Polttoöljyn kulutus?

Interesting facts about the Queen Mary.
Josta poimittu 3 kohtaa.
* Cruising Speed: 28.5 knots (33 mph).
* Fuel Consumption: 13 feet to the gallon.
* Arrived in Long Beach: 10:00 a.m., December 9,1967

Nämä tiedot Gueen Mary vierailu oppaasta.

kulutus kauan sitten kirjoitti:

Interesting facts about the Queen Mary.
Josta poimittu 3 kohtaa.
* Cruising Speed: 28.5 knots (33 mph).
* Fuel Consumption: 13 feet to the gallon.
* Arrived in Long Beach: 10:00 a.m., December 9,1967

Nämä tiedot Gueen Mary vierailu oppaasta.

Ensinnäkin Queen Mary oli höyrylaiva, höyryturbiinein varustettu laiva. Sen polttoainetalous oli varmasti heikompi kuin diesel-aluksen. Ja ymmärrätköhän sinä mitä tarkoittaa 13 feet per gallon.

mitä kirjoitit kirjoitti:

Ensinnäkin Queen Mary oli höyrylaiva, höyryturbiinein varustettu laiva. Sen polttoainetalous oli varmasti heikompi kuin diesel-aluksen. Ja ymmärrätköhän sinä mitä tarkoittaa 13 feet per gallon.

mitä pitäisi ymmärtää, tarkoitin tätä vertailuksi laivojen kulutukseen. Amerikassa ei juuri ole käytössä, kuten ehkä tiedät, metrejä, litroja eikä kilowatteja, pututtaessa konetehoista, jalat, gallonat ja hevosvoimat voi jokainen muuntaa miksi suureeksi haluaa, jos on kiinnostusta. Jos alus kulkee 13 jalkaa gallonalla, niin eikö tämä ole selvää tekstiä, (lainaus) vaikka ei ymmärrä.

Engines - Eight Pratt&Whitney
R-4360's (3,000 hp each)
Tässä luupäät, mikäli ymmärsin.

Wanha laiva kirjoitti:

mitä pitäisi ymmärtää, tarkoitin tätä vertailuksi laivojen kulutukseen. Amerikassa ei juuri ole käytössä, kuten ehkä tiedät, metrejä, litroja eikä kilowatteja, pututtaessa konetehoista, jalat, gallonat ja hevosvoimat voi jokainen muuntaa miksi suureeksi haluaa, jos on kiinnostusta. Jos alus kulkee 13 jalkaa gallonalla, niin eikö tämä ole selvää tekstiä, (lainaus) vaikka ei ymmärrä.

Engines - Eight Pratt&Whitney
R-4360's (3,000 hp each)
Tässä luupäät, mikäli ymmärsin.

...Pratt&Whitneyn lentokonemoottoreita ollut pääkoneina :)

Vaan yhteensä 160000 hv höyryturbiinit, näillä lähtötiedoilla laskien polttoainetta kului n. 1150 tonnia vuorokaudessa, vastaisi noin 400...450 g/kWh, saattaa pitää paikkansakin.

Oikea Chief kirjoitti:

...Pratt&Whitneyn lentokonemoottoreita ollut pääkoneina :)

Vaan yhteensä 160000 hv höyryturbiinit, näillä lähtötiedoilla laskien polttoainetta kului n. 1150 tonnia vuorokaudessa, vastaisi noin 400...450 g/kWh, saattaa pitää paikkansakin.

häpeissäni ja pahoillani törkeästä virheestä, olisi tarvinnut edes hiukan ajatella. Mainitsemani moottorit kuuluivat silloiselle suurimmalle lentokoneelle. Suurin rahoittja oli kai Howard Hugges ja koneella lennettiin tietojen mukaan kerran. Vaikka lentokene suunnittelusta en mitään ymmärrä, niin kyseinen kone ei sisältä katsoen kyllä luottamusta luonut. Esim ohjaussauvoissa jonkinlainen ketjuvälitys. Queen Mary laivassa oli nuo 4 kpl 40000-hv höyryturbiinia.

Wanha laiva kirjoitti:

häpeissäni ja pahoillani törkeästä virheestä, olisi tarvinnut edes hiukan ajatella. Mainitsemani moottorit kuuluivat silloiselle suurimmalle lentokoneelle. Suurin rahoittja oli kai Howard Hugges ja koneella lennettiin tietojen mukaan kerran. Vaikka lentokene suunnittelusta en mitään ymmärrä, niin kyseinen kone ei sisältä katsoen kyllä luottamusta luonut. Esim ohjaussauvoissa jonkinlainen ketjuvälitys. Queen Mary laivassa oli nuo 4 kpl 40000-hv höyryturbiinia.

...kirjoittaja tällä palstalla jolla gallonat ja litrat sekä laivat ja lentokoneet menevät pahasti keskenään sekaisin, yksinkertaisemmista asioista puhumattakaan.

Oikea Chief kirjoitti:

...kirjoittaja tällä palstalla jolla gallonat ja litrat sekä laivat ja lentokoneet menevät pahasti keskenään sekaisin, yksinkertaisemmista asioista puhumattakaan.

Kyseisissä lentokonemoottoreissa on, oli erikoinen "kampiakseli" ja mekaniikka yleensä, palotilat männän molemmissa päissä ja n.e. Onko tällaista ratkaisua nykyisissä missään lentokonemäntämoottorissa.

Wanha laiva kirjoitti:

Kyseisissä lentokonemoottoreissa on, oli erikoinen "kampiakseli" ja mekaniikka yleensä, palotilat männän molemmissa päissä ja n.e. Onko tällaista ratkaisua nykyisissä missään lentokonemäntämoottorissa.

Valmistetaanko nykyään muita mäntämoottoreita lentokoneita varten, kuin yksinkertaisia alle 500 hv:n moottoreita pikkukoneisiin.

Wanha laiva kirjoitti:

Kyseisissä lentokonemoottoreissa on, oli erikoinen "kampiakseli" ja mekaniikka yleensä, palotilat männän molemmissa päissä ja n.e. Onko tällaista ratkaisua nykyisissä missään lentokonemäntämoottorissa.

..."palotilat molemmissa päissä mäntää" kuten olet asian ymmärtänyt, niin huh huh...
Voisi tietysti ajatella kyseistä P&W Major Waspia kaksitoimisena, 28 kpl pientä ristipäätä vaan lisää toinen venttiilikoneisto männän alapuolen kaasunvaihtoa varten polttoaineen syöttö sinne jne. jolloin liikkuvien osien lukumäärä nousisi varmaan jo yli miljoonan...

vielä olisi kirjoitti:

..."palotilat molemmissa päissä mäntää" kuten olet asian ymmärtänyt, niin huh huh...
Voisi tietysti ajatella kyseistä P&W Major Waspia kaksitoimisena, 28 kpl pientä ristipäätä vaan lisää toinen venttiilikoneisto männän alapuolen kaasunvaihtoa varten polttoaineen syöttö sinne jne. jolloin liikkuvien osien lukumäärä nousisi varmaan jo yli miljoonan...

Kyllä oli käytössä vielä -70 luvun alussa esim. FÅA:n laivoissa.Kaksitoimisen männän poksit kesti hyvin yhden Israelin matkan, ja Jaffoja saatiin kauppaan.

old_profile_12633 kirjoitti:

Kyllä oli käytössä vielä -70 luvun alussa esim. FÅA:n laivoissa.Kaksitoimisen männän poksit kesti hyvin yhden Israelin matkan, ja Jaffoja saatiin kauppaan.

Missä Levantin linjan laivassa/laivoissa oli kaksitoiminen pääkone 70-luvun alussa? Vielä parempi jos muistat koneen merkin ja mallin. Ettei nyt sinullakin vaan sekoittuisi tavallinen ristipäädiesel ja kaksitoimisuus keskenään?

Oikea chief kirjoitti:

Missä Levantin linjan laivassa/laivoissa oli kaksitoiminen pääkone 70-luvun alussa? Vielä parempi jos muistat koneen merkin ja mallin. Ettei nyt sinullakin vaan sekoittuisi tavallinen ristipäädiesel ja kaksitoimisuus keskenään?

Nykyisessä "lavassa" ristipääkone (Mitsu B&W MAN),mutta järkiinsä kaikki oppilaat käyttävät nimitystä ristikappalekone?
Itse en ole ollut kaksitoimisessa koneessa, ainoastaan vastamäntäkoneessa (mtS....)
Tämä kaksitoiminen kone oli varmaankin MAN, mutta muutkin valmistaneet ko. masinaa.

old_profile_12633 kirjoitti:

Nykyisessä "lavassa" ristipääkone (Mitsu B&W MAN),mutta järkiinsä kaikki oppilaat käyttävät nimitystä ristikappalekone?
Itse en ole ollut kaksitoimisessa koneessa, ainoastaan vastamäntäkoneessa (mtS....)
Tämä kaksitoiminen kone oli varmaankin MAN, mutta muutkin valmistaneet ko. masinaa.

mtSir.... ja kone Do.....?

oliko kirjoitti:

mtSir.... ja kone Do.....?

Tai oliko kenties lan..... ja do....., tai New.... ja do......

Tuo lukema on sinänsä kyllä ihan pätevä optimialueella, mutta kyllä se on käytännössä niin että kulutus on eri luokkaa verrattuna esim. 75% ja 100% tehoilla, puhumattakaan jos mennään tästä yli...

Nelitahtikoneet, edes common railit, eivät ole vieläkään päässeet ristikappalekoneiden alle kulutuslukemissa.

old_profile_12633 kirjoitti:

Nykyisessä "lavassa" ristipääkone (Mitsu B&W MAN),mutta järkiinsä kaikki oppilaat käyttävät nimitystä ristikappalekone?
Itse en ole ollut kaksitoimisessa koneessa, ainoastaan vastamäntäkoneessa (mtS....)
Tämä kaksitoiminen kone oli varmaankin MAN, mutta muutkin valmistaneet ko. masinaa.

taas taitaa olla peräisin suomennetuista alan oppikirjoista. Tästähän sitten saakin oivan kompakysymyksen jolla tälläkin palstalla voi erottaa oppipojat todellisista pitkän linjan sköne-mestareista (ja tietysti peränpitäjät mestareista...)

Styyri kirjoitti:

Tai oliko kenties lan..... ja do....., tai New.... ja do......

Lancing ja Sirocco ja ? koneena http://www.nzmaritime.co.nz/images/dm11.gif

:) Konestoppeja yhtenään.

ristikappale-sana kirjoitti:

taas taitaa olla peräisin suomennetuista alan oppikirjoista. Tästähän sitten saakin oivan kompakysymyksen jolla tälläkin palstalla voi erottaa oppipojat todellisista pitkän linjan sköne-mestareista (ja tietysti peränpitäjät mestareista...)

sitä pitänyt joskus kaksin käsinkin. Siihen on kiva vaihtaa laakerit poikkiaallokossa työkaluina lyöntilenkki ja kymmenkiloinen leka - kaavaat ja laitat lyijylangat/värit väliin kiristät ja paaksaat koneen kerran ympäri ja aukaiset ja taas kaavaat ja taas .. siinä se alusta 'vaappuu'. Sitähän ei sitten yksin tehty. Ketjutaljoilla tuettiin kiertokanki luukkujen ulkopuolelta.

:)

minäkin olen kirjoitti:

sitä pitänyt joskus kaksin käsinkin. Siihen on kiva vaihtaa laakerit poikkiaallokossa työkaluina lyöntilenkki ja kymmenkiloinen leka - kaavaat ja laitat lyijylangat/värit väliin kiristät ja paaksaat koneen kerran ympäri ja aukaiset ja taas kaavaat ja taas .. siinä se alusta 'vaappuu'. Sitähän ei sitten yksin tehty. Ketjutaljoilla tuettiin kiertokanki luukkujen ulkopuolelta.

:)

on joku muukin joka oikeasti on joutunut taistelemaan näiden ristipäälaakerien ja muiden sen ajan "merimiesromanttisten" vehkeiden kanssa.Ikuisesti jäi mieleen Götaverkenin pakoventtiilin hiominen käsipelillä päivätankin edessä 50 C lämmössä ja pikku kankkusessa...

että kysymyksessä kirjoitti:

Lancing ja Sirocco ja ? koneena http://www.nzmaritime.co.nz/images/dm11.gif

:) Konestoppeja yhtenään.

mutta jostan jäi mielikuva että jossain niistä senaikaisista pöntöistä oli pääkoneena Doxfordin vastamäntävekotin, Lancing???

Nielsenillä kirjoitti:

mutta jostan jäi mielikuva että jossain niistä senaikaisista pöntöistä oli pääkoneena Doxfordin vastamäntävekotin, Lancing???

Jos muisti ei kokonaan peta, eikos Signy´ssakin ollut sama kone.

minäkin olen kirjoitti:

sitä pitänyt joskus kaksin käsinkin. Siihen on kiva vaihtaa laakerit poikkiaallokossa työkaluina lyöntilenkki ja kymmenkiloinen leka - kaavaat ja laitat lyijylangat/värit väliin kiristät ja paaksaat koneen kerran ympäri ja aukaiset ja taas kaavaat ja taas .. siinä se alusta 'vaappuu'. Sitähän ei sitten yksin tehty. Ketjutaljoilla tuettiin kiertokanki luukkujen ulkopuolelta.

:)

Kun ristpään laakerrit saatiin paikoilleen, niin lopputarkastus tehtiin laskemalla mäntä ilman männänrenkaita paikoilleen ja tarkastamalla rakotulkilla tai valolla, että mäntä ei "nojannut " sylinteriin. Samat on ohjeet vielä ainakin Mitsu-MAN-B&W:ssä, mutta laakerit on tehdastekoisia ja välykset max 0,32 (välyksiä mittaillaan "Kaejer"mitalla, ei avata).Muutenkin kehitys mennyt eteenpäin esim.pakoventtiilinjousi ilmanpaineella; lublikaattorit tahdistettu; täyshydraulinen venttiilinostaja; polttoaineventtiilin jäähdytys ja lämmitys polttoaineella; polttoainpumpuissa ennakonsäätö (paineilmalla); pakoventtiilin holkki, männän renkaat valmistettu idriumista(lähes kulumattoma) ja ahtopaineet yli 2bar. ym.esim pähkinäpuhallusta.

hasse kirjoitti:

Jos muisti ei kokonaan peta, eikos Signy´ssakin ollut sama kone.

Signy (OG?? en saa tekstistä enää selvää; OG?U) sen pitikin olla eikä Sirocco.

Noh - siellä kumminkin.

Nielsenillä kirjoitti:

mutta jostan jäi mielikuva että jossain niistä senaikaisista pöntöistä oli pääkoneena Doxfordin vastamäntävekotin, Lancing???

Eiköhän vanhassa Bonnyssä, joka räjähti Göteborgissa 1963,mahtanut olla myös tuo Doxford ?

old_profile_12633 kirjoitti:

Kun ristpään laakerrit saatiin paikoilleen, niin lopputarkastus tehtiin laskemalla mäntä ilman männänrenkaita paikoilleen ja tarkastamalla rakotulkilla tai valolla, että mäntä ei "nojannut " sylinteriin. Samat on ohjeet vielä ainakin Mitsu-MAN-B&W:ssä, mutta laakerit on tehdastekoisia ja välykset max 0,32 (välyksiä mittaillaan "Kaejer"mitalla, ei avata).Muutenkin kehitys mennyt eteenpäin esim.pakoventtiilinjousi ilmanpaineella; lublikaattorit tahdistettu; täyshydraulinen venttiilinostaja; polttoaineventtiilin jäähdytys ja lämmitys polttoaineella; polttoainpumpuissa ennakonsäätö (paineilmalla); pakoventtiilin holkki, männän renkaat valmistettu idriumista(lähes kulumattoma) ja ahtopaineet yli 2bar. ym.esim pähkinäpuhallusta.

...on toiminut? Joskus tuota tuli testattua turbon pesussa ja palattiin takaisin vesipesuun. Vai puhutko pähkinänkuoripuhalluksen soveltamisesta johonkin muuhun?

Oikea chief kirjoitti:

...on toiminut? Joskus tuota tuli testattua turbon pesussa ja palattiin takaisin vesipesuun. Vai puhutko pähkinänkuoripuhalluksen soveltamisesta johonkin muuhun?

...puhallus pähkinä, simpukka,vilja rouheella tai vastaavalla ,ilmapuoli vedellä.Pakopuolella oma laite, missä ei voi käyttää vettä. Kuuluu huolto-ohjelmaan 250h ja vesi joka päivä. Turbossa (Mitsu)...

Oikea chief kirjoitti:

Missä Levantin linjan laivassa/laivoissa oli kaksitoiminen pääkone 70-luvun alussa? Vielä parempi jos muistat koneen merkin ja mallin. Ettei nyt sinullakin vaan sekoittuisi tavallinen ristipäädiesel ja kaksitoimisuus keskenään?

mt Ronnyssä oli ainakin 2-tahtinen 2-toiminen MAN diesel (Jossa oli palotila männän molemmilla puolilla) Alakannen poksi oli yks perkele. vuosi oli -73

UPDATE_8645772 kirjoitti:

mt Ronnyssä oli ainakin 2-tahtinen 2-toiminen MAN diesel (Jossa oli palotila männän molemmilla puolilla) Alakannen poksi oli yks perkele. vuosi oli -73

Selvä.

vielä olisi kirjoitti:

..."palotilat molemmissa päissä mäntää" kuten olet asian ymmärtänyt, niin huh huh...
Voisi tietysti ajatella kyseistä P&W Major Waspia kaksitoimisena, 28 kpl pientä ristipäätä vaan lisää toinen venttiilikoneisto männän alapuolen kaasunvaihtoa varten polttoaineen syöttö sinne jne. jolloin liikkuvien osien lukumäärä nousisi varmaan jo yli miljoonan...

palotila männän molemmissa päissä räjähdyskuvan joskus jossain (lentokonemoottori).Kuvan koneessa on, oli kuusi mäntää, ei kiertokankia. Kampiakselissa yksi laikka jonka ulkokehä on jyrkästi aaltomainen. Männässä oleva ura ja männän edestakainen liike saa kampiakselin pyörimään12. Koneen koko ei ollut mielestäni suuri, ottaen huomioon palotilojen määrän.

normaali matkakulutus 96 ton/vrk.Kierrokset 120 rpm/min. 26000 ahv.10-pyttyinen Wartsila-Sulzerin proto.
Koska olin takkari,en paljoakaan naista konehommista ymmarra,mutta muistaakseni Wihurin Wirmassa
(ex.Berge Bergessen)oli tallainen vastaiskuvarkki.Muistaakseni Dokcsfofd(sori jos vaarin kirjoitettu).

Don Bacardi kirjoitti:

normaali matkakulutus 96 ton/vrk.Kierrokset 120 rpm/min. 26000 ahv.10-pyttyinen Wartsila-Sulzerin proto.
Koska olin takkari,en paljoakaan naista konehommista ymmarra,mutta muistaakseni Wihurin Wirmassa
(ex.Berge Bergessen)oli tallainen vastaiskuvarkki.Muistaakseni Dokcsfofd(sori jos vaarin kirjoitettu).

Huomatkaa Tiiskerin koneessa . Oli männässä alapoksi , kun männän alapuoli toimi " huuhteluilmapumppuna "

Niin Koivistossa , oli " tunkkikone " siis ei ristipäätä ( ja 4 - tahti ) n, vanha laivani 12.11.51