Olin viikko sitten nielurisaleikkauksessa.
Panacodia en kuulemma enää saa syödä, että ketorin100:lla pitäisi pärjätä. Eikä se oikein auta.
Tietääkö kukaan voisinkohan elää burana800 voimin??! Auttaakko se kipuihin, vai onko se vain tulehduskipulääke.
Auttakaa, olisi kiva alkaa syömään, ketorinin voimin en oikein kunnolla kykene.
Panacodia en kuulemma enää saa syödä, että ketorin100:lla pitäisi pärjätä. Eikä se oikein auta.
Tietääkö kukaan voisinkohan elää burana800 voimin??! Auttaakko se kipuihin, vai onko se vain tulehduskipulääke.
Auttakaa, olisi kiva alkaa syömään, ketorinin voimin en oikein kunnolla kykene.
Vastaukset 35
Vanhimmat
olisi jo pitänyt parantua. Kai olet syönyt kylmänpuoleista ruokaa? Jäätelöä? Vellejä, löysiä ruokia? Tästä on jo aikaa, mutta en minä mitään kipulääkettä ainakaan kauan aikaa syönyt!
Itselläni oli toisena voltaren rapid mitä piti viikon ajan ihan kuuri luontoisesti syödä ja rinnalla oli tuo panacod, mitä tarvittaessa. Nukutuslääkäri kehotti niin kauan syömään kun siltä tuntuu, mutta ainakin sen viikon ajan. Leikkauksesta on nyt 15 päivää, viimeiset kipulääkkeet otin 4 päivää sitten. Loppuvaiheessa otin vain aamuisin. Aika monella kivut pahenevat uudestaan viikon päästä leikkauksesta, kun peitteet rupeavat irtoamaan.
Ite olin marraskuun puolen välin aikoihin leikkauksessa. Pahimmillaan kivut olivat 5.-10. päivän korvilla, joten en millänsäkään tajua, että mikset muka voisi syödä panacodeja, jos niitä vielä on jäljellä.
Panacodia naamaan ja heti. Itse söin pahimpina kipupäivinä myös buranaa 400mg annoksina. Yleensä maksimiannoksen otin päivässä, eli kolmasti. En olisi itse missään nimessä kestänyt viikon jälkeen pelkän ketorinin voimalla (mulla oli myös sitä siis.
Kyselin jopa apteekista, että voiko syödä. Apteekkarin mukaan panacodin päiväannosta ei saa missään nimessä ylittää ja että rinnalla saa ottaa jotain kipulääkettä, joka ei sisällä parasetamolia (ei esim panadol, mutta burana, ibuxin käy).
Niin ja todellakin auttoi tuo burana 400mg. Kirjoitin päivittäin lääkkeiden ottoajat ylös ja otin lääkkeitä aina kun sattui. Parin tunnin välein. Parhaimmillani siis söin 8*panacod, 3*ketorin 100 ja 3*burana400. Se on kuitenkin aika lyhyt aika kun syödään ja miksi hitossa pitäs kärsiä...
...kokemuksia,koska pystyy puhumaan leikkauksen jälkeen...itse arvelisin,ettei ainkaan samana päivänä????VAI
ihan hyvin pystyin puhumaan leikkauksen jälkeen.
Mä en pystyny puhuun samana päivänä, sairaalassa viälä jotain sain suustani tuleen, mutta kotona kirjottelin lapullle asiat...limaa kerty niin paljon suuhun, että se vaikeutti puhumista. Seuraavana päivänä sain jo jotain sanotuksikin.
Nojoo, mulle ainaki sairaalassa sanottiin, että leikkauksen jälkeen ei paljo jutella, kun kyselin, että voiko äitini soittaa osastolle leikkauksen jälkeen. Pari päivää juttelin juuri ja juuri, mutta sitten tajusin, että puhuminen kipeyttää kurkkua entisestään ja mutenkin oli hankalaa, joten otin paperilaput käyttöön.
Taisi olla puhumatta jonkun 6päivää. Että riippuu tapauksesta.
...kertokaa jo näin etukäteen, millaista ruokaa pystyitte syömään eka päivinä(inhoan jäätelöä)...pitääkö kaiken olla ihan kylmää ruokaa?...Onko kahvilakkokin thetävä?
Milla-Mari
Joo kahvilakko pitää tehdä. Mulle sanottiin että jäätelö on parasta, mutta ei se kyllä ollut.
Taisin itse elää lähinnä mehulla ja jacky makupala vanukkailla. Kaikki muu maistui oudolta tai oli muuten vaan ilkeän tuntuista. Esim jugurtin syöminen kirveli, mehujää oli liian kylmää.
Niin ja söin myös Viiliksiä ja kermaviiliä. Sellasia mietoja juttuja kandee valkata. Ei sillon ees tee mieli syödä paljoa, ainakaan itsellä. Että ei ehtinyt olla kovin nälkäkään vaikka söin vain noita mitä mainitsin.
Tunnollinen perheenäiti ostaa jääkaappiin muulle perheelle eineksiä, että pärjäävät ja itelle ostin viilejä, jugurttia, mehukeittoja, mehuja, jätskiä jne. Perjantaina risat vietiin ja eilen illalla teki valtavasti mieli jotain suolaista! Isäntä sitten lämmitteli hernesoppaa ja ruttasi herneet pienemmäksi...tosin mä en syöny ku joku vajaan kauhallisen, mutta kuitenki tuli parempi olo. Ja voihan sitä kahviakin juoda vaikka Frezza-mochana...Ja kyllä mulle annettiin semmoset satsit lääkkeitä resepteinä mukaan, että kipua ei tartte kuulemma sietää!!! Panacodia ei varmaankaan kovin pitkään suositella, koska se aiheuttaa riippuvuutta. Mutta kyllä sitä ton pari viikkoa varmasti voi syödä...itelläni on Pronaxen ja Panacod ja vielä Kefexin-kuuri päälle. Olo on välillä helvetillinen(lähinnä ku herää ja kurkku kuiva) ja välillä taivaallinen(ku lääkkeet alkaa vaikuttaa). Kiitos muuten jollekin siitä vinkistä, että kannattaa kirjotella napsimansa lääkkeet paperille, muuten ei muista millon viimeksi on mitäkin ottanut!
...kauanko leikkaus suunnilleen kestää....pääsitkö saman päivänä kotiin?...
t: Mari
Heippa!Leikattiin Tampereen Mehiläisessä, aamulla menin paikalle kaheksaks(leikkuriin puol ysin jälkeen), leikkaus ei kestäny ku puolisen tuntia, illalla puol viis päästettiin kotiin. Kivut vaihtelee, lääkettä vaan surutta naamaan, ei kipua oikeesti tartte kestää!!! Tänään ollu pikkusen puhumisvaikeuksia, ku tuntuu, et ois kieliki turvoksis. Yritin peilin eessä perälle kurkkia, mut ei toivookaan, niin on turvoksissa koko suu... Tsemppiä sulle leikkaukseen...sehän tehtäneen myös sulle nukutuksessa?leena
Taskarilla näkee sopivasti nieluun jos huvittaa seurata tilannetta! Ite ainakin tiirailin lähes joka päivä fillarin taskulampulla että mitä siellä tapahtuu. Alkupäivinä oli hankala saada suuta toki auki asti, mutta oli se ihan hauska katella kun siellä tapahtui muutoksia.
Sillon ku mä olin leikkauksessa, menin aamusella, pääsin leikkaukseen joskus alkuiltapäivästä ja olin yötä sairaalassa. Illalla ja yöllä oli pahoinvointia ja seuraavana aamuna sain lähteä kun tuntui siltä.
Lääkettä naamariin. Kipu varmaan tunkee läpi lääkkeiden alta, mutta ei auta ku kestää. Tsemppiä!
Onkos jollain muulla ollu samanlaista vaivaa leikkauksen jälkeen vai pitäskö mun soitella lekurille? Eli kaks päivää leikkauksen jälkeen on ilmenny, että kieli kipeä tuolta takaa sivuilta, lähinnä oikeelta puolelta, sieltä taisivat viedä enemmän tavaraa. Mut pitäiskö olla huolissaan vai onkos se normaalia? Samoin kieli tuntuu turvonneelta. Toki toi kurkku on kyllä välillä helvetillisen kipeä! Mut onneks noi lääkkeet on keksitty! ja yritin joo taskulampulla katella perälle, mut mitään ei näkyny, ku oli turvoksissa...leena
Nojoo, ainaki mulla oli vähän havaittavissa turvotusta ja kipeyttä kielessä. Vasen puoli oli nielussakin kauan kipeenä. Eniten mulla turpos kyllä se pikkukieli, ja se aiheuttikin vähän hengitysvaikeuksia. Luultavasti ihan normia, että kieleen sattuu.
Ei sielä kurkussa alkupäivinä edes ole paljo katottavaa. Se alkaa muuttua sit sellaseks vaaleeksi vähitellen ja sitte se on helpommin havaittavissa.
Kiitos tiedosta! Joo tuntuu, että puhe on semmosta puuromaista ja kukaan ei tahdo saada mitään selvää. Kieli oikeesti on kipee ja turvonnu. Mulla lääkärikin lähtötarkastuksessa sanoi, että pikkukielikin on turvoksissa. Hengiteltyä olen saanu, paremmin kuin ennen leikkausta. Eikä kyl oikeesti kiihotakaan katella kurkun perälle, mitä ny uteliaisuuttani oisin voinu sitä tiirailla ja varmaan sen jälkeen yökätä "maisemaa".
Joo aika karseelta se näyttääki. Mä koin avuksi sellasen kylmäpussin joka vähä lievitti turvotusta, jos on kovin hankala hengitellä. Pikkukieli oli mulla ainaki aika kauanki turvonnut, mutta palasi ennalleen kyllä nopsaa sen jälkeen. Pari viikkoa kun kestää. Ja tosiaan tuo kylmäpussi on apua jos kirvelee, kiheltmöi tai kuumottaa tai muuten vaan on huono hengittää.
olen itse menossa kohta nielurisojen poistoon, jännittää aikatavalla, tehdään nukutuksessa. miten olette parantuneet, kauan saitte sairaslomaa ja pystyykö syömään mitään, eli tuleeko siinä laihdutuskuuri kaupan päälle :D ..kiitos jo etukäteen jos joku osaa kertoa kokemuksista.
Saikkaria saa kaksi viikkoa. Sitä varmaan saa lisää jos tarttee, mä pyysin, mutta ei tippunu.
Laihduin tuon kahden viikon aikana reilut neljä kiloa. Takaisin ei ole vielä tullut. Minä söin saikkarilla vanukkaita, viiliksiä ja kermaviiliä. Join myös sokeripitoista mehua (omppu, päärynä..) Välillä teki suolaista mieli niin join lämmin kuppi kanakeittoa, kylmänä toki. Ite painelin kuntosalille kun leikkauksesta oli kulunut 15 päivää. Veden juonti oli aluksi vaikeinta, mutta pian sekin helpottui.
Onhan se luonnollista, että pelottaa. Niin muakin, koska ei ollu ennen nukutettu. Selasin tän keskustelupalstan läpi ja kaikki suurin piirtein hain googlesta läpi hakusanalla nielurisaleikkaus. Kauhutarinoita lukiessa aattelin, että perskules mä peruutan koko homman. Noh, nyt siis kolme päivää leikkauksesta takana ja nyt on oppinu tuntemaan kroppansa siten, että osaa ajoittaa kipulääkkeen ottamisen. Ja saikkuhan on sitä varten, että sillon levätään. Meillä jopa muu perhe on sen käsittäny! Ei oo helppoo kuulkaan olla toipilaana 11- ja 13-vuotiaiden pojankoltiaisten äitinä ja miehelle vaimona ja näiden kaikkien kodinhoitajana!!! Jos ei muuta onnee täs oo ollu, mut huomaa, että kyllä muutkin niitä kotihommia osaa tehdä ja ite voi vaan levätä rauhassa!
Kannattaa siis selailla tuolta aikasemmista kertomuksista muiden kokemuksia, toisilla ne on vähemmän kauhua ja toisilla taas enemmän.
Sullekin vinkiksi, jonka itse tältä palstalta löysin, on se, että kirjaa ihmeessä ottamasi lääkkeet paperille ylös. Ei tarvii muistella, että paljonko mitäkin mömmöö on suuhunsa laittanu. Samoin voi vähäsen suunnitella päivärytmiä...että varmasti tulee kaikki sallitut määrät otetuksi!!! Sillä kipua ei tarvitse sietää, näin mulle leikkauksen jälkeenkin sanottiin!!!
Mulle operaatio tehtiin 5.1 ja sairaslomaa sain 21.1 asti(eli muutama päivä kahden viikon päälle). Se on paljon työstä kiinni, ite oon myyjänä ja paljon puran raskaita kuormia ja välillä kassalla...ettei sitte tarvii hönkiä ihmisiä päin...
Syömisestä sanoisin sen verran, että kyllä tota makeeta sorttimenttia ois laidasta laitaan:jugurttia, viiliä, kiisseliä, kaakaota, jäätelöä jne.jne. Välillä kyllä tekee valtavasti mieli jotain suolaista. Noh- tänään mulle valmistettiin lämmin kuppi-ateria. Hyi hitto! En kyllä saanu sitä ku pari lusikallista alas!!! Hernekeittookin söin, mut tuntu, että ne herneenkuoret tarttu nieluun kiinni(eikä se kyllä vilposena maistunu miltään). Täytyy vaan elää tolla makealla muutama päivä...ehkä sit joskus ens viikolla uskaltais alkaa syödä jotain kunnollista. Eli ei täs laihtumaan pääse, jos pystyy edes jotain syömään!!! Mutta tärkeempää on juominen. Mehua mulla on kulunu jo yli puoltoistlitranen mehukatti-pönikkä...(siis se tiiviste)
Tsemppiä!
että itellä ainakin oli tuo suolaisen himo valtava, kun makeat ei maistunu...tai maistuhan ne mutta ei hyvältä. Lenkkimakkaraa oli pakko neljäntenä päivänä syödä ja olo rupes siitä itseasiassa kohenee, kun sai jotain suolastakin sisään. Pureskeli vaan hyvin. Lääkkeet ja makeat litkut on aika heikottava yhdistelmä...:P
Mulla tehtiin leikkaus kanssa nukutuksessa päiväosastolla. Leikkaus oli marraskuun lopulla, sen jälkeen olin 3 viikkoa syömättä ruokaa ja joulunakin vielä kakistellen jouduin kinkut syömään. Ja pipareista, joulutortuista ja glögistä voin vain haaveilla. Nyt oon jo ihan kunnossa, tosin ihan kaikkea en oo ees yrittäny, mut teetä oon jo uskaltanu juoda. Kiloja lähti ja vaatteet roikkuu nykyisin päällä. Onneks ei oo kaikki tullu vielä takaisin vaikka oonki ruvennu ahmimaan silkasta syömisen ilosta.
Sairaslomaa sain ens alkuun 2 viikkoa, jonka jälkeen sain lisää vielä sairaalasta 2 päivää ja sen jälkeen työterveyslääkäriltä 5 päivää. Yhteensä sain sairaslomaa 3 viikkoa, jonka jälkeen olin töistä vielä vapaalla viikon.
Mua jännitti leikkaus kanssa ihan hirveesti, kun ei oo koskaan ees nukutettu aikasemmin. Mutta se leikkaus meni ihan hyvin eikä kipujakaan ollu leikkauksen jälkeen, vasta parin päivän päästä alko sattumaan. Onneks se leikkaus tehtiin nukutuksessa eikä paikallispuudutuksessa, sillä jälkivuodot mulla hoidettiin pp:ssa ja se oli ihan hirveetä. Itse leikkausta ei kannata hirveesti jännittää, se on rutiinitoimenpide ja Suomen yleisin leikkaus, ja toipumisaikakin menee aikalailla lääkehuuruissa. Mulle vaan naurettiin kotona kun en pystynyt oikein puhumaan ja olin lääkkeistä vallan ihan sekaisin, näin näkyjä ja hourailin. Lääkkeinä mulle annettiin Ketorinia ja Tramalia ja lisää sai ainakun pyysi (pari kertaa jouduin soittamaan ja pyytämään uuden reseptin kun lääkkeet loppuivat).
No ei lupaavalta näytä, kun juttuas luki...Mulla siis leikeltiin risat perjantaina ja mä alan jo pikku hiljaa kyrpiintyä tähän olotilaan. Masentaa ku ei oikein uskalla kovasti mitään tehdäkään ku telkkaria katella ja nukkua... Eilen yritin syödä jotain perunamuusia, mut eihän siitä tullu yhtään mitään. Yhteensä tais haarukallinen mennä alas. Ihan niinku tuol nielus ois joku pussi, mihin se jää...nestemäiset kyl menee mut noi litkut alkaa kyllästyttään ja noit pussikeittoi en oo koittanu yhtä lukuunottamatta ja se oli ihan karmeen makusta!!! Täytynee vaan antaa ajan kulua rauhassa. Verta ei oo onneks kertaakaan tullu...mut oon ollu kyl tosi varovaisesti ja ku ei kerran mitään kiinteetä saa alas, nii ei se voi repiä kurkkua aukikaan...Oon jo kans elätelly toiveita että ku pystyy syömään niin syön kyl kaikkee ihan syömisen ilosta...taitanee käydä itelläkin niin, että joutuu hakeen uuden satsin lääkettä...
Mäki olin ihan tosi varovainen sen leikkauksen jälkeen ja ihmettelinki ku alko vuotaa verta ihan yhtäkkiä, vaikka vaan sängyssä makasin enkä mitään ollu syöny tai fyysisesti rasittanu itteeni. Sairaalassa veikkasivat että johtui siitä etten ollut juonut tarpeeksi, oli päässy limakalvot kuivumaan ja siten repeilemään. Joten muistahan juoda ihan tolkuttomasti!! 2,5litraa pitäis saada nestettä päivässä, 1,5 litraa jos pystyy juomaan ja muut tulis sitten ruoasta niin olis hyvä. Ja riittävä nesteytys auttaa myös kipuun.
Ensimmäisen viikon jälkeen olin mäkin jo ihan kyllästyny koko sairastamiseen. Teki mieli syödä ihan kaikkee ja mennä ja kulkee, mut ei voinu ku maata sängyssä ja lipittää mehukeittoo.
Ja kun rupes saamaan sitä kiinteetä ruokaa alas, ni se tuntus jäävän kurkkuun kiinni, ja välil tuntuu vieläkin. Täytyy vaan olla juomalasi aina vieres ja nesteellä auttaa alas, ettei tukehdu. Nyt rupee kyl se jo paranee, on vissiin syljeneritys lisääntyny.
Tsemppiä toipumiseen! Kyl se elämä vielä hymyilee ja ruoka maistuu!
Hassua että ootte kyllästyneitä sairastamiseen. Mä ainakin olin sen puolitoista viikkoa leikkauksen jälkeen niin lääkehuuruissa etten tajunnu mitään. En muista koko saikusta juurikaan mitään. Avokki kertoi että nukuin ja heräsin ottamaan lääkkeitä ja sitten taas nukuin. Katsoin tietokoneelta jotain sarjoja, en muista mitä. Olin tosiaan sen ekan viikon ihan muissa maissa. Sitten vasta kun aloin vähentämään lääkkeitä, alkoi olla tylsää, kun tajusi että ei ole mitään tekemistä.
siis kiitos kaikille jotka kerroitte kokemuksistanne! ..mulla ois viikon päästä leikkaus edessä ja pelottaa ihan tajuttomasti se nukutus ja se kuinka kipeä sitä sitten tulee olemaan, mutta kaippa se siitä sitten, jos se auttaa näihin jatkuviin sairasteluihin, mulle tehdään fess samalla ja se ei kyllä varmaan yhtään helpota oloo ja jännitystä :/
....se on hieno juttu koko nukutuS ,että ei ole mitään syytä pelätä...itsekin luulin heräämössä leikkauksen jälkeen, ettei mitään ole vielä tehtykään, vaikka koko homma oli ohi....
tsemppiä!!!!
"kaksi päivää leikkuksesta"
mites olet toipunut, onko kauheasti kipuja?
Kipuja ei mielestäni ole ollenkaan kauheesti. Aamulla, kun herään otan 6:n aikoihin heti ekat lääkkeet, niin pystyn puolen-tunnin kuluttua jo hyvin syömään.
Sellainen väsynyt olo vain on. Mutta lääkkeet ja leikkaus sen väsymyksen varmaan tekevätkin. Vesihörppyjä otan useasti, myös pitkin yötä. Sanovat,että peitteet ei repeä ja ala vuotaa, kun pitää kurkun kosteana...
turpoaako kurkku leikkauksen jälkeen tai onko hengittäminen vaikeaa? ..itselleni tehdään fess leikkaus samalla, joten vähän jo jännittää että miten ilma kulkee... :/
Leikkauksesta nyt 5. päivää.
Kipeetä edelleen tekee jos lääkkeiden ottoaika venyy neljään tuntiin. Aamusin kaikkein kamalin. Mikä se maksimi annostus panacodia oikein on? Lääkäri sanoi 6 päivässä on maksimi, sitten taas siskoni jolle oli määrätty panacodia (ihan samaa kuin mitä mulla on) kun oli raskaana niin lääkäri sanoi maximi 8. Eli miten monta niitä uskltaa ottaa kun särkee niin maan pirusti?
Syömään ei vieläkään kykene muutakun kiisseliä, viiliä ja jätskiä.
Koska sairastan uni apneaa en saanut rauhoittavaa esilääkitystä ennen leikkausta ja tipan laittaminen ei käynytkään kovin helposti. Vieläkin kädet kipeenä kohdista mihin sitä yritettiin laittaa...
Stempatkaa ihmiset vähän, alkaa usko loppua tähän touhuun, ei saa syötyä ja särkee, nieleminen tuskaa!
Eli Panacodia 3x2 (saisi ottaa 4x2) ja ketorinia myös 3x1, mulla on myös aamuisin kaikkein kipein olo. Lääke kyllä auttaa heti puolen-tunnin kuluttua.
Olen syönyt myös "muusivelliä" aivan haaleana,sinne raejuustoa ja keitettyä kananmunaa survottuna. Kyllähän nuo makeat jo vähän ällöttää, mutta jätski tuntuu parhaimmalta niellä.
Luulen,että olo korjaantuu aika pian...kannattaa
ottaa nyt lääkkeitä, kun niitä oikeesti tarvitsee...jos sinulle ei riitä reseptissä määrätty maksimiannos ...kysy ihmeessä voiko ottaa enemmän.
Itse olen ainakin kovin väsynyt, päivätkin menee melkein unessa. Yritän muistaa vaan kastella kurkkua kylmällä juomalla mahdollisimman usein, sanotaan,että sekin parantaa.
TSEMPPIÄ...kyllä me parannutaan t:Mari
...ei se kurkku niin turpoa,etteikö hengittämään pysty....turpoaa se jonkin verran,mutta IHAN HYVIN PYSTYY HENGITTÄMÄÄN
kiitos taas kun vastasit, mulla jo perhoset lentelee mahassa, kun ens maanantaina on sitten se leikkaus edessä, pitääpi tänne sitten kirjotella ja kiva kun olet jaksanut vastailla, että tietää suunnilleen mitä on tiedossa..
...aamulla herätessäni ajattelin,että onko pakko olla näin kipeä, mutta aivan ihanasti nuo lääkkeet helpottaa jo vajaassa puolessa tunnissa...
...tsemppiä ei tää oo niin kamalaa...onneksi lääkkeet on keksitty ja silloinhan niitä käytetään kun tarvitaan...