Vielä kerran itsellesi. äidinmaidonvastikkeen loppumisessa on kysymys ihmishengestä, jos lapselle ei voida tarjoilla ruokaa.
Olen minäkin saanut valtion hallinnon virassa ollessani joskus palkan kuukauden myöhässä, koska joku oli unohtanut maksaa palkkkani. Suuren byrokratian vallitessa palkka siirtyi seuraavalle kuulle. So what? Aivan ihan eri asia, kuin se, että minua pidettäisiin nälässä ja en kykenisi syystä tai toisesta saamaan ruokaa, joka on elinehto. Vauvalle ruuan saaminen on elinehto. Jos sairaala ei pysty tarjoamaan pienelle ihmiselle elämiseen tarvittavaa ruokaa, sairaalan pitää hakea ruokaa vaikka kiven sisästä, jotta toinen pysyisi hengissä. Sinun mielestäsi ilmeisesti vauvan saa pitää ruuatta, jos on tapahtunut pikku lipsahdus. Kyllähän niitä lapsia riittää...
Ja totuushan on, että vauva ei näe nälkää. Ne pari päivää, jotka äiti on synnytyksen jälkeen sairaalassa,vauva pärjää niillä muutamilla tipoilla, jotka äidiltä tulee. Jos vauva haluaa olla vähän väliä rinnalla, on tarkoituksena käynnistää ämmän tuotanto. Vauva ei tarvitse lisämaitoa missään vaiheessa, jos äidillä vain on vakaa halu imettää. Näin ainakin normaalitapauksissa. Onhan tietty sairaita äitejä ja sairaita lapsia, jolloin lisämaito on paikallaan.
Miksi kirjoitat tuosta nälästä uudelleen ja uudelleen. Ei minulla ole ollut nälkä. Lue nyt hitaasti: kirjoitin juttuni osoittaakseni, että kaikkea voi tapahtua, vaikka kukaan ei tarkoittaisi tapahtuvaksi yhtään mitään. Työtehtäviä ei aina delegoida. Maailma on yllätyksiä täynnä.
Ja mitä siihen vastikkeeseen tulee. Tuli mieleeni, että jos vauvalla oli isä, ja kyseessä hätätapaus, miksi hän ei lähtenyt saalistamaan vastiketta jostain?
Hillitön tunteen kuumentuminen sinulla. En ole vihjannut, että lasta saisi pitää nälässä, tai että niitä olisi liikaa. Käy kylmässä suihkussa, jotta rauhoitut.
En tiedä muista, mutta minulta ei tullut pisaraakaan, vaikka kuinka yritin ja kätilökin silloin syyllisti. Olemme kaikki yksilöitä - kuitenkin :)
Minusta tuntuu, että sinä kaipaat suihkua, jotta älysi alkaa toimia. Nälästä tästä nimenomaan on kyse, mutta ei todellakaan sinun. Ketä sinun nälkäsi nyt kiinnostaa? Ei ainakaan minua. Vauvan nälkä sen sijaan pitäisi kiinnostaa. Typerää ihmetellä, miksi kirjoitan nälästä. Herran jumala, tietenkin siksi, koska mielestäni sairaalassa ei kenenkään tarvitse nähdä nälkää.
Mitäs jos joku sairas ihminen on sairaalassa ja lääkkeet on loppu, koska ei ole muistettu hankkia tarpeeksi. Pitäisikö vain sanoa, ettei nyt ole muistettu hankkia. Saat lääkkeesi sitten kun niitä jälleen tulee. Aikaa emme tiedä. Lue nyt tarkkaan: kaikkea voi todellakin tapahtua tai jäädä taphtumatta, mutta sen jälkeen pitää alkaa toimia. Heti. Nyt ei ole kysymys aikuisten ihmisten rahastam, vaan vastasyntyneen ravinnosta, jota pitää saada tavalla tai toisella, ettei henki mene. Nyt on siis kysymys hengissä pysymisestä. Ymmärsitkö nyt vai tavutanko?
En tiedä, onko alkuperäisellä kirjoittajan ystävän vauvalla ollut isää, siis muuta kuin biologinen. Joka tapuaksessa ravinnon hankkiminen äidin ollessa sairaalassa kykenemättä imettämään on sairaalan velvollisuus. Tai ilmeisesti tässä sitten pitää itse kunkin varautua ottamaan vastikkeet sun muut mukaan sairaalaan mennessä.
Hei. Kylläpä korppesi lukea toi tekstisi.Tuo, mitä aiemmin kirjoitin on totista totta, ja minä imetin taukoamatta... Lapsi roikkui rinnassa koko ajan...Maitoa ei tullut tippaakaan vasta kuin 4 päivä leikkauksesta. Sinä olet kait noita superäitejä, jolta kaikki sujuu suitsait, joiden ei tarvitse pyytää keneltäkään apua, jne.Kyllähän meitä maailmaan mahtuu kaikenlaisia, mutta enpä haluaisi jäädä kaltaisesi surermamin jalkoihin, jos joku ei sujukkaan...Onneksi maitoa tulee tuon alkukommelluksen jälkeen ja elämä hymyilee, mutta kyllä pahat muistot jäi... Silti tsemppiä meille kaikille äideille, "terveille ja sairaille" ;)
Jos vauva olisi ollut hengenhädässä, tilannetta tuskin olisi jätetty siihen.
Täällä on suurin piirtein valitettu, että vauvojen annetaan kuolla sairaalassa nälkään, niin kerroinpahan oman mielipiteeni. Koska äiti on normaalisynnytyksen jälkeen sairaalassa n. 2 päivää ja sektion jälkeen 3 - 4 päivää, ei vauva näänny nälkään, vaikka ei saisi tippaakaan lisämaitoa. Sinähän olet tehnyt ihan oikein, kun olet imettänyt tiuhaan.
Eiköhän ole aika normaalia, että sektion jälkeen maito nousee vasta neljäntenä päivänä. Niin minullekin, supermamille, on käynyt kahden sektion jälkeen. Muiden lasten kohdalla maito on noussut vasta kotona kolmantena päivänä synnytyksen jälkeen. Yhdelle lapselle on jouduttu antamaan lisämaitoa, koska hän joutui viettämään kaksi viikkoa vastasyntyneitten teholla, koska siellä en tietenkään voinut olla öitä imettämässä. Jokainen tehköön kotonaan imettämisen suhteen, mitä haluaa, mutta kätilöiden tehtävänä on kyllä kannustaa äitejä imettämään ja ennen kaikkea luoda uskoa äitiin, että hän onnistuu imettämisessä.
Useita päiviä, vähän väliä, mutta maito ei lähtenyt koskaan nousemaan kunnolla, se nyt vain oli niin. Sairaalassa tukivat ja kannustivat. Mutta kun toisena päivänä lapsi alkoi olla jo ihan harmaa saimme luvan antaa lisämaitoa.
Sitä annettiin muuten ihan koko sen ajan kuin imetin senkin vähän mitä tuli. eli kolmikuiseksi. Jolloin jouduin sit sairaalaan uudestaa ja sain kovan lääkityksen joten se imetys jäi sitten siihen.
Mutta älä ala väittää että sitä maitoa tulee ihan noin vain ja imetys on helppoa kuin lasten leikki. Ei se sitä ole useimmille.
ei yksikään vauva ole vielä kuollut sairaalassa ravinnon puutteeseen.
ei ne pikkutipat auttanut mitään.. pojalla laski verensokeri alle 2, olivat mitanneet ja äkkiä lisämaitoa. ja imetin tiuhaan..
tästä on jo vuosia.. pojalla puheenkehityksen viivästymä ja laukottu neurologilla. on vain tullut mieleen et vaikuttiko alhaiset verensokerit, ja kuankohan ne pojalla oli alhaisina (mittasivat aamulla)
et mielummin annan lapselle lisämaitoa, kuin pilaan mahdollisesti hänen elämänsä. ei se tee äitistä yhtään huonompaa/ hyvempää tuo imettäminen tai vastikkeen antaminen..
mielummin terve ja tyytyväinen lapsi!!