Vuoden viimeinen päivä ja valinta lähestyy:
Uskotteko Naikkareiden paluuseen ja löytävätkö bändin pojat yhteisen sävelen uuden laulajan kanssa?
Uskotteko Naikkareiden paluuseen ja löytävätkö bändin pojat yhteisen sävelen uuden laulajan kanssa?
Paluu?
Tuoppis
7809
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Mikä ihmeen paluu? Tietääkseni Nightwish ei ole koskaan hajonnutkaan. Tarjan erottamisen jälkeen, bändi vietti hieman vapaata ja aloitti kesällä uuden laulajan etsimisien ja syksyllä uuden levyn äänittämisen. Uusi laulaja on teoriassa valittu, mutta bändi kuuntelee vielä kaikki demot jotka saapuvvat määräaikaan mennessä.
Ehkä hän tarkoittaa bändin paluuta lavoille, "lomalla" kun ovat olleet yli vuoden.
Enivei, uutta levyä odotellessa...
sellaista enää, kuin Nightwish.
Tuomas ei tajua munanneensa.
Nightwish oli yhtä kuin Tarja.
Ilman häntä, nightwishiä ei ole.
Nähdään; NW floppaa.
Mitä Nightwish olisi ilman Tuomasta? Mistä tulisivat uudet nightwishmaiset biisit? Äläkä vaan sano, että Risto Asikaiselta. Katra on kamalaa kuultavaa.
Tiesitkö, että Asikainen opetti Timo Tolkkia soittamaan skittaa? Ja aika hyvin Tolkilla tuntui sen jälkeen musiikkimarkkinoilla menevän. Eli miksei myös Asikainen voisi pärjätä rock-kuvioissa?
Skitan soittamaan opettaminen on nyt hiukan eri asia, kuin melodisen metallin sävellys. Se pitää tehdä sydämellä, eikä valmiiksi laatikkoon. Lisäksi Tuomaksen sanoitukset ovat ainutlaatuisia, ja niissä on oma taikansa. Niistä kuulee ja tunnistaa Tuomaksen, ja hän paljastaa niissä itsestään asioita, mitä ei uskaltaisi kasvotusten kertoa. Asikainen ei todellakaan säväytä lyriikoillaan. Ainakaan minua.
Lisäksi arvostus nousee, kun bändi on itse tehnyt musiikkinsa eikä sovella muiden tekemiä. Muutama cover-biisi ei haittaa, jos ne sopivat bändin imagoon.
Jos Tuomas päättäisi lähteä, niin silloin myös bändin muut pojat siirtyisivät muihin musiikkikuvioihin. En usko, että sellaista on tapahtumassa, sillä jo uuden levyn orkesteriosuudet kuulostavat mahtavilta. Jonkinasteista menestystä siis luvassa. Parempaa tai huonompaa, ei väliä kumpaa. Tärkeintä on, että tykkää soittaa musiikkia ilman huolta ongelmista bändin jäsenten välillä. Olen ylpeä Tuomaksesta ja pojista, että uskalsivat tehdä niinkin suuren siirron. Hatunnosto heille.
Finito minun puolestani. Kiitos ja näkemiin.
Joskus vuonna yksi ja kaksi. Ei ainakaan vissiin ihan viime vuosituhannen loppupuolella. Jos joskus yläaste, tai nurmijärven musiikkileikkikoulussa, niin sitä tuskin kamalasti lasketaan. Ukot on kuitenkin jo 40 karjuja, niin eiköhän tolkki ole musiikilliset ja kitaransoittotekniset juttusa ottanu muualta kuin Risto Asikaiselta.