Mitä mahdollisuuksia on yli 22-vuotiaalla? urheilijan urasta on aikasen turha enää haaveilla, sillä 22-vuotias on jo todella vanha aloittaakseen urheilun. Ehkä kehonrakennus? Eeeih. Se vaatii semmoista luonteen lujuutta, että jos 22-vuotiaalla sellainen olisi, hän olisi jo muutenkin huippu-urheilija. Eli huonot on mahdollisuudet.
Entäs opiskelu? No kannattaako tuo, kun tuli se peruskoulukin mentyä lonnimalla läpi. Mitä sitä paskaa, myöhäistä se on. Voihan sitä sitten kännissä äkistä, että perkele ku ei tullu sillon nuorena opiskeltua. Vähemmälläkin siinä pääsee, kun vain jossittelee. Voihan sitä lohduttautua sillä, että kyllä minusta voi tulla vielä vaikka mitä. Joopa joo. Vaikka lääkäri, eikö niin? Joo, käydään iltalukiossa ylioppilaaksi kolmessa vuodessa. Jos ei työnteon lomassa opiskeltu yo-tutkinto ole vienyt opiskeluhaluja, niin lääkikseen lähdetään pyrkimään 25-vuotiaana(aikaisintaan). Siinä sitä sitten tössitään ensimmäinen pääsykoe ja vuosi menee hukkaan jotta tärskähtää. Tulihan se helvetin kallis valmennuskurssi käytyä, että käydään nyt sitten toinenkin. Päästään sisään 26-vuotiaana. Onnittelut! Olet päässyt tiukan seulan läpi.
Opiskelut kestävät 5 vuotta, joten pääset erikoistumisopintojen kimppuun 31-vuotiaana. 34-vuotiaana olet "valmis lääkäri". Sitten vain 24/7 päivystystä, että saadaan perkeleellinen opintovelka maksettua. Onnea yritykselle (vinkki: piri on helvetin huono ratkaisu). Kannattaa huomioida, että edellä kuvattu tilanne on vain mahdollista, jos opiskelut onnistuvat kuin elokuvissa.
Justiinsa. Nyt meillä on 35-vuotias lääkäri, joka tajuaakin, että perhehän se pitää olla menestyvän miehen/naisen takana. Siitä sitten huonosti itselle sopiva, herran hississä kiipeilevä, kumppani ja eikun lasta hankkimaan. Eihän se tietenkään onnistu, kun ollaan jo niin vanhoja ja ukkokin on jo niin pahassa pirikoukussa, että ei tahdo tulla nussimisestakaan mitään. Jos lapsia saadaan, niin niille ei ole aikaa, joten iidamarjaanat ja ullelaurit imppaavat steissillä liimaa, niin että ranteita pakottaa. Olette pilanneet viattomien ihmisten elämän.
Teet viimeisen epätoivoisen yrityksen. Jätät kaiken taakse, lähdet Thaimaahan rinkka selässä patikoimaan. Koko ajan vituttaa, kun tiedät mikä ralli Suomessa odottaa. Elatusmaksut on rästissä,
työpaikka mennyt, diilerille ollaan velkaa. Ei saatana, hyppäänkö mereen. Ei sitä uskalla, kun koko elämä on tullut mietittyä mitä muut ajattelee ja mitä ne musta haluaa. Mitä kaikki ajattelis, jos mä nyt tekisin itsarin. Ei saatana, mitä naapuritkin ajattelis. Ja kun se Jouni osti just sen uuden Bemarinkin...ja sitten minä vielä menisin ja tekisin itsarin. Näin sinä mietit ja palaat pää nyökässä Härmään. Rukoilet akalta/ukolta anteeksi ja saat luvan jäädä...säälistä.
Liikaa kahvia, liikaa stressiä, liikaa viinaa, liika piriä, liikaa kaikkea paskaa. Kuolet alta nelikymppisenä. Tuntuuko hyvältä? No vittu eihän se tunnu.
Eli...Lähde vittu sinne taikkuihin tai ihan mihin vittuun vaan se rinkka selässä. Sä olet just oikean ikäinen ja kaikki on nyt just niin sopivasti...Älä vittu päästä itteäs oravanpyörään, vaan lähe meneen...moottoritie on kuuma!
Entäs opiskelu? No kannattaako tuo, kun tuli se peruskoulukin mentyä lonnimalla läpi. Mitä sitä paskaa, myöhäistä se on. Voihan sitä sitten kännissä äkistä, että perkele ku ei tullu sillon nuorena opiskeltua. Vähemmälläkin siinä pääsee, kun vain jossittelee. Voihan sitä lohduttautua sillä, että kyllä minusta voi tulla vielä vaikka mitä. Joopa joo. Vaikka lääkäri, eikö niin? Joo, käydään iltalukiossa ylioppilaaksi kolmessa vuodessa. Jos ei työnteon lomassa opiskeltu yo-tutkinto ole vienyt opiskeluhaluja, niin lääkikseen lähdetään pyrkimään 25-vuotiaana(aikaisintaan). Siinä sitä sitten tössitään ensimmäinen pääsykoe ja vuosi menee hukkaan jotta tärskähtää. Tulihan se helvetin kallis valmennuskurssi käytyä, että käydään nyt sitten toinenkin. Päästään sisään 26-vuotiaana. Onnittelut! Olet päässyt tiukan seulan läpi.
Opiskelut kestävät 5 vuotta, joten pääset erikoistumisopintojen kimppuun 31-vuotiaana. 34-vuotiaana olet "valmis lääkäri". Sitten vain 24/7 päivystystä, että saadaan perkeleellinen opintovelka maksettua. Onnea yritykselle (vinkki: piri on helvetin huono ratkaisu). Kannattaa huomioida, että edellä kuvattu tilanne on vain mahdollista, jos opiskelut onnistuvat kuin elokuvissa.
Justiinsa. Nyt meillä on 35-vuotias lääkäri, joka tajuaakin, että perhehän se pitää olla menestyvän miehen/naisen takana. Siitä sitten huonosti itselle sopiva, herran hississä kiipeilevä, kumppani ja eikun lasta hankkimaan. Eihän se tietenkään onnistu, kun ollaan jo niin vanhoja ja ukkokin on jo niin pahassa pirikoukussa, että ei tahdo tulla nussimisestakaan mitään. Jos lapsia saadaan, niin niille ei ole aikaa, joten iidamarjaanat ja ullelaurit imppaavat steissillä liimaa, niin että ranteita pakottaa. Olette pilanneet viattomien ihmisten elämän.
Teet viimeisen epätoivoisen yrityksen. Jätät kaiken taakse, lähdet Thaimaahan rinkka selässä patikoimaan. Koko ajan vituttaa, kun tiedät mikä ralli Suomessa odottaa. Elatusmaksut on rästissä,
työpaikka mennyt, diilerille ollaan velkaa. Ei saatana, hyppäänkö mereen. Ei sitä uskalla, kun koko elämä on tullut mietittyä mitä muut ajattelee ja mitä ne musta haluaa. Mitä kaikki ajattelis, jos mä nyt tekisin itsarin. Ei saatana, mitä naapuritkin ajattelis. Ja kun se Jouni osti just sen uuden Bemarinkin...ja sitten minä vielä menisin ja tekisin itsarin. Näin sinä mietit ja palaat pää nyökässä Härmään. Rukoilet akalta/ukolta anteeksi ja saat luvan jäädä...säälistä.
Liikaa kahvia, liikaa stressiä, liikaa viinaa, liika piriä, liikaa kaikkea paskaa. Kuolet alta nelikymppisenä. Tuntuuko hyvältä? No vittu eihän se tunnu.
Eli...Lähde vittu sinne taikkuihin tai ihan mihin vittuun vaan se rinkka selässä. Sä olet just oikean ikäinen ja kaikki on nyt just niin sopivasti...Älä vittu päästä itteäs oravanpyörään, vaan lähe meneen...moottoritie on kuuma!
Vastaukset 1
Vanhimmat
Alappa kirjailijaksi.
Hyvää alkanutta vuotta , toivottaa yks 7-80 välillä oleva mummeli.