Eli otsikkokin kertoo mitä olen miettinyt tässä parina päivänä. Mulla ei pahemmin sellaisia tosiystäviä tai kaveriporukoita ole joiden kanssa viettäisin uudenvuoden ja tällä hetkellä vietän joululomaa kotipaikkakunnalla. Opiskelen siis toisessa kaupungissa. Ajattelin että viettäisin sitten uudenvuoden ihan rehellisesti yksikseni ja hiljentyisin kaikesta yleisestä hälinästä ja ilakoinnista huolimatta. Kotona on vaikea olla yksikseen kun on vanhemmat, mutta mietinkin jos lähtisin kaupunkiin ja viettäisin uudenvuoden asunnollani, kävisin kenties yöllä torilla katsomassa ilotulitusta. En tiedä järjestetäänkö uudenvuoden aattona mitään kirkon menoja? Se olisi omiaan yksinäisen uudenvuoden viettoon...
Ainoastaan tässä pelottaa se, että uusivuosi onkin todella masentava kun muistan kaverit ja mietin miten he juhlivat ystäviensä kanssa uuttavuotta. Siinä pahimmillaan oma yksinäisyys muuttuu ahdistukseksi ja itkuksi, masennukseksi. Toisaalta voisin antaa itselleni luvan surra ja olla haikeana... en vaan tahtoisi enää viettää uuttavuotta saman katon alla vanhempieni kanssa. Äiti jo oli ajamassa minua uudenvuoden viettoon muualle kotoa, kuvittelee että minulla kavereita olisi käden ulottuvilla. Lähin kaveri asuu melkein kahdensadan kilometrin päässä...
Miten muut yksinäiset aikovat viettää uudenvuoden, onko kellään hyviä vinkkejä? Kannattaisiko eristäytyä vanhemmistaankin uudeksivuodeksi? Tuntuu kurjalta tällaiset sosiaaliset kekkerit kerran vuodessa... tai no, onhan juhannus ja vappukin samanlaisia...
Ainoastaan tässä pelottaa se, että uusivuosi onkin todella masentava kun muistan kaverit ja mietin miten he juhlivat ystäviensä kanssa uuttavuotta. Siinä pahimmillaan oma yksinäisyys muuttuu ahdistukseksi ja itkuksi, masennukseksi. Toisaalta voisin antaa itselleni luvan surra ja olla haikeana... en vaan tahtoisi enää viettää uuttavuotta saman katon alla vanhempieni kanssa. Äiti jo oli ajamassa minua uudenvuoden viettoon muualle kotoa, kuvittelee että minulla kavereita olisi käden ulottuvilla. Lähin kaveri asuu melkein kahdensadan kilometrin päässä...
Miten muut yksinäiset aikovat viettää uudenvuoden, onko kellään hyviä vinkkejä? Kannattaisiko eristäytyä vanhemmistaankin uudeksivuodeksi? Tuntuu kurjalta tällaiset sosiaaliset kekkerit kerran vuodessa... tai no, onhan juhannus ja vappukin samanlaisia...
Vastaukset 8
Vanhimmat
Sama vika. Suurin osa (ehkä jo entisestä) kaveripiiristä on jo pariutunut ja viettävät näitä juhlia yleensä kukin tahollaan. Juuri uutenavuonna, vappuna ja juhannuksena vituttaa olla väliinputoaja, joka ei kuulu oikeastaan mihinkään.
Tiedän jo etukäteen, että mulle ainakin iskee tyhjä ja ahdistava tunne viimeistään vuoden vaihtuessa, ellei jo aiemmin aattoiltana. Ihan sama, miten yrittää itseään viihdyttää tai olla viihdyttämättä, väkisin puskee mieleen miten muut pitävät hyvää aikaa keskenään jossain ihan muualla uusien ystäviensä kanssa.
Viime vuonna vietin vanhempien luona uudenvuoden, eli ihan yksin en joutunut olemaan, mutta kyllä se sama tuska kuitenkin löysi mut sieltäkin.
Tuo oli kyllä osuvasti sanottu!! Väliinputoaja, sellainen minäkin olen. Juuri tällaiset juhlapäivät ovat niitä, jolloin ollaan niiden kaikista lähimpien ystävien ja poika/tyttöystävien kanssa. Sitten kun kysyy, pääsisikö mukaan, niin varmasti ihmetellään että eikö muita kavereita ole, vaikka otettaisiinkin mukaan. Sitten istun siellä yksin hiljaa ja tunnen itseni ulkopuoliseksi, kun muut ovat toistensa sylissä ja pitävät hauskaa..
Uusivuosi on kaikista masetavinta aikaa jos ei ole kavereita.
Itse vedän kunnon kalsari kännit ja katson jonkun nuoriso elokuvan missä kaikilla on niin mukavaa.
sitten nukkumaan toivoen ettei aamulla heräisi.
ja ensi vuonna uudestaan:)
Jospa olisi selvinpäin vuodenvaihteen ja nukkumaan puolenyön jälkeen, aamulla pirteenä heräten olo paranee entisestään kun ajattelee että nyt on paljon porukkaa krapuloissaan.Hoh.
Näin parina vuonna, ylihuomenna vedän kyl perseet.
Minulla vähän sama ongelma. Yritän kuitenkin hakeutua johonkin seuraan ja tutustua uusiin ihmisiin, vaikka vaarana on että tunnen oloni ulkopuoliseksi.
Mikään ei kyllä ole pahempaa kuin lähteä yksin kaupungille. Näkee kaikki muut ystäviensä kanssa iloisina, toiset nuoret ehkä huutelevat jotain perään ja muutama puolituttu mulkaisee kävellessään ohi että mitä tuokin yksinäinen täällä tekee.
Luultavasti vietän uudenvuoden kuitenkin kotona vanhempieni kanssa ja otan hälläväliä-asenteen. Kyllä sitä yhden illan kestää.
Useissa kirkoissa järjestetään hartauksia uudenvuodenaattona juuri ennen vuoden vaihtumista ja ehkäpä muitakin tapahtumia. Varsinkin hartaus on ihan tunnelmallinen ja kaunis tilaisuus, vaikka ei olisikaan mikään "uskovainen". Itsekin olen menossa. :)
Ja niin, minä olen samalla tavalla yksin opiskelupaikkakunnalla, vaikka olisin voinut jäädä vanhempien luo. :)
Sama juttu minulla. Itse olen tässä asiassa kuitenkin jo konkari, vanha yksinäisyysvenkula.
Mitä vanhemmaksi tulen, sitä vähemmän joku uusivuosi-hössötys merkitsee. Ilotulitukset toki ovat kauniita, mutta kuinka moni aikuinen ihminen jaksaa rehellisesti innostua pelkistä räjähteistä?
Ole kotonasi, nauti olostasi ja katso vaikka elokuvia. Aina on parempi olla yksin, kuin kotona vanhempien ihmetellessä, että mites tuo ei taaskaan lähde mihinkään.
Sano äidille että ajaa sut sen 200 kilsan päässä asuvan kaverin luokse. Tietty sitä ennen sovit että olet sen kaverisi luona uuden vuoden ja siitä yö-pari eteenpäin.