Hervannasta kallioon

Muuttiko kallion Asukas äiteensä kanssa sinne kallion luolaan?

Aika ahdata pienessä kämpässä, mutta kalliossahan asutaan tunnetusti ahtaasti.

Hervanna heppuja on siis kallion asukas, kauppahallistahan saa sitä kuulua Tampereen rievää ja mustaa makkaraa.

Aika kateellinen kyllä olet uusissa asunnoissa asuville, se kuultaa läpi kirjoituksistasi, koita kallion asukas ymmärtää, uudet asunnot maksavat enemmän,siksi sinä et ole niihin vielä päässyt.

sanoo kallion asukas mitä sano, mutta todellisuudessa kallion vanhoisa taloissa on alaarvoinen äänieristys, asuin useammassakin talossa kalliossa ja kaikissa kiusasivat naapurin äänet ja hajut ja lisäksi taloissa oli torakoita ja turkiskuoriaisia.

Vuosia säästämällä pääsin vihdoinkin kiinni uuteen asuntoon ja muutin pois kalliosta, kyllä asumiseni laatu parani kertaheitolla, enään ei kuulu naapurista ja ei tarvitse kuunnella juoppojen örinää ja pelätä narkomaaneja, ihanaa lähteä lenkille luontoon, lämmittää oma sauna ja nauttia asumisesta.

Kerrostalossakin voi olla oma rauha, kun se on uusi ja hyvin rakennettu.

Asuin kahdeksassa eri talossa kalliossa, talot oli rakennettu vuosina 1907-1963 ja kaikissa oli erittäin huono äänieristys, tämä on faktaa kallion asukkaan valheille!

kallio on rulaa ok paikka ei ole perheelliselle, mutta poikamies saa vetää bisset joka kulmalla ja thaikkupaikat on in.

kalliosta saa halvat jurrit ja kun väistelee narkkeja niin pärjää, tää on stadilaisen mesta ja jos kämpässä on huono äänieriste, mitä siitä, ei siellä boxissa olla vaan kuppiloissa ja kun vetää kaksi promillea, niin nukuttaa kyllä.

Myönnän, että itse olen kotoisin Kautokeinosta, Ruotsista. Olen se hintapalstalla hilluva tyyppi, joka sanoo korkojen nousevan ihan kautokeinona.

Vanhempani muuttivat Suomeen ja minä tulin sitten perässä. Saimme vuokra-asunnon Aurinkolahden alimman kerroksen läävästä, mikä on tässä ollessa, äiti laittaa ruokaa ja me juodaan isän kanssa kilpaa viinaa. En minä mitään asuntoa tosiaa omista, peräkammarin poika kun olen. Jos joskus saan itsestäni sen verran irti, että menen töihin, hommaan välittömästi asunnon Kalliosta ihmisten ilmoilta. Kauheaa on asua täällä slummissa, ei täällä ole mitään, paljasjalkaista stadilaista ei alueella asu varmaan yhtään, kaikki ovat muualta, joko maalta tai ulkomailta, monet todella kauaakin, en minä viihdy näiden kanssa.

Oikeastaan kaipaisin Tukholmaan, siellä olisi Börje ja Håkan ja mitä niitä onkaan jo odottamassa, hekin muuttivat Kautokeinosta etelään, mutta Tukholman hinnat ovat liian kovia minulle, enkä minä tosiaan ole edes töihin mennyt, äiti kun laittaa ruokaa.

kallio asukas hyva ja ola kaveri me tykata kallio j paikta oll vnha talo j apaljon ulkomaan kaupat sikis kallio hyva ja kallio asukas ole kaveri ja rakas me olla sukurakas ja siksi pieni huone ei haitat, asu vanha kivitalo ja huone huono kunto ohut seina, mutta ei haitat, oieen hyva kallion asukas hyva ja paljon kaveri jka tykkaa se tyypit.

Näiden perusteella en kylläkään muuta kyseiselle
alueelle. Asukkaiden itsensä kertomaa.

http://kaupunginosat.net/kallio/index.php?option=com_loudmouth&Itemid=&task=topic&id=49&limit=10&limitstart=10

http://kaupunginosat.net/kallio/index.php?option=com_loudmouth&Itemid=&task=topic&id=107
Kallio (ruots. Berghäll) on Helsingin 11. kaupunginosa itäisessä kantakaupungissa. Se on perinteisesti tunnettu työväestön asuinalueena, mutta nykyään enemmistö asukkaista on työläisperheiden sijaan yksin asuvia nuoria aikuisia ja iäkkäämpiä ihmisiä. Kallio on profiloitunut ajan kuluessa erityisesti opiskelijoiden ja taiteilijoiden kaupunginosaksi. Tämä on asuntojen edullisuuden, hyvän viihdetarjonnan, keskeisen sijainnin ja hyvien julkisten kulkuyhteyksien ansiota. Kalliossa, jossa asukkaiden vaihtuvuus on kaupungin suurinta, asuntoja etsivät tyypillisesti ensiasuntoa ostavat opiskelijat, Helsinkiin muuttavat työssäkäyvät sinkut ja sijoittajat.

Kallion asunnot ovat pieniä, useimmat asunnot ovat yksiöitä tai kaksioita. Suomen tiheimpiin kuuluva asutus ja väestörakenne.
Muutoin Kallio on rakennettu ahtaasti.
Pienasuntojen osuus on Helsingin suurin: lähes 80%
asunnoista on yksiöitä ja kaksioita, joten Kalliosta nuoret
löytävät todennäköisimmin ensiasunnon.




Tälläisessä paikassa ole kasvanut
Hervanta on kaupunginosa Tampereen eteläosassa. Se on Suomen suurin ja tunnetuin lähiö. Erityisen tunnettu Hervanta on jylhien kallioiden päällä törröttävistä massiivisista ja arkkitehtonisesti kyseenalaisen tyylikkäistä kerrostaloistaan, jotka voi nähdä reilun 10 kilometrin päästä Tampereen keskustasta asti.
[muokkaa] Sosiaalis-yhteiskunnallinen tilanne
Hervannan sosiaaliset ongelmat muodostuvat pääasiassa siitä, että alueella ei ole juurikaan tarjota ns. matalamman koulutustason työpaikkoja (Ruskon teollisuusaluetta lukuun ottamatta), vaan se on pääasiassa koulutuksen ja korkean teknologian keskittymä sekä asuinlähiö.Tosin suuri osa asukkaista kuuluu ns. alempaan sosiaaliluokkaan. Hervanta onkin osallistunut vuosien ajan erilaisiin sosiaalisiin kehittämisohjelmiin, mm. Euroopan unionin rahoittamaan Länsi-Suomen tavoite 2 -ohjelmaan.

Päätavoitteita ovat olleet mm. sosiaalisen syrjäytymisen estäminen, työttömyyden alentaminen (työttömyys Hervannassa on edelleen varsin korkea, yli 10%) ja uusien yritysten perustaminen. Ohjelmissa on haettu myös keinoja etenkin pitkäaikaistyöttömien ja iäkkäämpien ihmisten tutustuttamiseksi tietoyhteiskunnan mahdollistamiin palveluihin ja vaikuttamis- sekä yhteydenpitokeinoihin.

Hervannan katukuva on monipuolinen opiskelijoiden aktiivisen opiskelijaelämän ja teknillisen yliopiston ja teknologiatyöntekijöiden vilkkaan työmatkaliikenteen vuoksi. Hervannassa asuu myös paljon ulkomaalaisia, osa heistä on opiskelijoita, osa tutkijoita, osa maahanmuuttajia ja osa pakolaisia tai heidän lapsiaan. Noin 8 prosenttia Hervannan asukkaista on ulkomaalaisia.
Hervannan asema pohdiskeluissa
Hervanta lähiöalueena on aina herättänyt Tampereella keskustelua — onhan kaupunginosassa monenlaisia asuinalueita korkeista tiheään rakennetuista tornitaloryhmistä aina omakotialueisiin asti ja sosiaalis-yhteiskunnallisesti toisistaan paljonkin eroavia asukkaita. Hervanta sai kuitenkin mainesanan "lähiöiden ykkönen" Helsingin Sanomien lähiövertailussa (17.8.2003).

Tulevaisuudessa Hervannan ilme tulee varmasti muuttumaan lisää, koska sen kautta on suunniteltu kulkevaksi niin Tampereen lähiseudut keskustaan yhdistävä pikaraitiotie kuin mahdollisesti Tampere-Pirkkalan lentokentälle johdettava kehätiekin.

Tampereen teknillistä yliopistoa ja muuta Hervantaa on pyritty yhdistämään entistä enemmän toisiinsa liikenteellisten ja arkkitehtonisten ratkaisujen avulla. Lisäksi teknologisen murroksen aiheuttamasta palvelualojen kasvusta ja Ruskon teollisuusalueen kehityksestä on toivottu Hervannan kehitykselle uutta suuntaa.




Et ole koskaan asunut TODELLISESSA Aurinkolahdessa. Sillä alueella ei vuosi sitten ollut yhtään Hitas-asuntoa. Enismmäiset valmstuivat tämän vuoden puolella tuonne Vuotien viereen. Ranta-alueella ei yhtään Hitas taloja.

http://www.hel.fi/wps/portal/!ut/p/kcxml/04_Sj9SPykssy0xPLMnMz0vM0Y_QjzKLN4p3DgHJmMUbxDvqR0IFfD3yc1P1g4ASkeZAEd9g_aic1PTE5Er9YH1v_QD9gtyIcm9HR0UAit719Q!!/delta/base64xml/L0lJSk03dWlDU1lBIS9JTGpBQU15QUJFUkVSRUlrLzRGR2dkWW5LSjBGUm9YZnJDRUEhLzdfMl9NUy84?WCM_PORTLET=PC_7_2_MS_WCM&WCM_GLOBAL_CONTEXT=/fi/Kaupunkisuunnitteluvirasto/Ajankohtaiset+suunnitelmat/Projektialueet/Vuosaari/Aurinkolahti



Vuosaari kaupunki meren äärellä
http://www.hel.fi/static/ksv/julkaisut/2005/HKI-Ksv_vuosaari_fi.pdf

Tiedoksi vain alueella on myös rivi, että paritaloja.

minullakaan, mutta tuosta moottoripurjehtijassa on hitusen lainaa. Mutta ensivuonna sekin tulee maksettua.

Hoitovastike on halpa ja rauhallista seutua asua.
Kyllä täälä viihdytään. Kovasti tässä kesää odotellaa, että pääsin tuohon rannalle uimaan.

Meri-Rastilassa. Kuvittelee koko Vuosaaren olevan samankaltainen alue. Tiedoksi vain, että Vuosaari on Helsingin suurimpia asuinalueita.

Joten alueet saattavat poiketa toisistaan.

Osaomistusasunto on asumismuoto, jossa asukas maksaa ensin osan asunnon hankintahinnasta. Asunnossa asutaan vuokralla 5-12 vuotta, minkä jälkeen asukkaalla on mahdollisuus lunastaa asunto omaksi. Osaomistusasunnot ovat joko vapaarahoitteisia tai valtion tuella rakennettuja. Valtion tuella rakennettujen osaomistusasuntojen asukkaat valitaan sosiaalisin perustein. Lisätietoa osaomistusasumisesta löytyy muun muassa kohdasta Osaomistusasumista koskeva lainsäädäntö

Osaomistusasunnolla tarkoitetaan asumismuotoa, jossa asukas lunastaa aluksi asunnosta omakseen tietyn osuuden asunnon hankintahinnasta (20-30 %). Loput asunnosta omistaa alkuvuosien aikana talon rakennuttaja. Aluksi asunnossa asutaan vuokralla, jonka jälkeen asunto lunastetaan omaksi. Eräissä malleissa asukas voi myös jatkaa vuokralla asumistaan senkin jälkeen, kun asunto olisi mahdollista lunastaa omaksi.

Valtion korkotukilainoilla rahoittevia osaomistusasunnoista on säädetty oma lakinsa. Uuden lain mukainen järjestelmä toimii niin, että asukas sijoittaa aluksi 20 % asunnon hankintahinnasta ja saa omistukseensa vähemmistöosuuden asunnon hallintaan oikeuttavista osakkeista. Aluksi asunnossa asutaan vuokralla ja hänen oikeutensa ja velvollisuutensa vastaavat normaalissa vuokra-asunnossa asuvan asemaa. Vuokralla oloaika on vähintään viisi vuotta ja enintään 12 vuotta. Vuokrakauden jälkeen asukkaan on mahdollista lunastaa asunto omaksi. Omaksilunastamishinnasta vähennetään asukkaan maksama 20 % alkusijoitus sekä hänen asumisaikanaan mahdollisesti ostamansa lisäosuudet. Asukas voi luopua asunnosta vuokra-aikana. Asuntoon voidaan jäädä asumaan vuokralle myös varsinaisen vuokra-ajan jälkeen, mikäli rakennuttajan kanssa on asiasta sovittu. Sen jälkeen kun asunto lunastetaan omaksi, se vastaa perinteistä asunto-osakeyhtiöasuntoa. Asukkaat pitkäaikaisella korkotukilainalla rahoitettuun asuntoon valitaan sosiaalisin perustein eli asukkaan tulojen ja varallisuuden on mahduttava erikseen säädettyihin rajoihin.


Tuskin myit hitas-hinnalla