Ollaanko ja mistä kotoisin,,äidit ja isät ja isovanhemmat kutsuuko meitä?
Laulu jostakin,muistatko viel?
Kaihomieli astuu kehiin...
Laulu jostakin,muistatko viel?
Kaihomieli astuu kehiin...
Rakastatko synnyinseutuasi?
retros
633029
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 61 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 63
Vanhimmat
mussa kai tilikkasen mustalaisverta tai jotai ko mulla ikuine kaukokaipuu jonnekki..vaikia selittää sitä tunnetta..
synnyinseutu nii..mää rakastan koko suomee, sen luontoo ja kaikkee..
muistoja pukkaa mielehe ihan tuoksusta, laulusta tai vaikkapa iha vaa yhestä sanasta..sellaasta se..
kaukokaipuu virtaa suonissa..:)
Tyrväältä olen kotoisin ja vaikka kui monesti nimeä muuttaisivat niin ei meinaa mitään..
Se on mun koti paikka ...
Hämeessä minut tunnistetaan Nokialaiseksi, lounais-suomessa hämäläiseksi, ruotsalaiset arvaavat minun olevan suomalainen, jenkit eurooppalainen... Avaruuteen jos pääsisin, eikö olisi kohta joku antennipää sanomassa "Jaaha, yhy, sitä ollaan niinku maasta... ;D
Joo, tykkään mä siitä ;D
On mulle suomi suloisin
vaan häme siitä kaunehin
sen tuskin tiedän vertaista
niin kaunista ja herttaista
kuin kulta hämeen maa ♫♫♫♪♪♪
mutta elämä vie..jag vi äls..
Koulussa opettiin kaikki maamme laulut;)
Koulussa meillekin niitä päntättiin päähän...
Kuulkaa korpeimme kuiskintaa
jylhien järvien loiskintaa...
koskien ärjyt ja synkeat suot?
Jokin meni pieleen,menikö?
Kainuusta suomussalmelta olen kotoisin ja kyllä
tuo Nälkämaan laulun osaan ulkoa.
Koulussa ku oli laulukokeet ja piti jokaisen
vuorollaan käydä opettajalle laulamassa niin minä
tyttö kajautin aina tuon sydämeni pohjasta, varmana
neljänä vuotena.
Ja kyllä, kaipaan tosiaankin sinne kainuun korpiin
täällä pohjanmaalta, vielä kolmenkymmenen vuoden
jälkeenki!
Mun muistuu mieleheni nyt
suloinen Savonmaa.
:,: Sen kansa kaikki kärsinyt
ja onnehensa tyytynyt,
tää armas, kallis maa. :,:
Jos kielin voisi kertoa
näkönsä vanhat puut.
:,: Ja meidän vaarat virkkoa
ja meidän laaksot lausua,
sanella salmensuut. :,:
Niin niistäpä useampi
hyv' ois todistamaan:
:,: täss' Savon joukko tappeli
ja joka kynsi kylmeni
edestä Suomenmaan! :,:
Olen kotoisin kotoa... ja äiti enää kutsumassa...=))))
siellä isänmaa.
Synnyinpaikassa ei ole omaa ansiota.
En ole kiintynyt sen kummemmin kuin muihinkaan paikkakuntiin missä olen asunut.
synnyinkunnassani. Ehken niin rakasta, mutten poiskaan halua.
Jouluna kävin hautausmaalla. Mielettömän kaunista illan pimeydessä katsella kynttilöitä. Silloin tuli sellainen olo, että täällä on mun sukuni. Ja mieletön ikävä mummoa *sniif*
se hautausmaalla käynti.Anteeksi vainajille.
Ymmärrystä vaatinee,että kaipaus liittyy vainajiin.Anteeksi kaikille surijoille.
Itse en ole joka joulu käynyt. Mutta siellä on oma tunnelmansa eikä ihmiselle pahaa tee joskus hiljentyä. Hautuumaa on paikka siinä missä joku muukin.
Miksei vainajia voisi kaivata, herranen aika. Itselle tärkeitä ihmisiä.
...en haluaisi asua siellä. Kaipaan lapsuuden leikkipaikkoja, mäkiä, jokea ja kylänraittia. Mutta nyt kun siellä käyn, en tunne juuri ketään vastaantulijaa. Äitini on haudattu sinne, ikävä viiltää aina hautausmaalla käydessä.
Onneksi en ole kaukana kotoa. 70 kilometriä on matkaa kotia. Varsinkin kesä aikaan tulee siellä käytyä useastikin prätkällä pyörähtämässä. Suosittelen kaikille Fiskarsin ruukkialueella vierailua. Kersana vaan ei tainnut ihan ymmärtää sen alueen kauneutta, mutta kyllä se nyt on valjennut jo vuosia sitten.
jotenkin kuulostaa samalta nikiltä.
ja perustelut, molemmat tekevät avauksia.
molemmat hyökkäävät epämieluisia vastauksia vastaan.
lisäksi, eivät vastaa jos vastaus on heille liian vaikea.
Ketä vois kiinnostaa... ainiin puskiksia...=))))
Jouduin eilen lopettamaan vastausten antamisen ja lukemisen vastoin tahtoani.Hyökkäänkö epämieluisia vastauksia vastaan hmm...aika luonnollinen reaktio vaikka tarkoituksenhakuista se ei ole;)
Otsikon lause on täyttä totta kun ihminen on kulkuriperheestä peräisin ja kulkurina elää aikuistuttuaankin.
Se että syntyy jossain, ei aina tarkoita kotia vaan läpikulkupaikkaa joillekin :(
Työn perässä on meikäläisen suvuissa aina menty, ulkomaita myöten.
Koti ja kotiseutu on siellä missä minä kulloinkin olen ja kodin, vaikka vain väliaikaisen, perustan.
sukulaispiirissä todellakin perhe on syntynyt yhdessä paikassa ja muuttanut varmaankin kymmeneen kaupunkiin ja kuntaan, mutt ei ulkomaille sentään, mikä myös on mahdollista.
Eläkepäiviään ajatteilivat nämä vanhemmat viettää synnyinseudullaan, sitä kesti ainoastaan vuodenverran kunnes muuttivat pois. Asiat eivät ole niinkuin silloin ennen ja takaisin eivät haluaisi sinne missään nimessä.
Itse taasen omassa kotikaupungissa viihtynyt loputtomiin.
ai täällä voi tiivistää myös nämä alueet pieneen pakettiin ja märehtiä. Äidit , isät ja isovanhemmat??? juuuuuuuuu ...... otappa typy sitten tulostinpaperia esille aika nivaska .
Sulle vielä ne kaihomielet näytän.
rämeiköstä sinä esiin ryömit. :=))
tietääkö vanhempasi että olet hereillä vielä.
mee poju panee ankkaa.
jos saat kiinni edes.
ole korkeintaan tonttini,ah no en edes sitä,sen teki maanmittaustoimiston väki:)
Ei mikään city,mutta ainoa edes vähän kaupungin näköinen mesta suomessa.
ja kaipaan aina takaisin,mutta tuskin muutan takaisin,tai kukas sen tietää...
Vasemmassa takajalassa. Antoivat se yleislakkovuonna tammikussa . Naistenklinikalla, jonka keskuksen puhelinnumero 4711 komeili pitkään hagiksessa sorkan rantatie 1 katolla. Sit tuli vielä 10 mk Helsingin Säästöpankin kirjalla. Taitaa olla jonkun 90 luvun alun pankinjohtajan tontissa nekin rahat, kun en itse nostanut, pitäsisköhän hakee pois.
se kymppi on noussut pikkasen korkoakin....
Se 4711 oli myrkytyskeskuksenkin numero jossain vaiheessa:DD
Oli Kölnin vettä. Eli jotain kolinaa silloin. Helppo numero muistaa kun oli joka Eevassa, Annassa, Reginassa ym. mainoksia.
se oli;()
Kauas missä katse kantaa yli peltojen,
missä kaartaa taivon rantaa salo sininen,
siellä Satakunnan kansa tyynnä kyntää aurallansa maata isien...
Kyllä kaiho ja muistot tulevat mieleen lähes päivittäin. Asun 300 km päässä synnyinseudultani.
siihen kaipuuseen ja on tyydyttävää tunnistaa se.
...olen suunnitellut palaavani vielä takaisin synnyinseudulleni. Voi olla vaikeaa, puoliso on mykyiseltä asuinseudultani ja tämä on nyt lapseni synnyinseutu. Ei sitä silti tiedä mihin maailman tuulet kuljettaa...katsomaan minä tännekin tulin ja 21 vuotta olen hyvin viihtynyt.
lapsia ei ainakaan tahtoisi riistää synnyinseudultaan.Tosin elämä meitä kuljettaa ja onhan sitä sopeuduttava minne milloinkin.
...jos vaikka tapahtuisi niin ihmeellinen kuvio, että poikani aloittaisi työelämänsä minun synnyinseudullani. En epäröisi lähteä vanhempana hänen mukaansa samaan suuntaan. Rakastan synnyinseutuani ja haluaisin viettää elämäni viimeiset hetket siellä!
onko?
Me ollaan näemmä sellaisia ympäripyöreitä ihmisiä?
...olla toiveita ja haaveita. Elämä on paljon mukavampaa, kun on asioita joita haaveissaan toivoo saavansa.
ilman toiveita ei päivääkään eteenpäin.
Haaveet ovat mielestäni sellaisia utuisia,pois tästä hetkestä,ajatuskuplia vailla totuutta tai edes realistisuutta.Toiveet vie eteenpäin haaveet
voivat hukuttaa..
...hukkumaan näihin haaveisiin. En tule tekemään suuria uhrauksia asian eteen. Lähinnä katselen ja kuulostelen synnyinseudullani tapahtuvia muutoksia. Vietän joka kesä pidempiä aikoja siellä. Pidän myös mahdollisena, että kaikokaipuu laantuu siinä vaiheessa, kun olen asunut pidemmän ajan täällä, mitä asuin siellä?
voi olla ihmisellä sellaiseenkin paikkaan missä ei ole koskaan käynyt.Mistähän sellainen voi johtua vai olisiko nyt sitten kyseessä haave?
liikaakin ja kutsuu ja pitää täällä :)
Maalaistyttö olen ja tulen olemaan aina! Olisi kauheaa ajatellakkin,että asuisin jossakin betonibunkkereissa kaiken metelin keskellä...vesi ja luonto on minulle elinehto :))
itsekkään mitä se kaipuu pitää sisällään,voihan se olla niinkin,että kaipaa vanhempiaan seudun sijasta,mulla vanhemmat jo kuolleet aikaa sitten.
...ei tämä nyt mikään intohimoni kohde ole, mutta tämä on tutuin ja turvallisin paikka. Ainoa mistä en pidä, että tänne on muuttanut väkeä maalta ja sitten ne marisevat miten kaikilla on kiire, rumia taloja ja luonto kaukana. Osaan edelleenkin sanoa kuka on muuttaja ja kuka alkuasukas ja ne muuttajat nimenomaan kulkevat täällä tevehtimättä, kirkuvat jos puhuttelee bussipysäkillä ja riitelevät tonttien rajoista.
kaipuu takaisin ja sen takia kiukuttelevat;D
Helsingissä olen syntynyt ja pääkaupunkiseudulla lähes koko elämäni asunut. En tiedä mitä
jäisin täältä kaipaamaan, jos maakunta kutsuisi. Usein on tunne, että haluaisin pois tästä
hälinästä ja vilskeestä.
Asuin muutaman vuoden ulkomailla ja sielläkin olo tuntui kotoisalta. Suomesta kaipasin
vai joitakin ihmisiä ja heidänkin tapaaminen oli järjestettävissä.
Oon muuttanut aika usein ja tuntuu, että koti on siellä missä minäkin ei siis mitenkään paikkaan
sidoksissa.
Toki on paljon ihania paikkoja joihin haluaa palata aina uudestaan ja uudestaan…
mitä kaipaa vasta vuosien jälkeen.
Merta ainakin kaipaan ihan mielettömästi:(
voi olla ja tiedän monilla niin olevan. Jokaisessa paikassa on kuitenkin hyvät puolensa, näin itse tämän koen.
Meri ja rantakalliot ovat mullekin tärkeä juttu, mutta järvikin kelpaa.
horisontti ja auringon välke pienissä laineissa,voi ei,tiedä sitten kaiketi voi olla kesänkin ikävää tai nuoruutta:)
miul järwi :=)
ja muuten tosi lähellä tjn
ei oo ihan rannassa mut kuitenkin :=)
molemmat, kuhan liplattaa tai tyrskyää. Pläkäkin on hienoa katseltavaa :)
Oi, näkyyks ikkunasta?
tyytyisivät kirkumaan vetten päällä olis ok, mutta ovat nykyään niin röyhkeitä, että vievät eväät käsistä tai lautaselta!
Hyviin muistoihin usein liittyy myös ympäristön tunnelma, tuoksut sun muut :)
ei ne ennen niin tehneet,korkeintaan korkealta päähän paskoivat:)
paikkansa pitää omassa sarjassaan:)
kotiseutulaulussa laulettiin jotenkin näin;
....kaunis kolkka Pohjanmaan....
muuta en sitten muistakkaan laulusta, :)
vaan kiva siellä on aina käydä
Sitä tuntee itsensä kokonaiseksi käydessään synnyinseudulla,se on mun kokemus.
ja isänmaatani. Piste.
on hyvä ja tuskin kaipasikaan perusteluja:)
Sieltä ahdasmielisestä tuppukylästä muutin jo 42wee sitten eikä ole ollut ikävä!
jotka ahdasmielisyyden takia ovat pois paenneet.
Aika vaikea on elää toisten ihmisten näkemyksien mukaan eritoten silloin,jos ne perustuu kapeakatseisuuteen ja ovat omaa hyvää hakevia.
koska tänne taas mutkien kautta päädyin!
joku sentään menee takaisin kotikonnuillensa,ehkä vuosien irtiotto olikin ihan hyvä idea:)
maailmankansalainen; kotini on siellä missä minäkin. Muistot on toinen juttu; tuoksuja, kuvia, ääniä, ei kuitenkaan paikkasidonnaisesti. Ainoastaan mielen tasolla kokemuksina.
näissä kirjoituksissa on jokaisen oma näkemys.Muistoissa usein asuu se kaipuukin.Monille paluumuuttajille saattaa olla pettymys,ettei sitä olekaan enään mitä lähdettiin etsimään,koska ajat ovat muuttuneet niinkuin ihminenkin.Muistoja ja kokemuksia on tullut kerrytettyä jo paikasta mistä lähdettiin,joten kaipuuntunne voi olla läsnä aina.