Talopaketti on valittu. Seuraava ongelma on valita lämmitysmuoto, nämä kaksi vaihtoehtoa on päällimmäisenä. Ainakin vielä...
Taloon tulee vesikiertoinen lättialämm. autotalliin peruslämpö
Neliöitä on n.150 pieni autotalli
Huonot/hyvät puolet?
Kok. hinta?
Taloon tulee vesikiertoinen lättialämm. autotalliin peruslämpö
Neliöitä on n.150 pieni autotalli
Huonot/hyvät puolet?
Kok. hinta?
Vastaukset 44
Vanhimmat
Maalämpö on kalliimpi perustaa mutta käytön aikana halvempi lämmitysmuoto! Lisäksi maalämpöä on aina varmasti saatavissa, pellettien hinnat saattavat nousta tulevaisuudessa tai ainakin se on epävarmempaa.
Maalämpö maksanee investointikustannukset takaisin 20-30 vuodessa jos hyvin käy.. riippuu täysin talon koosta ja maaperästä jonne se asennetaan. Jokaiseen maaperään maalämpöä ei kannata edes asentaa.
Kuka tietää maksaako maalämpö itseään koskaan takaisin? 20-30 vuoden takaisinmaksu aika on todella pitkä ja sen jälkeen saattaa olla jo sitten korvausinvestointien aika? Eli taloudellinen pitoaika voi olla takaisinmaksuaikaa pidempi.
Minulla on nyt kaksi vuotta maalämpöpumppu hyrrännyt teknisessä tilassa. Olen käynyt käsi ojossa pumpun luonna vaatimassa takaisinmaksua.
Vaikka uhkasin katkaista sähköt koko vempeleestä niin pumppu pysyy hiljaa eikä ole maksanut mitään. Toisin kuin velkaa olevat kaverit, pumppu ei keksi mitään tekosyitä takaisinmaksun viivästymiseen.
Tuleekohan maksu sitten kerta ronttina 20-30 vuoden päästä.
Nuija
Ajatuskatkoja edellisessä viestissä. Tarkoitin että tekninen pitoaika voi olla takaisinmaksuaikaa lyhyempi. ELi laitteiston voi joutua uusimaan ennen kuin se maksaa itsensä takaisin.
Sama pätee myös pellettilämmitykseen... ja ihan mihin tahansa
Eli näin ollen sähkölämmitys on kokonaistaloudellisesti edullisin. No näinhän se tosiasiassa onkin, vaikka moni muuta luuleekin. Itse en peruslämmönlähteeksi muuta suostuisi ottamaankaan kuin sähkölämmityksen.
Meinaatko, että pelletti vehkeet kestää yli 10 vuotta?
Ei varmaan kestä. Messuilla kun katselee laitteen sisällä esim. sähköjohtoja, niin on kyllä kovin alkeellista ja epävarman oloista tekniikkaa.
Onhan jo talonkin arvo isompi maalämpötalona, kuin pellettitalona. Luuletko tosiaan, että on nykyaikaa nuohota ilmanputsari päässä kerran viikossa kattilaa yms.
Puhuinko jotain pelleteistä?
Joka tapauksessa itse en kuitenkaan usko nykyisillä investointikustannuksilla maalämpöön. En usko sen vaikuttavan myöskään talon jälleenmyyntiarvoon. Etenkään jos laitteet ovat elikaarensa loppupäässä. Silloin ne voivat olla jopa rasitteita.
Veikkaanpa, että 25 vuoden päästä Lämpöpumppu on varsin edullinen.
Kaivo, lattialämmitys ym. ei ole kulunut yhtään, joten pelkkä pumppu ei ole iso investointi.
Ja säästöähän tulee jo viimeistää 10 vuoden päästä.
En pitäisi pellettiä ja maalämpöä edes vertailukelpoisina.
Ei maalämpö tuota huoltoa siinä määrin etteikö se voisi itseään maksaa takaisin.. On se kuitenkin huomattavasti halvempi käytön aikana kuin esim. varaava tai suorasähkö.
Kyllä itsekin olen maalämmön kannalla.. mutta kuten jo tuli todettua niin riippuu täysin rakennuksen koosta ja maaperästä moinen seikka. Pellettilämmitys vaatii kuitenkin huoltonsa.. itse ehkä tekisin pienempään taloon varavan sähkön ja suurempaan voisi harkita maalämpöä..
siitä on tutkittua tietoa olemassa VTT:llä
on että valitset vesikiertoisen lämmönsiirron jos kyseessä on yhtään isompi rakennus, tällöin voit "helposti" vaihtaa lämmitysmuotoa. Suora sähkölämmittäjä on sähköyhtiöiden armoilla. Pellettiin en nykyisellä hintatasolla enää sortuisi. Pelletin/öljyn/etc käyttö on ihan hyvä koska yleensä aina on sähkö varavoimana jos häiriö ilmenee kun käytössä vesikiertoinen lämmönsiirto. Pienikulutuksiseen taloon voisin harkita suoraa sähkölämmitystä.
Otitko huomioon sen että pitää investoida sähkölaitoksiin, jos sähkönkulutus kasvaa. Sähkölämmitys aiheuttaa kulutuspiikin paukkupakkasilla, joten pitää rakentaa piikkivoimaloita (öljylauhde/hiililauhde) ja seisottaa niitä suurimman osan vuodesta.
Totta kai se näyttää "kokonaistaloudellisesti" edullisemmalta kun MUUT MAKSAVAT NE INVESTOINNIT!
Jos on sähkölämmitys, sen saa ensinnäkin ylivoimaisesti kaikkein halvimmalla investoinnilla.
Toisekseen sähkölämmitystaloon kannattaa ehdottomasti laittaa kunnon puilla lämmitettävä varaava takka, jolla varsinkin kulutushuippuja voidaan leikata.
Lauhoina talvipäivinä ( joita ne päivät talvella enimmäkseen ovat)kannattaa pumpata ilmaa ILPillä.
Suurissa taloissa kannattaa harkita muitakin lämmitysmuotoja kuin suorasähköä,mutta pitää varautua kalliisiin laitteisiin ja pitkiin takaisinmaksuaikoihin.
Itsellä suorasähkö, uusi talo, 120m2, kaikki sähkö vuodessa 10 000-15 000 kwh.
Yösähkö 3.48 snt, päivä 5.20 snt.
"Jokaiseen maaperään maalämpöä ei kannata edes asentaa."
millaiseen maaperään ja miten putkitettua maalämpöä ei kannata asentaa?
Toistaiseksi olen luullut että pieneen ja vähäkulutuksiseen taloon ei kannata (taloudellisesti, muitakin arvoja toki on) rakentaa maalämpösysteemiä.
Porakaivo porataan kallioon. Jos päällä on irtomaata niin alkuosa putkitetaan. Jos kallioon on matkaa kymmeniä metrejä niin putkitus voi olla kalliimpaa kuin itse porakaivo.
Toinen vaihtoehto on asentaa pintaputkisto mutta se vaatii tilaa helposti 1000-2000m2. Myös maaperän laatu ratkaisee. Kuiva hiekka on huono pintaputkistolle ja tarvitaan suuri ala jos edes siten onnistuu. Savi on ihanteellisin pintaputkelle.
Paras olisi järvenrantatontti jolloin putken voisi tipauttaa järveen. Näin perustamiskulut olisivat n. 500e maalämpöpumppu pieni souturetki.
antaa pumpullesi tilinumerosi, minne maksaa. Eiväthän ne laitteet nykyaikana käteisellä enää mitään maksa.
(Totta kai se näyttää "kokonaistaloudellisesti" edullisemmalta kun MUUT MAKSAVAT NE INVESTOINNIT! )
Eihän sun ole pakko osallistua sähkölaitoksien rakentamiseen senkun pistät sähkösopimuksen poikki.
Keräile sitten vaikka kesät käpyjä ja lämmittele niillä, kuntopyörään voit duunata dynamon niin voit lähetellä lisää fiksuja ajatuksiasi sähköstä nettiin.
Esimerkiksi hiekkaisessa maaperässä hiekka ei eristä niin hyvin kuin savi. Muutenkin hiekkaiset maaperät ovat kylmempiä huomattavasti syvemmälle kuin saviset ja myös syvällä maaperässä on viileämpää kuin savisessa.
Ja miten niin on maalämpötalon arvo suurempi? En ole kummankaan suuri ystävä, mutta en kyllä maksaisi maalämpötalosta ainakaan enempää kuin pellettitalosta.
Ei se maalämpö sitä talon arvoa nosta jos nyt ei laskekaan. Se on ihan pumppumyyjien myyntipuheita. Voi toki vaikuttaa positiivisesti ostopäätökseen jos energiakustannukset on alhaiset, mutta hintaan se ei vaikuta. Toisin sanoen myyjä ei sitä pysty talonsa myyntivaiheessa rahallisesti ulosmittaamaan.
itsellä oli pari vuotta sitten sama propleema,
talossa lämmitettäviä neliöitä yhteensä 270 m2 ja vaihtoehtoina oli siloin maalampö ja sähkövaraaja / vesikiertoinen lattialämmitys.
Nyt on thermian biomatic 20 pellettilämmitys ja olen erittäin tyytyväinen hankintaan. Laitteethan ovat lähes samat kun öljyssä ja hinnaltaan paljon halvemmat kuin maalämmitys järjestelmä.Pelletti tuodaan säiliöautolla , nuohous on ainoa työ mutta se ei ole sen isompi homma kuin uunin tuhkan poisto.Säästöä tuli myös siitä ettei tarvinnut ottaa 32 amppeerin pääsulakkeita.Ja kai kattila sekä poltin saman kestävät kun öljyvehteet.
Eli kuinka paljon pelletti on noussut parin vuoden aikana, maksaa varmaan lähes saman kuin öljy.
Pelletin toimintavarmuus on kelvotonta tasoa. Pellettin laadun heiluessa syöttölaitteissa ilmenee ongelmia.
Kuinkas paljon pellettiä pitää kerralla tilata, että se tulee edulliseksi??? En haluaisi että meidän "siilosta" tulisi suunnistuskarttaan uusi maamerkki :)
Tontilla on hiekkapitoinen maaperä, se ei ainakaan ole eduksi maalämmölle, vai...?
Porakaivo nostaisi edustajan mukaan hintaa n. 3:lla tonnilla.
Sähkölämmityksen hylkään heti alkuunsa, vaikka se olisikin halpa perustaa.
Miksi hylkäät sähkölämmityksen? Sähkö on todennäköisesti noin pieneen taloon edullisin ratkaisu sekä lyhyellä, että pitkällä tähtäimellä. Sen lisäksi se on ylivoimaisesti huolettomin ja luotettavin vaihtoehto. Siihen kun vielä lisää tukilämmitykseksi kunnon varaavan tulisijan niin parempaa lämmityssysteemiä saa hakea.
Ei kai nyt kukaan suoraa sähköä laita 150 neliön taloon. Johan se muuttaa talon ongelmajätteeksi.
Sähkön tuskin muuta kuin tuplaantuu seuraavan 5 vuoden aikana?
meille tulee kerralla n.vuoden satsi, joulukuussa 4,8 t. eikä siiloon oikeastaan enempi mahtuisikaan.
maalämmitys kariutui siihen että olisi täytynyt tehdä porakaivo ja alustava hinta oli 4500 € elikä pellettikattilan,polttimen ja ruuvin hinta.
Siilon koko on meillä 2,9*2.5*2.5 45 asteen kaltevuudella , ei siilonpuolesta ole mitään ongelmia ollut.
Suurin vaikutus maaperällä on lämpökaivoa porattaessa. Teräsputken laittaminen kaivoreikään tulee kalliiksi, joten mitä lähempää pintaa löytyy kalliota, sitä halvemmaksi tulee kaivon poraus. Maan laadun vaikutus pintaputkiston toimivuuteen on käsittääkseni marginaalinen.
Pellettitoimituksissa taitaa 3-4 m3 olla minimimäärä puhalluskalustolla toimitettaessa ja suursäkkiä pienemmät erät ovat liian kalliita lämmityskäyttöön.
Maan laadulla on erittäin suuri merkitys käyttökertoimeen ja varsinkin keruupiirin pituuteen.
"Ei kai nyt kukaan suoraa sähköä laita 150 neliön taloon. "
Sähkölämmitys on yleisin lämmitysmuoto Suomessa ja suhteellinen osuus kasvaa jatkuvasti. Luultavasti siihen reiluun 40 prosenttiin koko maamme pientaloista mahtuu jokunen 150 neliöinen ja muutama isompikin tönö. Meidän talomme on 195 neliöinen ja lämpeää edullisesti sähköllä. Investointilaskelmat osoittivat edullisimmaksi ja marginaalia jäi vielä reilusti hinnan korotuksillekin, joten ainakaan tässä talossa ei pelletti tai öljy, sen enempää kuin maalämpö maksaisi itseään koskaan takaisin.
Varmasti nousee sähkön hinta kuten kaikki muukin. Jos kuitenkaan yhtään tuntee energiamarkkinoiden fundamenttejä, ymmärtää myös sen että sähkön hintakehitys on energiamuodoista helpoiten hallittavissa. Se ei lopu, kuten öljy ja sen tuottamiseksi voidaan käyttää useita vaihtoehtoisia tuotantomuotoja.
viimeiseen kahteenvuoteen ei yhtään toimintahäiriötä. on ollut myös täydellistä turvonnutta paskaa toi pelletti. mut taas ruottalaiset teki toimivan vehkeen. janfire.
Onkos nämä kuinka häiriöalttiita järjestelmiä??
Maalämpöön tuskin tarvitsee sekaantua mutta mites pelletti?
jotenkin vaaka kallistuu nipin-napin pellettiin,ehkä. Niin entäs polttimien ym. merkit...mikä on pop?
eristäminen pitää tästä huolen. Tämä nyt ei ollut provo vaan näin nämä asiat todellakin menevät. Kannattaa miettiä mihin euronsa laittaa energian tuottamiseen vai häviöiden pienentämiseen.
Ja oikeassa olet. Sähköllä lämmitettävä pinta-ala on voimakkaassa kasvussa ja miksei olisi. 6 ydinvoimalakin on jo kohta tätä päivää.
on se että vain kolmasosa kulutettavasta energiasta on puhtaasti lämmitysenergiaa, kolmasosa käyttösähköä (joka muuttuu sekin lämmöksi) ja kolmasosa tulee lämpökuormista auringosta, ihmisistä jne.
Matalaenergiatalon lämmitysjakso voi olla jopa niinkin lyhyt kuin 3kk. Kesäisin ei juuri lämmitystä tarvitse. Monetko kiinteät kuukausimaksut sähkön lisäksi siis kannattaa maksaa?
Tässä mielessä sähkön lisäksi vain pelletti olisi kuukausimaksutonta energiaa (joka toimii automaattisesti). Mm. näistä syistä varaajallinen PILP vaikuttaa mielenkiintoiselta tavalta hyödyntää ja tukea sähkölämmitystä
Lattialämmityksineen alle 13000 tuhatta. En tiedä kuinka halpa on pellettijärjestelmä, mutta ainakin se vie tilaa enemmän jos ei halua kovin usein olla tilaamassa pellettejä.
Jos rakentaisin uudestaan, asennuttaisin ehdottomasti maalämmön. Edullista ja vaivatonta lämmitystä.
se 270 m2 maksoi kattiloineen , piippuineen,lattialämmitys putkineen ja asennuksineen n. 13 t /€ , Yhden varaston joutui uhraamaan siiloa varten mutta eipä sitten tarvitse niin paljon romua sailyttää. Maalämmitys olisi maksanut silloin n.20-25 t/€.Sitä en kiistä että maalämmitys on varmasti vaivaton mutta vaatii sähköä vähän eri tavalla kuin pellettipoltin.
mutta sen tiedän ettei MLP sovi, se ei tuo yhtään säästöä, siksi jätin sen vaihtoehdon pois. Tämä saattaa herättää kiistaa tulevaisuuden lämmitysmuotoja valittaessa, mutta siitä on VTT:n tutkimuksia olemassa. Onkohan kellään pellettiä käytössä matalaenergiatalossa?
>mutta sen tiedän ettei MLP sovi, se ei tuo yhtään säästöä, siksi jätin sen vaihtoehdon pois. Tämä saattaa herättää kiistaa tulevaisuuden lämmitysmuotoja valittaessa, mutta siitä on VTT:n tutkimuksia olemassa.
Se kuinka kannattava maalämpö on johtuu talon lämmitysenergian tarpeesta ja investointikulusta.
Lämmitysenergian tarpeeseen vaikuttaa asuintottumukset, lämmöneristetaso, talotekniikan taso sekä asuinpaikkakunta.
Pieneen matalaenergiataloon ei maalämpö kannata MUTTA isoon taloon se yleensä kannattaa.
Investointikuluun vaikuttaa mm. se lämmitysnenergian tarve. Eli matalaenergiataloon kelpaa halvempi maalämpökone. Ja jos tontti on niin tilava että siihen saa pintaputket, se alentaa maalämmön investointikulua jopa 6000€ !!!!!
Toisaalta jos talossa on jäähdytystarvetta voi lämpökaivoon kytkeä miltei täysin ilmaisen ja tehokkaan puhallinkonvektorijäähdytyksen tai ns. maaviileän ilmanvaihdon kautta.
Sitten kun lainat on maksettu maalämpö kannattaa kaikissa taloissa koska vain sen kuluvia osia tarvitsee huoltaa.
Ottamatta enempi kantaa tekniseen puoleen tuota vastaustasi, jonka kyllä uskon olevan niin kuin sanoit.
Mutta korko lasketaan investoinnin kannattavuuslaskentaan mukaan, vaikka investointi olisi tehty käteisellä rahalla.
Oletuksena laskennassa on, että ko. raha olisi voitu sijoittaa muualle ja saada sieltä normaali korko.
Tämä vain tarkennuksena.
http://www.motiva.fi/fi/kuluttajat/pientalonlammitysjarjestelmat/vertailupalvelu/
Paljonko ko. järjestelmät vaativat tilaa.
Noi neliöt ei ole ihan ilmaisia. Saattaa käydä niin että maalämpö tulee perustamiskustannuksiltaan halvemmaksi.