Onko lentäminen turvallista?
Kuinka turvallinen on A321? Entäs lentoyhtiö spanair?
Kuinka turvallinen on A321? Entäs lentoyhtiö spanair?
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
ensi keskiviikkona ja nousta mainitun yhtiön koneeseen!
Ihmisiä kuolee koteihinsa alvariinsa. Kotona asuminen on erittäin vaarallista lentämiseen verrattuna.
Mietin vain tilannetta jossa tekniikka pettää täysin. Ei ole täysin mahdotonta että moottorit lakkaa toimimasta. Mites sitten tullaan alas?
Puhutaan "sakkauksista" ja lähimmästä kentästä.
Mutta miten tuo onnistuu käytännössä?
Teoriassa ehkä voidaan mahdollisesti onnistua.
Kone tulee aina varmasti alas ihan fysiikan lakienkin mukaan, jos moottorit lakkaavat toimimasta. Ei kannata huolehtia, että kone jäisi ilmaan.
Mene Spanairin nettisivuille ja etsi sieltä lentopelkoon liittyvää infomateriaalia, jossa lentokoeen tointaan ja turvajärjestelmiin liittyviä asioita selvitetään matkustajille. Heillä sellainen palvelu varmaankin on, koska täällä usein haukutulla Finnairillakin sellainen on.
kiintolentää Skavstan kentälle. Kun menin Romaan päin niin siellä laskeuduttiin ihan niin kuin ennen vanhaankin mutta kun palattiin Skavstaan niin moottorit hiljenivät, tuli täysi hiljaisuus ja kone vaan liiteli hitaasti mutta varmasti kentälle. Kuulema se on aika yleistä Ruotsin kentillä. Ympäristösuojelua.
Ei kiitolentää vaan liitolentää, piti olla.
Korjaisin edelleen... Rautamöhkäleet (matkustajakoneet) putoaa painovoiman vaikutuksesta, eivätkä mitenkään liidä. Purjelentokoneita voi ohjailla hallitusti. Liidättämällä. Oman rakenteensa ja keveytensä vuoksi.
Matkustajakoneita pitää moottorit ilmassa. Muutenhan ne putoaisivat.
Matkustajakoneet liitävät. Tietenkään liitosuhde ei pärjää purjekoneille, mutta niin kauan kuin riittävä ilmanopeus säilyy, syntyy myös koneen ilmassa pitävää nostettakin. Matkalentokorkeudesta matkustajakonekin voi liidellä kymmeniä kilometrejä.
Pari esimerkkiäkin tuollaisesta on olemassa. Kuuluisin lienee ns. "Gimli Glider" (Air Canadan lento 143), josta myös suomeksi juttua mm. wikipediassa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Gimli_Glider
http://www.jetphotos.net/viewphoto.php?id=251010
Tuossa ihan hyvä aiheesta kirjoitettu artikkeli:
http://www.casa.gov.au/fsa/2003/jul/22-27.pdf
Vastaavanlaisia tapauksia ovat myös Air Transat:n lento 236 ja Hapag-Lloydin lento 3378.
http://en.wikipedia.org/wiki/Air_Transat_Flight_236
http://en.wikipedia.org/wiki/Hapag-Lloyd_Flight_3378
Caravelle oli tunnettu hyvistä liito-ominaisuuksistaan. Ilmoitettu liitosuhde oli 19:1, eli jokaista alaspäin tultua metriä kohden kone liiti 19 metriä eteenpäin. 10 kilometrin korkeudelta Caravelle pystyi siis ainakin teoriassa liitämään 190 kilometrin päähän. Air France demonstroi tuota ominaisuutta eräällä esittelylennolla:
"Certificated on April 2, 1959, the superb flying characteristics were dramatically demonstrated on April 16 when the captain of the Air France Caravelle I "Lorraine" climbed to an altitude of 39,370 ft (12,000 m) directly over Orly airport, Paris, cut the engines to idle power and after an unpowered glide-flight of forty-six minutes, touched down without a hitch at Dijon Airport 165 mls (265km) away." (http://www.1000aircraftphotos.com/HistoryBriefs/SE210Caravelle.htm)
F-BHRB "Lorraine":
http://www.airliners.net/open.file/0115720/L/
niissä on useinmiten purjelentokoneen siipiä muistuuttavat ylöspäinkäännetyt siiven päät. Ovat siis tarkoitetut liitolentoon laskeuduttaessa.
Tässä kuvia
http://airteamimages.com/imageFiles/uploads/31295_800.jpg
http://www.boeing.es/website_2/pages/page_1311/images/img_1.jpg
http://www.pmstone.com/res/aircraft/boeing737800.jpg
Muuten liitähän avaruusaluksetkin kuten Discovery laskeutuessaan. Ei Discoveryssä ole edes moottoreita.
Hän joka haluaa lisätietoa voi hakea "Green Approach", tämä ruotsalainen malli.
http://www.nup.nu/nup2plus/
Hei kaveri, jos levitat tietoa internetissa julkisesti niin selvittaisitko seuraavalla kerralla ensin etta se on varmasti oikeaa sellaista.
Noiden nk. winglettien funktiona on vahentaa siiven vapinaa, tarinaa ym. ylimaaraista liiketta ja taten parantaa koneen aerodynaamisia ominaisuuksia jotka johtavat nain pienempaan polttoaineen kulutukseen ja sita kautta taloudellisempaan lentamiseen. Tokihan nuo parantavat myos koneen liito-ominaisuuksia, mutta mikaan nk. primary function se ei ole.
Siella Suomessahan on viimeisimpana mm. sellainen yhtio kuin Finnair asentanut noita wingletteja B752 -koneisiinsa.
Kertomuksessa tulee esiin hyvin mielenkiintoinen ja valitettava seikka, jota ei haluta mielellään nostaa esille.
Eli kyse on matkustajakoneen molempien moottoreitten sammuttua, tilanteesta..
"Lentäjät alkoivat etsiä koneen hätätapauskäsikirjasta ohjeita, miten menetellä, jos molemmat moottorit sammuvat. Tällaista ohjetta ei ollut, eikä vastaavaa oltu aikaisemmin yritetty simulaatiossa."
"Tapauksen jälkeen energian täydellistä menettämistä testattiin simulaatioissa. Kukaan ei onnistunut ensiyrityksillä suorittamaan onnistunutta pakkolaskua."
Ja mikä oli tässä tapauksessa eduksi...
"Onnistuneesta hätälaskusta on pitkälti kiittäminen Pearsonin laajaa purjelentokokemusta."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Gimli_Glider
Moniko lentäjä omaa tällaista purjelento kokemusta?
pelkäävät lentämistä ja ovat siirtyneet patikkamatkoille
monesti Spanairilla. Tietääkseni se on nyt sassin tai päinvastoin. Myrskyihinkin on jouduttu ja murphyn lain mukaan juuri kun on ruuat pöydässä ja punaviini lasissa(muovimukissa). Henkilökunnassa on ollut yleensä ainakin yksi suomea osaava. Englanti, espanja ja ruotsinkieli käy.
Olen lentänyt sillä useaman kerran ja hyvin meni. Perille tultiin ihna ilmna kommelluksia.
Spanair on muuten vanha lentoyhtiö jo. Omistussuhde vaan on välillä muuttunut.
pitäisi jotenkin tapahtua juuri lentomatkoilla. Tapahtuuko teillä siellä Kainuussa joskus kommelluksia toyotalla ajaessa?
Minulla täällä pääkaupunkiseudulla saattaa joskus olla paikallisjuna myöhässä jotain 3-7 minuuttia ja siinäpä onkin sitten ihmettelemistä.
Aika jännää kulla näiden matkustajien juttuja miten paljon heille onkaan sattunut lentomatkoilla, kun mulle sitten ei ikinä, vaikka teenkin lentsikoilla n. 10 matkaa/vuosi. Olisihan se jännittävää olla vaikka sellaisessa lento-onnettomuudessa mistä juuri ja juuri selvisi hengissä ja lentoemännät eivät hymyilleet.
No kyllä siellä Kainuussa muullakin ajetaan kun Toyotalla...
Hyvin luotettava. Yksi moderneimmista konetyypeistä maailmassa ja luotettavimmista. Mutta pitkän kantaman lentäminen on turvallisempaa suhteessa kuin lyhyen kantaman. Boeing 737 koneella on tapahtunut enemmän onnettomuuksia kuin Boeing 747 koneella.
No niin.
- Missä hitossa, asiantuntija, oot ollu kaikki nää vuodet??
Normaali matkustaja kone voi "liitää" matkakorkeudesta 80-160km riippuen esim. tuulesta ja painosta. Ja kone saavuttaa sakkausnopeuden niin tulee alas kuin kivi.
Aloitus kertoo vaan että kaveri ei ole paljon lentänyt jos luulee että kone liiti ja vielä Ruotsissa....siinä kohtaa minua alkoi naurattaa.Eilen muuten 3 bussi ajoi ainakin 500 metriä Mannerheimintiellä ilman että kuski kaasutti. Siis se vaan rullasi liikennevaloihin ja näin säästä Helsingin ilmastoa.