Saksalaiset joukko-osastot suomessa

Löytäjä

Onko tietoa Saksalaisten joukko-osastojen sijoituspaikoista ja varasto-alueista eteläsuomessa sotiemme aikana ?

Pohjoissuomessa oli sijoituspaikkoja kyllä, mutta olen kuullut että eteläsuomessakin olisi ollut divisioonan verran. Mutta missä? Vuosista en ole varma mutta 1918 ja jälkeen ehkä...

17

4273

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Mannerheimin linja
    • A.Punaniska

      ,,,iso varikko oli Porissa. Porin lentokenttä oli myös heidän käytössään, kait lentovarikkona.

      • gsm

        Missä päin Poria on mahtanut olla? Mikä mahtoi olla hedän tarkoituksensa?

      • Kansan urhokas

        Sodan loppuvaiheessa, Porista lähtiessään, saksalaiset vielä räjäyttivät lentokentän.

      • Kansan urhokas
        gsm kirjoitti:

        Missä päin Poria on mahtanut olla? Mikä mahtoi olla hedän tarkoituksensa?

        Lainaus Porin lentokentän alueen kaavoituksen vaiheista kertovasta tekstistä:

        "Jatkosodan vuosina porilaista elämää värittivät Porin lentokenttää isännöineet saksalaiset. Porin lento-kenttä toimi jatkosodan aikana pohjoisessa toimivan 5. ilmalaivaston huoltokenttänä. Porissa huollettiinsaksalaisten Pohjois-Suomessa käyttämät koneet, ja konetäydennykset tulivat Porin kautta. Porin valin-taa tällaiseksi tärkeäksi linkiksi Saksan ja Pohjois-Suomen välillä puolsivat sijainti kaukana rintamalta, pitkään sulana pysyvä Mäntyluodon satama ja toimivat rautatieyhteydet. Saksalaiset ottivat lentokentän haltuunsa lokakuun puolivälissä 1941. Suomen ja Saksan valtioiden väli-sen sopimuksen mukaan myös suomalaisilla oli oikeus käyttää kenttää. Lentokenttätyöt alkoivat saksa-laisten johdolla syksyllä 1941. Saksalaiset kustansivat työt ja rakentajina olivat pääasiassa suomalaisetyritykset. Rakennustöihin osallistuivat myös saksalaiset sotilaat ja venäläiset sotavangit. Suomalaisia olilentokenttätyömaalla parhaimmillaan 1200 henkeä kesällä 1942.Porin kentällä oli kesällä 1941 neljä noin 800 metrin mittaista kiitorataa, mutta sekä kotimaan että saksa-laisten tarpeiden takia pidennettiin ns. A-kiitotie n. 1400 metrin pituiseksi vuonna 1942. Saksalaiset laa-jensivat suunnitelmiaan Porissa ja pyrkivät tekemään kentästä ns. A-Flughafenin taistelulentäjien ja har-joitus- ja koulutuskeskuksineen. Kiitoteiden lisäksi saksalaiset rakensivat Porissa jatkosodan aikana yh-teensä 261 rakennusta, joista suurimman osan lentokentän alueelle. Porissa toimi neljä saksalaisyksikköä, joista erityisesti Feldluftpark eli lentovarikko ja Fliegerhorstkom-mandatur eli lentokenttäpataljoona toimivat lentokentällä. Kentällä oli varsinkin vuonna 1942 erittäinvilkasta. Esimerkiksi toukokuun alussa kentälle oli ahtautunut noin sata konetta: Messerschmitt-
        --------------------------------------------------------------------------------
        Page 7
        7hävittäjiä, Stuka-syöksypommittajia ja pommikoneita. Lisäksi Porista lennettiin keväällä 1942 päivittäinSaksaan. Syyskuun alussa 1944 Suomi katkaisi suhteensa Saksaan, minkä seikan Neuvostoliitto oli asettanut eh-doksi aselevolle ja rauhanneuvotteluille. Saksalaisten poistuminen Porista sujui periaatteessa rauhallises-ti, mutta sodan ”sääntöjen” mukaisesti he käyttivät lentokentällä poltetun maan taktiikkaa tehden kentän käyttökelvottomaksi. Viimeiset saksalaiset jättivät kentän 14. syyskuuta 1944 kello 12 ja samana iltana heidän laivansa suuntasi kohti Saksaa. Lentokentän komentaja kenraalimajuri Backhaus ilmoitti lähtöpäivänään, että saksalaiset olivat miinoit-taneet kenttäalueen. Räjähdys tapahtui vuorokautta myöhemmin kuin saksalaiset olivat ilmoittaneet.Yhtään ihmishenkeä ei ”Porin pamauksessa” menetetty ilmoituksesta johtuen, mutta aineelliset vahingotolivat suuret. Ollessaan Porissa runsaat kolme vuotta saksalaiset ehtivät saada paljon aikaan. Suurin osatöistä tehtiin suomalaisvoimin, mutta saksalaiset toimivat maksumiehinä. Saksalaisajan merkitystä vä-hensi lähdössä järjestetty tihutyö. Tämän takia Luftwaffen tärkein aikaansaannos Porille olikin se, ettei kaupunkia teollisuuslaitoksineen pommitettu kertaakaan jatkosodan aikana. Kentällä majaillut varuskuntaoli tarpeeksi suuri pelote viholliselle."

      • A.Punaniska
        gsm kirjoitti:

        Missä päin Poria on mahtanut olla? Mikä mahtoi olla hedän tarkoituksensa?

        Muutama vuosi takaperin oli tässä meidänpuolen lehdessä (E-S-S) juttu rahtilaivasta, joka oli sotatarvikelastissa, mm. Zyndapp-sivuvaunumoottoripyöriä, tavannut kohtalonsa eteläisellä Pohjanlahdella v-44. Sen kerrottiin olleen matkalla Mäntyluotoon, siitä päätellen oli siellä muutakin kuin lentovarikko. Vai muistanko ihan päin anusta?? Auttakaa joku tiheämpipäinen.

      • Kansan urhokas
        A.Punaniska kirjoitti:

        Muutama vuosi takaperin oli tässä meidänpuolen lehdessä (E-S-S) juttu rahtilaivasta, joka oli sotatarvikelastissa, mm. Zyndapp-sivuvaunumoottoripyöriä, tavannut kohtalonsa eteläisellä Pohjanlahdella v-44. Sen kerrottiin olleen matkalla Mäntyluotoon, siitä päätellen oli siellä muutakin kuin lentovarikko. Vai muistanko ihan päin anusta?? Auttakaa joku tiheämpipäinen.

        Mäntyluodon kautta kulki paljon saksalaisten sotamateriaalia esim. Pohjois-Suomeen (Porista kuljetus maitse). Yksi syy oli se, että Mäntyluodon satama pysyi sulana huomattavasti pitempään kuin esim. Perämeren satamat pohjoisempana.

      • gsm
        Kansan urhokas kirjoitti:

        Sodan loppuvaiheessa, Porista lähtiessään, saksalaiset vielä räjäyttivät lentokentän.

        Oliko tämän osaston sijoituspaikka välittömässä kentän läheisyydessä, vai kauempana?

      • Kansan urhokas
        gsm kirjoitti:

        Oliko tämän osaston sijoituspaikka välittömässä kentän läheisyydessä, vai kauempana?

        Lue tarkemmin ylempää, otsikon "Tässä tietoa" alta.

    • okw

      "Turun saksalainen varuskunta sai alkunsa, kun lyhyeksi arveltu sota Neuvostoliittoa vastaan muuttui pitkäksi asemasodaksi. Poikkeustilan tultua normaalitilaksi myös saksalaiset joutuivat miettimään uusia ratkaisuja alunperin tilapäisiksi kuviteltuihin ongelmiin.

      Turussa suurimmaksi pulmaksi oli noussut kaupungin halki virtaavien sotilaiden majoitus. Kouluihin sijoitettuina saksalaiset olivat hajanaisesti pitkin kaupunkia, jolloin joukkoja oli vaikea huoltaa ja valvoa.

      Kesäkuussa 1942 majoitusongelma ratkesi, kun saksalainen yliluutnantti Von Gemming pyysi kaupunginhallitukselta lupaa parakkileirin rakentamiselle Turun sataman liepeille.

      Vuoden kuluttua pehmeälle vesijättömaalle oli kohonnut 25 miljoonan markan arvoinen parakkikylä, johon kuului noin 70 rakennusta. Pohjois-Suomesta mallia ottaen paikalliset ristivät varuskunnan pian Pikku-Berliiniksi.

      Kaupunki kaupungin sisällä oli syntynyt. "

      http://www.mil.fi/ruotuvaki/index.dsp?action=read_page&pid=67&aid=1054

    • Lueskelija.

      Robert Alftan Aseveljet, WSOY 2006

      Sota-arkistossa olevista suomalaisten yhteysupseerien tekemistä raporteista vuosilta 1942-1944 kertova kirja. Juttuja on hitosti ja kaikki autenttisia. samaten tapahtumapaikkoja ja joukko-osastoja eri puolilta maata.

      Toinen kirja on Ziemken Saksalaisten sotatoimet Pohjolassa

      Ziemke Earl F, Saksalaisten sotatoimet Pohjolassa 1940-1945

      Teos käsittelee kahta saksalaisten pohjoisella sotanäyttämöllä suorittamaa operaatiota. Ensimmäisen niistä he aloittivat huhtikuun 9. päivänä 1940 Tanskaa ja Norjaa vastaan. Toisen he suorittivat Suomesta käsin yhteistoiminnassa suomalaisten kanssa Neuvostoliittoa vastaan. Englanninkielinen alkuteos-The German northern theater of operations 1940-1945. Suomentanut Martti Santavuori

      • sotahistorioitsija

        Viimeisten viidentoista vuoden aikana on arkistojen avautuessa julkaistu paljon
        uuttakin tutkimusta; nämä sinun tarjoamasi kirjat eivät sitä edusta:

        Ziemken kirja on vuodelta 1960 ja sen on kustantanut USA:n valtio ..
        (http://www.gpo.gov/ ) ..
        Ja kirjalla lienee tuolloin 1960-luvulla ollut muitakin kuin puhtaasti tiedollisia
        tavoitteita.

        Aseveljet -kirjan on toimittanut R. Alftan ja senkin ovat kasanneet Maanpuolustus-
        korkeakoulun sotahistorian laitoksen ..
        (http://www.mpkk.fi/fi/esittely/organisaatio/laitokset/sotahl/ )
        .. tutkijat. Ainakaan minulla ei ole kovin korkeaa käsitystä näiden "tutkijoiden"
        puhtaasti 'tieteellisestä' tutkimuksen tasosta, mistä esimerkkinä vaikka se kuinka
        vähän nämä tutkijat vielä tänäänkin tuntevat edes omaa sotahistoriaamme.
        Ja mikä tärkeintä kirja sivuuttaa tärkeimmän: vuodet 1940 ja 1941. Miksi?


        Viitteet:
        - Saksalaisten sotatoimet Pohjolassa 1940-1945 /Earl F. Ziemke;
        suom. Martti Santavuori, Porvoo: WSOY, 1963
        - The German northern theater of operations, 1940-1945 by Earl Frederick Ziemke
        Publisher: Washington, U.S. Government. Printing. Office, 1960]

        Aseveljet: saksalais-suomalainen aseveljeys 1942-1944/toimittanut Roope Alftan,
        Helsinki WSOY, 2005

    • jussipunk

      Feltluftpark Porin historiasta Kansan urhokas kirjoitti hyvin.
      Apali on kustantanut kirja Porin lentokentän historiasta.
      Se löytyy monista kirjastoista.
      1967 Mäntysen Jussi löysi asuinalueemme metsästä kiinnostavan murikan ja vei sen kotiin.
      Hän askaroi sen kanssa hetken kunnes hänen isä huomasi mistä oli kysymys.
      Jussin löytöpaikalta pioneerit kaivoivat noin 1500 palopommia.
      Tämä löytöpaikka oli pari kilometriä kentästä kaakkoon Kartanontiestä parikymmentä metriä Ampuskin suuntaan.
      Ampuskin nimi tulee saksalaisesta pistooliampumaradasta nykyisen Kartanon pallokentän vieressä.

    • RautaaRajalle

      Romua on, kun menekki oli suuri, itse löysin Lappeenrannan läheltä sota tavaraa, oli hyvin suojattua ja kohtalaisessa kunnossa. Alkuperä saksalainen. Ja oli paljon, useita kuorma-autollisia.
      Luulen ettei ollut asekätkentää vaan v. 1944 torjunta sota materiaalia..

    • Osikonmäessä

      Rantasalmella oli saksalaisia aseman seudulla sijoitettuna Osikonmäessä v. 1943-1944

      • MikäTehtävä

        Mitä ne siellä puuhasi ? Oliko se joku tie-rautatie yhteys tärkeä? tms?

      • Selustassa-oli

        yleensä erilaisia huoltolaitoksia. Osikonmäki on lähellä asemaa. Tämä oli sakujen eteläisimmän armeijakunnan selustaa.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ikävä sinua

      Onkohan sulla ollut sama tunne kuin mulla viimeisten parin päivän aikana, eilen varsinkin. Ollaan oltu ihan lähellä ja k
      Ikävä
      37
      4896

    2. Oletko sä oikeesti varattu?

      Että sen takii ei voida olla tekemisissä?
      Ikävä
      82
      3476

    3. Horoskooppikysely

      Oma ja ikävän kohteen horoskooppi? Sopivatko yhteen?
      Ikävä
      30
      2943

    4. Rakas, kerro mulle

      Miltä se tuntuu?
      Ikävä
      61
      2915

    5. Suuri tulipalo

      Missä mikä palaa?
      Kiuruvesi
      7
      2709

    6. Kesäseuraa

      Kesäseuraa mukavasta ja kauniista naisesta. Viesti tänään mulle muualla asiasta jos kiinnostaa Ne ketä tahansa huoli, t
      Ikävä
      55
      2270

    7. Miksi haluat pitää estettynä mutta täällä puhut?

      Eikö olisi parempi puhua ihan kasvotusten?
      Ikävä
      37
      1752

    8. Mies! Lupaatko

      enskerral kertoo mis mennään..? :D <3
      Ikävä
      18
      1681

    9. Tuksu on edelleen sinkku - nuori Joonas jätti!

      Hihhahihhahhaahheee Joonas keksi hyvän syy. : Tuksu on liian Disney-prinsessa hänelle. (Mikähän prinsessa lie kyseessä….
      Kotimaiset julkkisjuorut
      9
      1680

    10. Maailmassa monta

      On ihmeellistä asiaa. 😮
      Ikävä
      16
      1574
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt