tilanne on tämä, olemme uusioperhe, jossa asuu lapseni, ja mieheni poika. Toinen lapseni asuu isänsä luona toisella puolella suomea, enkä siis näe häntä niin usein kuin haluaisin. Nyt hän on kuitenkin joululomalla luonani. Olenko itsekäs jos haluan viettää joskus laatu-aikaa omien lasteni kanssa, ilman mieheni lasta? Tuntuu että mut on nokitettu hoitamaan kyseistä lasta, mieheni tekee 12-14 tuntista työpäivää. Tottakai katson pojan perään samalla kuin omani, kun kotona olen. Mutta se että olen paikalla, ja muutan suunnitelmani ex:n menojen suhteen, pistää mun hattuni höyryämään!
Lapsen äiti asuu ihan vieressä, mutta hänellä ei ole aikaa lapselleen, kun ajan vie uusi mies ja harrastukset. Jouluna äiti haki lapsen luokseen neljäksi tunniksi, joista lapsi oli yksin äidin asunnolla kolme tuntia.. Kyllä oltiin mieheni kanssa pahalla päällä. äiti oli vain antanut lahjat ja häipynyt jonnekin. NO, tänään hänen piti hakea aamupäivällä poikansa, ja minä olisin lähtenyt omien muksujeni kanssa kaupoille jne. Eipähän hän aamupäivällä tullut, vaan ilmoitti että hakee iltapäivällä. Eli eikun poika meidän mukaan. Nyt hän ilmoitti että hakeekin vasta huomenna, aamupäivällä!!!! joo, ja lehmät lentää. eli varmaankin perjantai-iltana hakee jos hyvin sattuu. Vietän siis paljon aikaa mieheni pojan kanssa, ja mielestäni minullekin joskus kuuluisi vähän edes omaa aikaa lasteni kanssa, ilman että joku muu on huomiota viemässä. Voi prkele, miten ottaa päähän se nainen. Taitaa pitää itsestään selvyytenä että kyllä minä hänen lapsensa aina hoidan, oli menoja tai ei??
Lapsen äiti asuu ihan vieressä, mutta hänellä ei ole aikaa lapselleen, kun ajan vie uusi mies ja harrastukset. Jouluna äiti haki lapsen luokseen neljäksi tunniksi, joista lapsi oli yksin äidin asunnolla kolme tuntia.. Kyllä oltiin mieheni kanssa pahalla päällä. äiti oli vain antanut lahjat ja häipynyt jonnekin. NO, tänään hänen piti hakea aamupäivällä poikansa, ja minä olisin lähtenyt omien muksujeni kanssa kaupoille jne. Eipähän hän aamupäivällä tullut, vaan ilmoitti että hakee iltapäivällä. Eli eikun poika meidän mukaan. Nyt hän ilmoitti että hakeekin vasta huomenna, aamupäivällä!!!! joo, ja lehmät lentää. eli varmaankin perjantai-iltana hakee jos hyvin sattuu. Vietän siis paljon aikaa mieheni pojan kanssa, ja mielestäni minullekin joskus kuuluisi vähän edes omaa aikaa lasteni kanssa, ilman että joku muu on huomiota viemässä. Voi prkele, miten ottaa päähän se nainen. Taitaa pitää itsestään selvyytenä että kyllä minä hänen lapsensa aina hoidan, oli menoja tai ei??
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ärsyttävin asia omassa suhteessanikin on mieheni lapsen äiti, joka sivuuttaa aina lapsensa tapaamiset, kun "tuleekin tärkeämpää tekemistä". Ei häntä kiinnosta onko meillä muita menoja suunniteltuina tai päinvastoin, hän jopa yrittää estää meitä pitämästä välillä hauskaa kahden mieheni kanssa. Mutta, sen eestään löytää, minkä taakseen jättää...
jo itsekinn pannut onnistuneesti merkille. ken paskaan kätensä iskee, niin sormet haisee..
Olen ollut nelisen vuotta avoliitossa miehen kanssa, jolla on tytär. Itselläni on myös tytär. Mutta sattuipas niin, että tämä tyttären äiti kieltäytyi tapaamasta tytärtään lainkaan, joten minulla on tämä avokkini tytär AINA luonani, vaikka minulla olisi vapaata töistä ja avokkini olisi töissä. Joskus sentään yhden kerran kesässä tämä tyttären äiti saattaa viedä lapsen huvipuistoon korvatakseen koko vuoden erossaolon. Lisäksi tällä avomiehelläni on aikuinen poika, joka tulee meille kuin kotiinsa milloin haluaa ja sitten laitetaan ruokaa oikein urakalla hänelle. Minulla on aivan täysipäinen exä, joka huolehtii vähintään joka toinen vkl ja joskus useamminkin tyttärestään ja oikein hyvin hoitaakin. Mutta eipäs se paljoa lohduta, kun on aina tämä miehen tytär meillä. Koskaan ei ole kahdenkeskistä aikaa ja se ei avomiestäni haittaa, koska hänen lapsensa on niin rauhallinen, että menee siinä sivussa. Silti laitan joka aamu vkl aamupalat heille, vaikka oma lapseni ei olisi paikalla. Kuljetan isää ja tytärtä kaupoissa, käydään pizzalla ja vietetään laatuaikaa, oikein tätä pikku neitiä hemmotellaan. Sitten jos saan tarpeekseni ja lähden pubiin vähän kaljalle, saan melkoiset moitteet ja näin ollen olen alkanut tuntea valtavaa syyllisyyttä ja huonommuutta tämän erinomaisen avomieheni paremmuutta katsellessa. Hei haloo, missähän meidänkin suhde menee.
on tyttäresi isä-viikonloppuina tehdä mitä itseäsi huvittaa eikä passata miestäsi ja hänen lastaan.
En todellakaan voi harrastaa omiani lapseni isä-vkl. Tulee kyllä nyreitä katseita, jos en ole tiskailemassa sun muuta. Katsos avomieheni kokee myös tarvitsevansa joskus vapaata, mutta mielestäni hänen tulisi hommata tyttärelleen sijaispaikka sukulaisista tms. edes pari kertaa vuodessa...hooh
viestissäsi sikseen:
en ymmärrä miten äiti voi jättää lapsensa? miten? ei voi tällasta äitinä ymmärtää, mun lapseni viedään multa ainoastaan KUOLLEEN RUUMIINI YLI!
siis sinä ja miehesi exä! aika ikävältä kuulostava kuvio, kyllä lapsen täytyy äitiinsä voida luottaa jos kaikki muu romahtaa ympäriltä.
etkö ole kuullut lapsipsykiatreja jotka ehdottomasti suosittelevat ettei sisaruksi KOSKAAN eroteta (koska perhe on muutenkin jo hajonnut ja sisaruussuhde on ihmisen pisin ihmissuhde)?
ei orpoja, lastenkotilapsia, eikä eroperheen lapsia? missä ihmeen metikössä asustat kun ei kukaan viranomainen ole teille tällasta kertonut.
ex juttuihin en edes jaksa kommentoida.
sitä että minun poika ei asu luonani? Jos tarkoitit, niin en puolestani ymmärrä miten voit kirjoittaa noin, koska et koko totuutta tiedä.
Minun mielestäni lapsi voi vallan mainiosti asua myös isänsä luona, jos siellä on hänelle parempi olla. Uskon ja tiedän että poikani viettää maalla normaalia ja turvallista perhe-elämää isänsä ja hänen uuden vaimon ja lasten kanssa. Luotan kaikessa tähän ex:ni vaimoon, ja tulemme juttuun. Meidän ei tarvitse ikinä riidellä, ja kasvatuksesta olemme samaa mieltä. Hih, kerrankin täällä ei haukuta nyksiä..
eikä se ole jättämistä. Jos oman työni takia poika joutuisi olemaan koulun jälkeen yksin 6-7 tuntia, niin näen paremmaksi hänen olevan siellä missä on aikuisen, valvovan silmän alla. Toisin kuin täällä: tiedä missä jengeissä ja porukoissa rupeaisi liikkumaan.
Itse olen siis myös ns. Erotettu omista siskoistani pienenä, mutta ihan samanlaiset sisaruussuhteet meillä on kuin muillakin, ja sisko t yhtä rakkaat. Sit oisin samaa mieltä asioista kanssasi, jos en näkisi lasta kuin joka toinen kuukausi. Onneksi näin ei ole, vaan näen poikaani useammin. Mutta tää kirjoittamiseni nyt ei taaskaan mitenkään kuulunut tuohon alkuperäiseen viestiini... :)