Miten suhtautuisitte lapseenne, jos he tekisivät seuraavia asioita. Kertokaa suuttuisitteko ja miten toimisitte.
Mitä tekisit, jos 15-17-vuotias lapsenne:
1. Tulisi kotiin humalassa.
2. Näkisit hänen polttamassa tupakkaa.
3. Jäisi kiinni huumeista.
Kiitos!
Mitä tekisit, jos 15-17-vuotias lapsenne:
1. Tulisi kotiin humalassa.
2. Näkisit hänen polttamassa tupakkaa.
3. Jäisi kiinni huumeista.
Kiitos!
Vastaukset 9
Vanhimmat
1. Tulisi kotiin humalassa.
On tullut, enkä asiaa hyväksy. Eka kerralla pidin puhuttelun, mutta ei ole auttanut.
2. Näkisit hänen polttamassa tupakkaa.
En ole koskaan häntä tupakalla nähnyt, mutta epäilen vahn´vasti hänen polttavan.
3. Jäisi kiinni huumeista.
On jäänyt ja tiedän hänen tälläkinhetkellä käyttävän.
Ennnen hän käytti säännöllisesti, sitten hän pääsi hoitoon ja pääsi miltei kokonaan eroon aineista, mutta viimeaikoina on näyttänyt palaavan takaisin niihin hommiin..
1. Pitäisin puhuttelun.
2. Ihmettelisin.. Ei ne kokeilut nyt niin vaarallisia oo. Mut jos jatkuu ni veisin hoitoo.
3. Vieroitukseen!!!
Nuorena äitinä suhtautuisin humalaiseen melko sallivasti. Itsekin olen tuon ikäisenä vetänyt monet kännit, joten olisi melko tekopyhää siitä omalle "vauvalle" paasata. Toki humalan vahvuus olisi ratkaiseva tekijä: konttaavalle mahdollisesti kotiarestia. Eihän aivan "tinat" oleva nuori pysty huolehtimaan itsestään kovassa ulkomaailmassa.
Olen polttanut itse myös tupakkaa, ja ymmärrän, ettei kukaan muu voi lopettaa polttamista tupakoijan puolesta. Siitä huolimatta en sallisi tupakointia - sitä vähemmän nikotiiniin jää koukkuun, miten vähemmän sitä pääsee nauttimaan. Kuukausiraha (tai vastaava) saattaisi pienentyä, ja armoton nuuskinta alkaa.
Päin vastoin kuin kahta edellistä, huumeita en ole koskaan edes kokeillut. Näin ollen meillä murrosikäinen lähtee armotta hakemaan äidin ja isin kanssa apua ongelmaansa, jos sellainen joskus ilmenee. Toivottavasti ei.
Pitää nyt vielä mainita, että omat lapseni eivät ole vielä murrosiässä, joten on helpompi kirjoittaa kuin toteuttaa. Periaatteessa suhtaudun kuitenkin em. päihteisiin tällä tavoin.
No, jos tilanne ryöstäytyy käsistä, voi kyse olla siitä että lasta ei ole a)valistettu ajoissa kyseisistä asioista b)vanhemmat eivät ole olleet riittävän valppaita/kiinnostuneita kaveripiiristä c)pitäneet riittäviä rajoja riittävän ajoissa. Jos kuitenkin ongelmia tulee, on niistä tietysti puhuttava ja lasta valistettava sen lisäksi on asetettava riittävän tuntuiset sanktiot esim: kotiintuloaikojen kiristäminen, viikkorahan pienentäminen, sääntöjen uudistaminen.Jos ollaan jo huumeiden käytössä asti, on luultavinta, että lasta odottaa laitoshoito jonkin aikaa. Myös lapselta tulee ja pitää vaatia asioita ettei ne tule itsestään selvinä. Jos vanhemmat eivät aseta rajoja yhteiskunta ja laki sen sitten viimeistään asettaa.
1) Vaikka ymmärrän että tuon ikäinen jo kokeilee, on minun vanhempana kuitenkin tuomittava se, joten joku aresti ja etuuden menetys joksikin aikaa (mikä nyt nuorelle olisi tärkeää, känny?Pleikka?Tietokone?)
2) Rahaa ei tippuis pitkään aikaan ja kauhean saarnan pitäisin kun kukaan muukaan perheessä ei polta
3) Hälykellot sois jo aika lujaa. Eristäisin lapseni nykyisestä kaveripiiristä, hommaisin hoitoon, vaikka muuttaisin ja jäisin töistä pois vahtimaan nuorta
Toivottavasti olen saanut valistettua lapsiani sen verran etteivät ainakaan huumeita koskaan kokeilisi...
Vanhempana tietenkin on paljon tuomittavaa, mutta toivottavasti otat huomioon rangaistuksia määrätessäsi sen, että liian kovien rangaistuksien takia nuori jättää tulematta kovassa humalassa kotiin.
Isäni joskus sanoi, että oli tilanne (ja känni) mikä tahansa, kotiin voi aina tulla. Nuorelle on tärkeää tietää, ettei tarvitse jäädä mättäälle nukkumaan kuukausien (kärjistettynä) arestin pelossa. Esimerkiksi nuori tyttö pellit kiinni yöllä on vähän turhan mukava saalis monelle kolmijalkaiselle - parempi tulla kotiin.
1. Kotiintuloajat tiukkenisivat, eikä kaverille pääsisi enää yöksi ja viikkorahat pois.
2. Viikkorahat loppuisivat
3. Viikkorahat loppuisivat, kotiarestia sekä ammattiauttajan käsittelyyn lähtö.
Tässä on vastaukset jotka äitini antoi minulle kun kysyin joskus aiemmin asiaa häneltä.
1. Tähän hän ei silloin osannut vastata. Noh, viime päättäjäisten aikaan sitten kävi niin että tulin ystäväni kanssa humalassa kotiin. En juo todellakaan paljoa. Äiti laitto meidät nukkumaan yms. Aamulla kyseli vointia ja naljaili isän kanssa. Se oli pahin rangaistus. Oli niin nolo olo että enpä ole sen jälkeen juonut yhtä pahasti.
2. En polta tupakkaa mutta jos hän näkisi minut polttamassa, tiedän ettei hän varsinaisesti suuttuisi. Hän pettyisi raskaasti ja se on pahempaa kuin suuttuminen. Hän on sanonut että ihmettelisi luulleensa minua viisaammaksi. Pyytäisi tietenkin lopettamaan.
3. Hän huolestuisi ja veisi minut hoitoon.
1. NUKKUMAA..JA SITTEN AAMULLA PUHUTTAIS VAKAVASTI SIITÄ ETTÄ MITÄ ON KOTONA OPETETTU.. JA MILJOONA KERTAA PUHUTTU YMS. PETTYMYS OLISI SYVÄ. KUITENKIN PITÄÄ ITSEÄÄN ERILLAISENA KUIN YSTÄVÄNSÄ TÄMÄ MIEHENALKU MEILLÄ 14V. EI TOSIN HALUA ETES DISKOIHIN NYKYISIN VAIKKAKIN ON KAVERIPORUKOISSA SUOSITTU JA ENNEN DISKOISSA KÄYNYTKIN. MUTTA EI OLE NIITÄ R.N NURKALLA TÖKÖTTÄJIÄ..ILTAISIN.
2.POLTTAMASSA TUPAKKAA..LUPASIN ANTAA SELKÄÄN.
JO AJAT SITTEN POLTAN ITSE JA POIKA AINA TOITOTTAA PALJONKO RAHAA SÄÄSTYISI JOS EI POLTTAISI..
3. HOITOON HETI ILMAN MITÄÄN VAIHTOEHTOJA. VAIKKA PAKKOPAIDASSA..
LAPSI ON LAPSI NIIN KAUAN KUIN ON LAPSENI JOSTA OLEN LUOPUMATI LOPUNIKÄNI.